Kevätkauden viimeisen tila- ja asuntojaoston lista on melkoisen raskas. Käsittelyssä mm. asunto-ohjelma, Tietotie 6:n ja Kivimiehen 2-vaiheen vuokraus, Tapiolan uimahallin hankesuunnitelma ja seuraavan 12 vuoden investointiohjelma!
Ohessa lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Viikonloppu kuluu tiiviisti puoluekokouksessa, joten tarkempi paneutuminen kokousasioihin jää sunnuntai-iltaan.
– Asunto-ohjelman 2018-2021 hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Pohja oli jo alunperin vihreästä näkökulmasta hyvä. Vihreiden tavoitteina nostimme erityisesti seuraavia asioita, jotka saatiinkin melko hyvin neuvotteluissa mukaan:
– kohtuuhintaisten ja ihmisten asumistarpeita vastaavien asuntojen riittävän määrän varmistaminen
– uusien asumiskonseptien vauhdittaminen konkreettisin tavoittein (monisukupolvikorttelit, ryhmärakennuttaminen, kaupunkipientalot, asuntojen muuntojoustavuus)
– Espoon asuntojen tuotantotavoitteen pitäminen 400 asunnossa (tämä saatiin väännettyä tavoitteeksi myös viime kaudella, mutta vasta nyt siihen ollaan pääsemässä)
– selkeät kirjaukset asunnottomuuden torjunnasta ja asumisneuvonnan lisäämisestä
– konkreettiset tavoitteet opiskelija-asuntojen rakentamisen vauhdittamisesta
– konkreettiset tavoitteet täydennysrakentamisen edistämiseksi asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden
– konkreettiset tavoitteet asumisen ekologisen kestävyyden lisäämiseksi (energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden käyttö, kiertotalousratkaisut, puurakentamisen määrän lisääminen)
– rakentamisen ja ylläpidon laatu siten, että turvataan terveellinen asuminen
– pysäköintinormia olemme valmiita höllentämään hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä asumiskustannusten hillitsemiseksi ja tiiviimmän kaupunkirakenteen mahdollistamiseksi
Asunto-ohjelmaa on valmisteltu johdollani kevään ajan. Huhtikuussa järjestettiin tila- ja asuntojaoston seminaari, jonka jälkeen lausunnosta pyydettiin ryhmien lausunnot. Ohjelmasta on neuvoteltu kahdesti ryhmien kesken ja lausunnot on pyydetty Espoon vanhusneuvostolta, Espoon vammaisneuvostolta ja Espoon nuorisovaltuustolta. Järjestimme myös Espoon vihreiden oman kyselyn espoolaisten asumistoiveista sekä siihen liittyvän tilaisuuden.
Ryhmien kesken saavutettiin melko laaja yhteinen näkemys ohjelman tavoitteista ja olen suhteellisen tyytyväinen uuteen pohjaesitykseen. Joitain muutosesityksiä saattaa kuitenkin vielä tulla.
– Otaniemen opetustilojen, Tietotie 6, hankesuunnitelman ja vuokrasopimuksen hyväksyminen (osittain Kh-Kv-asia)
Esitetään, että jaosto:
1.) päättää vuokrata Kiinteistö Oy Espoon Ilves -nimisen keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön omistaman ja Otaniemen Kiinteistökehitys Oy:n hallinnoiman vuokrakohteen rakennuksen tiloja yhteensä 11 783 m2 ja piha-alueet osoitteesta Tietotie 6 opetustiloiksi määräaikaisella kahdenkymmenen (20) vuoden vuokrasopimuksella 1.8.2019 – 31.7.2039 väliseksi ajaksi
2.) valtuuttaa Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan liitteenä olevan opetustilojen vuokrasopimuksen ja tekemään siihen vähäisiä ja teknisiä muutoksia. Vuokrasopimus on ehdollinen ja astuu voimaan, kun valtuuston päätös hankesuunnitelmasta on lainvoimainen.
3.) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 1.6.2018 päivätyn Tietokylän hankesuunnitelman.
Hanke Tietotie 6:n tilojen vuokraamisesta on ollut päättäjien tiedossa melko tarkkaan vuoden ajan. Ensimmäisen kerran asia oli tila- ja asuntojaostossa 19.6.2017. Avaan asiaa vähän laajemmin, kun kyse on mittavasta hankkeesta, jonka valmisteluprosessi on ollut varsin sekava.
Hanke on muuttanut muotoaan valmistelun edetessä ja nyt tiloihin on tulossa väistötilaa kaupungin virastoja varten sekä pysyvät tilat Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukioille (yhteensä 800 oppilasta).
Virastoväistöstä on jo tehty 10 vuoden vuokrasopimus. Nyt on kyse lukiotilojen vuokraamisesta 20 vuodeksi. Vuokrattavaa toimitilaa on yhteensä 26 461 htm2. Kohteeseen toteutetaan toimisto- ja koulutilojen lisäksi kokouskeskus, keittiö, ruokasali, kahvio ja liikuntatilat henkilökunnan, lukiolaisten ja kuntalaisten yhteiseen käyttöön.
Tietotie 6:n rakennuskokonaisuus ”Tietokylä” koostuu eri aikoina valmistuneista rakennuksista. Vanhimmat osat ovat vuodelta 1975 ja uusin 1998. Rakennukset on peruskorjattu vuosina 1998 ja 2000. Rakennuksille tehdään laajamittainen peruskorjaus.
Tietotie 6:n rakennukset ovat aiemmin toimineet Tieto Oyj:n toimitalona. Tiedon määräaikainen vuokrasopimus päättyi vuoden 2016 lopussa.YIT ja HGR (omistamiensa yhtiöiden kautta) ostivat kohteen tyhjänä vuoden 2017 alussa tarkoituksenaan saneerata rakennus uuden käyttäjän tarpeisiin sopivaksi.
Toimistotilat suunnitellaan Espoon keskuksesta muuttaville teknisen ja ympäristötoimen esikunnalle, kaupunkisuunnittelukeskukselle, tilapalveluille, kaupunkitekniikan keskukselle, sosiaali- ja terveystoimen hallinnolle sekä kaupunginjohtajan esikunnan palvelukehitykselle. Alimman kerroksen kokouskeskukseen saadaan yhteisesti varattavissa olevat modernit kokoustamistilat.
Opetustilojen osalta sivistystoimi jatkaa Otaniemessä toimivan ”koulu palveluna” -mallin henkeä niin, että Tietokylän tiloja voivat käyttää myös muut koulut ja Aalto-yliopisto ja vastaavasti Tietokylän lukiolaiset pääsevät hyötymään esim. Aalto-yliopiston erikoisvarustelluista laboratorio yms. tiloista.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on 25.10.2017 käsitellyt Tietokylä -hankkeen hankesuunnitelman aiempaa, versiota ja antanut siitä lausunnon. Lautakunta toivoi, että ennen hankkeen edistämistä odotettaisiin kouluverkkoselvitystä ja päätöstä.
Sittemmin lautakunta on tehnyt päätöksen Olarin ja Pohjois-Tapioaln lukioiden sijoittamisesta Otaniemeen. Selostuksessa todetaan, että Tilapalvelut on kartoittanut Otaniemen tilat ja päätynyt esittämään lukioiden sijoittamista Tietotie 6:een.
Prosessin loppuvaiheessa on linjattu, että Tietotielle ei toteuteta väistökoulua. Sen sijaan väistökouluna toimii Kivimiehen koulu, jonka toisen osan vuokraaminen on myös tämän kokouksen listalla.
Tietokylä on tämänhetkisen suunnitelmien mukaan käyttöön otettavissa kolmessa vaiheessa: toimistot syksyllä 2018 ja vuoden 2019 alussa, koulu syksyllä 2019. Lukiotilojen valmistuminen syksyksi 2019 edellyttää, että suunnittelua ja rakentamista voidaan viedä eteenpäin samanaikaisesti kesällä 2018 hankesuunnitelman ja vuokrasopimuksen hyväksymisen jälkeen.
Vuokrasopimusesityksen mukainen toimitilavuokra olisi yhteensä 6,9 me/v sisältäen autopaikat ja kohteen ylläpidon siivousta lukuun ottamatta. Koulun osuus vuokrasta ilman autopaikkoja on 2,8 me/v, toimistojen osuus 3,9 me/v. Tilapalvelut lisää vuokriin edelleen vuokrattaessa hallintokuluinaan 1,12 e/ m²/kk.
Vuokrakohteen opetustilojen pääomavuokraksi on esitetty 15,00 e/m2/kk ja hoitovuokraksi on arvioitu 5,00 e/m2/kk.
Riskinä hankesuunnitelmassa mainitaan, että rakennukseen sijoittuu erilaisia toimijoita joiden toimintakulttuurin yhteensovittaminen vaatii huomiota. Tätä varten ollaan hankkeelle perustamassa toimijoiden yhteistoimintaryhmä. Monitilatoimistossa työskentelyn yhteisten pelisääntöjen luomisesta on huolehdittava.
Tietotie 6:n osalta päätöksentekoprosessi on ollut todella hankala. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ei ollut valmis saamiensa tietojen pohjalta päättämään lukioiden paikaksi Tietotietä, vaikka oli tiedossa että muita tiloja ei Otaniemestä käytännössä ole tarjolla. Pysyvä väistökoulutila on hankkeesta poistettu, mikä on hyvä. Nähdäkseni Otaniemi ei ole pysyvälle väistökoululle järkevä paikka. Silti koko Tietotien kiinteistö vuokrataan, vaikka olisi kuvitellut, että näin voitaisiin vähentää vuokrattavia neliöitä.
– Aarnivalkean siirtokelpoisen tyyppikoulun hankesuunnitelman hyväksyminen
Aarnivalkean koulu on suljettu sisäilmaongelmien takia ja todettu korjauskelvottomaksi. Koulun noin 300 oppilasta ja henkilökunta ovat tällä hetkellä väistössä Pohjois-Tapiolan koulussa.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on 18.4.2018 päättänyt esittää tila- ja asuntojaostolle, että Tapiolaan toteutetaan siirtokelpoinen tyyppikoulu siten, että sen käyttöönoton tavoitteena on elokuu 2019. Valtuusto päätti Aarnivalkean siirtokelpoisen koulun toteuttamisesta 21.5.2018.
Aarnivalkean siirtokelpoisen rakennuksen rakennuspaikaksi on valittu Aarnivalkean koulun tontin eteläreuna, joka mahdollistaa myöhemmin toteutettavan Aarnivalkean pysyvän koulun rakentamisen samalle tontille.
Hankesuunnitelman mukaan sijoituspaikaksi on tutkittu myös Jousenkaaren koulun tonttia. Tämä tuli minulle yllätyksenä. On erikoista, ettei tässä vaihtoehdossa ei ole lainkaan huomioitu sitä, että valtuusto on päättänyt rakentaa uuden koulun vanhan paikalle vuosina 2019-2021.
Rakennuksesta tulee kaksikerroksinen ja sinne tulee noin 350 oppilaspaikkaa. Koulun tilat mahdollistavat myös esiopetuksen. Toteutuksessa noudatetaan Niipperin tyyppikoulun tilaohjelmaa ja perusratkaisua. Koulun yhteisiä tiloja ovat mm. yhteinen ruokailutila ja koulun kirjasto. Tilojen on tarkoitus valmistua viimeistään elokuussa 2019.
Väistökoulun kustannusarvio on 8,6 me. Uusi koulu on tarkoitus hankkia leasing/vuokra -mallilla. Vuokrasopimuksen pituus on 10 v + 5 vuoden optio.
Tämä hanke etenee valtuuston päätöksen mukaisesti, hyvä niin. Vuokra-aika on 10 vuotta, jolloin Aarnivalkean uusi pysyvä koulu valmistuu vasta sen jälkeen. Investointiohjelmassa uuden koulun rakentaminen on ajoitettu vuosille 2028-2030.
– Opetustilojen (Kivimiehen koulu) vuokraaminen Aalto-korkeakoulusäätiöltä sr (ACRE) osoitteesta Lämpömiehenkuja 3 suomenkielisen opetuksen käyttöön
Esitetään, että jaosto
1.) päättää selostusosassa vuokrata Aalto-korkeakoulusäätiön sr omistamasta kiinteistöstä A – siivestä osoitteesta Lämpömiehenkuja 3 toimitilaa yhteensä 3 053 m2 sivistystoimen suomenkielisen opetuksen käyttöön määräaikaisella kahdenkymmenen vuoden vuokrasopimuksella 1.8.2019 – 31.7.2039 väliseksi ajaksi.
2.) valtuuttaa toimitusjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan tarkemmat ehdot täyttävän vuokrasopimuksen ehdollisena. Vuokrasopimus astuu voimaan, kun valtuuston päätös hyväksyä hankesuunnitelma saa lainvoiman.
Kivimiehen koulukokonaisuuden hankesuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti ja keskusteluitta valtuustossa viime maanantaina. Kivimiehen kouluun tulee yhtenäinen peruskoulu (luokat 1-9) ja oppilaspaikkoja 631.
Ensimmäisen osan vuokraamisesta tehtiin päätökset vuosi sitten:
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 7.6.2017 esittää Tilapalvelut-liikelaitokselle opetus- ja päiväkotitilojen vuokraamista Aalto-korkeakoulusäätiö sr:n (ACRE) omistamista kiinteistöistä osoitteesta Lämpömiehenkuja 2-3 kahdessa vaiheessa ja 20 vuodeksi.
– Tila- ja asuntojaosto päätti kokouksessaan 19.6.2017 vuokrata osoitteesta Lämpömiehenkuja 2 toimitilaa yhteensä 6 452 m2 1.8.2018 – 31.7.2038 väliseksi ajaksi.
Nyt on kyse toisen osan vuokraamisesta. Hankkeen käyttötarkoitus on muuttunut matkan varrella siten, että Kivimiehen koulua on tarkoitus käyttää myös väistökoulutilana. Ei kuitenkaan Aarnivalkean koululle, mikä oli alkuperäinen suunnitelma. Samalla Tietotie 6:n väistökoulutilasta on luovuttu.
Nyt vuokrattavaksi esitettävien toisen vaiheen tilojen yhteispinta-ala on 2 464 m2 ja kellaritilan 589 m2. Opetustilojen pääomavuokraksi on esitetty 14,00 e/m2/kk + alv, kellaritilan vuokraksi 6,10 e/m2/kk + alv ja ylläpitovuokraksi 3,90 e/m2/kk + alv. Pääomavuokran ja ylläpitovuokran lisäksi maksetaan vuokranantajalle erilliskorvausta 0,50 e/m2/kk + alv. Erilliskorvauksella tarkoitetaan rakennustapaselosteen ulkopuolisia käyttäjän vaatimia muutostöitä. Erilliskorvaukset perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin. Niiden suuruus on 250 000 e + alv ja kuoletusaika kaksikymmentä (20) vuotta, korkokanta 4,0 %.
Tätä Tapiolan alueen koulutilakysymystä on väännetty niin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa kuin tila- ja asuntojaostossakin. Olemme edellyttäneet selvitystä väistötiloista ennen vuokrauspäätöksiä. Selvitystä ei vielä ole saatu, mutta Tapiolan seudun osalta tilanne esitetään ratkaistavaksi näin, mikä vaikuttaa järkevältä, kun Kivimiehen koulussa on väljyyttä. Lautakunta on puoltanut Kivimiehen koulukokonaisuuden vuokraamista, joten tiloille on tarvetta.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen selvitykset vuoden 2017 arviointikertomuksen havaintoihin
Tässä tärkeimmät:
Arviointikertomus:
Keskeisten palvelujen tuottavuusmittareista siivouksen neliöhinta ei ole parantunut vaan pysynyt samana. Kiinteistönhoidon neliöhinta on laskenut, mutta ei niin paljon kuin oli tavoite.
Vastaus:
Siivouksen yksikköhinnat ovat pysyneet samalla tasolla pääosin johtuen siitä, että seurantajaksolla ei tehty palveluiden kilpailutusta vaan ostot toteutettiin voimassa olevien puitesopimuksien kautta. Oman tuotannon osalta tehostamista on jatkettu jo pidemmän aikaa.
Kiinteistönhoidon osalta ei ole päästy tavoitteeksi asetettuun alenemaan. Osasyynä oli se, että talven aikana jouduttiin käyttämään aiempaa enemmän ostopalvelua talvikunnossapitotöiden kanssa. Myös yleinen kustannustason nousu näkyy.
Siivouspalvelun tuottaminen on työvoimavaltaista ja tehostamista voidaan tehdä vain vähentämällä työvoimaa ja siivoukseen käytettävää aikaa. Terveellisten tilojen edellytyksenä on riittävä siivous ja kiinteistönhoito, joten näiden laadusta ei haluta tinkiä.
Arviointikertomus:
Terveelliset ja turvalliset toimitilat tukevat palvelujen tuottamista kustannustehokkaasti. Mittareina kustannustehokkuus, tilatehokkuus, sisäilmaongelmaisten tilojen määrä. Tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida
Vastaus:
Tilatehokkuus on parantunut edellisestä vuodesta 1,9 %. Tilatehokkuuden laskennassa huomioidaan huoneistoneliöt jaettuna asukasmäärällä.
Arviointikertomus:
Terveysperusteisten poissaoloja on enintään 12 päivää/työntekijä ei toteutunut.
Vastaus:
Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä aleni mutta pitkäaikaisten määrä kasvoi. Erityisesti ongelma näkyy siivous- ja kiinteistönhoitopalveluissa, joissa raskasta ruumiillista työtä tekevien työntekijöiden pitkät sairauspoissaolot vaikuttavat lukua nostavasti. Työkykyarviointeja tehdään ja yhteistyö työterveyspalvelujen kanssa jatkuu.
Vastaukset ovat minusta perusteltuja, töitä näiden asioiden kanssa on tarpeen jatkaa.
– Lainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella
Avain Asumisoikeus Oy hakee korkotukilainan puoltoa Espoon Villa Furubacka asumisoikeustalon perusparannushankkeelle.
Hanke sijaitseen Kiltakalliossa osoitteessa Kiltakuja 1 G. Pienkerrostalo peruskorjattiin vuonna 1998 ja muutettiin asumisoikeusasunnoiksi. Asuntoja on kaikkiaan viisi (394 k-m2) ja korkotukilainaa haetaan 457 378 euroa.
Tämä on puolestani ok.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2019 – 2030 investointien osalta (Kh-asia)
Investointiohjelman valmistelussa on noudatettu valtuuston asettamaa investointikattoa, keskimäärin enintään 280 me/v. Palvelutilojen yhtiömuodossa toteutettavat hankkeet ovat kattolaskelmassa mukana rahoitusvastikeosuuksilla. Myös yhtiöhankkeet ja vuokrahankkeet on laskettu investointikattoon mukaan. Eli niillä ei voi investointikattoa kiertää.
Investontiohjelmaesityksessä on omaan taseeseen rakennettaville uudisrakennuksille ja peruskorjauksille varattu 187,3 me vuodelle 2019, 212,8 me vuodelle 2020, 202,9 me vuodelle 2021, 181,4 me vuodelle 2022 ja 138,8 me vuodelle 2023.
Perusparantamiseen on varattu vuosittain 9 me.
Osakeinvestointeihin (yhtiöhankkeiden lainanlyhennyksiin varatut summat) on varattu 25,8 me vuonna 2019, 24,2 me vuonna 2020, 26,1 me vuonna 2021, 28,6 me vuonna 2022 ja 27,8 me vuonna 2023.
Tärkeä huomioitava asia on, että investointikauden hankkeille, joissa rakentaminen alkaa investointikauden kahden ensimmäisen vuoden aikana, pitää olla hankesuunnitelma laadittu ja hyväksytty viimeistään talousarvion ja suunnitelman valmisteluvuoden aikana. Eli esimerkiksi Jousenkaaren uuden koulun hankesuunnitelma on saatava valmiiksi tämän vuoden aikana, jotta rakentamaan päästään aikataulun mukaan 2019-2021.
Koulukorjausten vauhdittaminen näkyy ohjelmassa siten, että investointeja esitetään tehtäväksi etupainotteisesti. Pitää vielä katsoa tarkkaan kohdelista läpi ja verrata opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksiin.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Normaaliin tapaan kuullaan selostus ajankohtaisista sisäilma-asioista.
– Tapiolan uimahallin peruskorjaus, hankesuunnitelman hyväksyminen
Esitetään, että jaosto merkitsee hankesuunnitelman tiedoksi. Esittelijä ei siis ota kantaa hankesuunnitelman sisältöön. Hankesuunnitelma osoittaa, että peruskorjauksessa on paljon riskejä. Se on kuitenkin valmisteltu suojelun ehdoilla.
Tapiolan uimahallin rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti arvokkaana rakennuksena maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kaavamerkinnällä sr-1. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat sen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Suojelu koskee asemakaavassa rajattua rakennuksen osaa ja sen ison allashallin sisätilaa. Rakennus on valmistunut 1965, arkkitehtina Aarne Ervi. Rakennusta laajennettiin 2005 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä.
Myöhemmin on osoittautunut, ettei tehty peruskorjaus ollut kaikilta osin rakenne- eikä taloteknisesti onnistunut eikä riittävän perusteellinen. Peruskorjauksen jälkeisinä vuosina laatoitusta on irtoillut altaista ja kulkualueilta. Ilmanvaihto on ollut riittämätöntä ja vedenkäsittelyssä on ollut puutteita. Lisäksi rakennus on ollut kovassa käytössä, mikä on myös osaltaan lisännyt kunnostus- ja korjaustarpeita.
Keväällä 2017 todettiin, ettei Tapiolan uimahallia ole mahdollista saada toimintakuntoon lukuisin pienkorjauksin ja katsottiin välttämättömäksi suorittaa kattava kuntotutkimus sekä laajarunkoisten rakennusten kantavien rakenteiden tarkastus.
Merkittävimmät korjauskohteet ovat vanhat altaat ja näiden rakenteet, jotka on käytännössä purettava ja uusittava. Myös laajennusosan altaita pitää jonkin verran kunnostaa. Yläpohjarakenteet ja näitä kantavat rakenteet vaativat korjausta ja vahvistamista. Ulkoseinärakenteiden ja betonisokkelien kosteusvauriot on korjattava sekä vesikatto uusittava. Lisäksi tilojen olosuhteiden hallintaa on parannettava.
Muina laajoina kokonaisuuksina mainitaan alakattojen ja näiden ripustusten uusiminen tekniikoineen ja huoltosiltoineen (iso allashalli), ulkoaltaat rakennetaan uudelleen huoltotunneleineen ja pihakatsomorakennelma kunnostetaan. Ulkoalueita kunnostetaan. Vedenkäsittelyjärjestelmä vaatii laajaa kunnostusta tai uusimista. Talotekniset järjestelmät ajanmukaistetaan, kunnostetaan tai uusitaan. Kovalla käytöllä oleva rakennus on lisäksi hyvin kulunut pinnoiltaan, kiintokalusteiltaan ja varusteiltaan, jotka ovat uusimisen tarpeessa. Energiatehokkuutta parannetaan. Kemikaalien käsittelyturvallisuus saatetaan ajanmukaiseen tasoon.
Huolestuttavaa on, että rakennuksen elinkaarta rajoittaa merkittävästi katon kantavien rakenteiden kunto, jolle on arvioitu 20 vuoden elinkaari, ellei niitä uusita. Suojelun vuoksi yläpohjaa ei ole saanut purkaa, vaan sitä ainoastaan kevennetään ja osin vahvistetaan. 20 vuoden jälkeen yläpohja on joko purettava tai rakennuksen käyttötarkoitusta on muutettava. Kun yläpohjaa puretaan, purkautuvat myös vanhan osan ulkoseinät osittain, ja uudelleen rakentamisessa joudutaan noudattamaan nykynormeja. Rakennus ei siten olisi enää sama suojeltava rakennus.
Lisäksi merkittävänä epävarmuustekijänä korjauksen laajuuden ja kustannusten osalta on perustusten kunto, joka voidaan selvittää vasta altaiden purun jälkeen.
Suunnitelmien arvioidaan olevan valmiina lokakuussa, jolloin rakentamisen valmistelu voidaan aloittaa. Käyttöönotto olisi alustavan arvion mukaan vuoden 2020 lopulla.
Hankkeen kustannusennuste on 23,5 me huomioiden varaus yläpohjan mahdolliselle uusimiselle (n. 1,5 me). Tämä ei sisällä riskivarausta perustusten uusimiselle. Mahdolliselle perustusten uusimisen vaatima lisämääräraha haetaan, mikäli tämä osoittautuu tarpeelliseksi. Samalla saattaa tulla eteen myös rakennuksen osittainen purkaminen ja uudelleenrakentaminen.
Hankesuunnitelman perusteella peruskorjaukseen ryhtyminen vaikuttaa todella riskialttiilta hankkeelta, joka suurella todennäköisyydellä ei tule pysymään budjetissa, eikä välttämättä edes onnistuisi. En ole näilläl tiedoin vakuuttunut, että siihen kannattaa ryhtyä. Varsinkin, kun suoraan todetaan, että vaikka korjaus onnistuisi, elinikää on odotettavissa max 20 vuotta.