Kokouksessa päätettiin Espoon liittymisestä YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon ja kestävän kehityksen tavoitteiden tutkimus- ja johtajuusohjelmaan vuosina 2018-2025. Talousarvion kehyksesät saatiin esittely pohjustamaan perjantaina alkavia ryhmien välisiä neuvotteluja.
Pidän tärkeänä myös sitä, että vahvistimme teknisen toimen johtajan tekemän päätöksen asiantuntijapalvelun hankinnasta Covenant of Mayors for Climate and Energy -mallin mukaisen Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman valmisteluun.
Alla tarkempaa raporttia päätöksistä. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2018 (Kv-asia)
Poikkihallinnollisia ohjelmia on neljä: Hyvinvoiva Espoo, Innostava ja elinvoimainen Espoo, Kestävä Espoo ja Osallistuva Espoo.
Seurannat lähetettiin valtuustolle, joka merkitsee ne tiedoksi. Valtuustossa varmasti käydään keskustelua myös ohjelmatyön sisällöstä. Kaupunginhallituksessa keskusteltiin ohjelmien työn resurssien ja tuloksellisuuden tarkemmasta seurannasta, jotta voidaan tämän valtuustokauden lopulla arvioida ohjelmatyön merkitystä kaupungin keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Kestävä Espoo -ohjelman agendalle kuuluu myös Espoon ilmastotyön koordinointi. Ohjelmatyön kautta ilmastotyöhön on kytketty laajasti erilaiset kumppanit. On kuitenkin tärkeää, että myös kaupungin ilmastotyötä edelleen vahvistetaan hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteen saavuttamiseksi. On tärkeää, että tässä työssä hyödynnetään ympäristökeskuksen asiantuntemus ja kytketään ilmastonmuutoksen torjunta vahvasti osaksi linjaorganisaation toimintaa.
– Valtuustoaloite aktiivimallin piiriin joutuneiden espoolaisten työttömien tilanteen parantamiseksi (Kv-asia)
Jaana Wessmanin (vas) ja 24 muuta allekirjoittama aloite. Hyväksyttiin vastaus esityksen mukaisena vietäväksi valtuustoon.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Tapani Harinen (sd) eroaa tehtävästä, tilalle Jonne Hänninen.
– Varavaltuutetun, tarkastuslautakunnan jäsenen ja paikkajakotoimikunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Janne Paalijärvi (PIR) on muuttanut pois Espoosta. Tarkastuslautakuntaan tilalle Pasi Lähteenmäki (PIR) ja varalle Ari Salmi (PIR). Paikkajakotoimikunnan varajäseneksi Pasi Lähteenmäki.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Tuovi Karppa (Vas) eroaa tehtävästä kun menee töihin Espoon kaupungin varhaiskasvatukseen. Tilalle Mari Rummukainen.
– Varavaltuutetun ja ympäristölautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Christel Bachér (SFP) muuttaa pois Espoosta. Uusi nimi tulee valtuuston kokoukseen.
– Varavaltuutetun eronpyyntö (Kv-asia)
Anne Knaster (kok) eroaa henkilökohtaisiin syihin vedoten. Hänen tilalleen nousee uusi varavaltuutettu.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Antti Komulainen (vas) on muuttanut pois Espoosta. Tilalle Mika Nikula lautakuntaan ja Jukka Järvenpää jaostoon.
– Vuoden 2018 toinen osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet (Kv-asia)
Osavuosikatsauksen lisäksi tässä paketissa on konserniraportti tammi-kesäkuulta, vastaukset 2017 arvointikertomukseen sekä vastaukset vuodn 2018 talousarvion yhteydessä hyväksyttyihin pöytäkirjamerkintöihin.
Laaja kokounaisuus, jota en nyt käy referoimaan laajemmin. Nostin muutaman huomion koskien pöytäkirjamerkintöjä, joihin oli vastattu varsin niukasti. Olemme pitäneet esillä Träskändan kartanon kunnostamista sekä Espoonlahden kirjaston ja kulttuuritilojen toteuttamista.
Träskändan kartanon osalta vastattiin, että keskusteluja on käyty valtakunnallisen nuorisokeskuksen perustamiseksi Aurora-kodin entisiin tiloihin. Tämän lisäksi vireillä on hankekehittelyä matkailukonseptin ympärillä. Tavoitteena on löytää toimiva kombinaatio alueen kulttuuri- ja luontoarvot huomioiden.
Espoonlahden kirjasto- ja kulttuuritilan osalta neuvottelut jatkuvat Cityconin kanssa. Myös laajempaa palvelutoria Ison Omenan tapaan selviteätän.
– Kaupungin sisäisten toimitilavuokrien laskennan päivitys
Hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Vuoden 2019 talousarvion sekä vuosien 2020-2021 taloussuunnitelman kehyksen hyväksyminen (Kv-asia)
Kehyksen lisäksi valtuustolle tuodaan hyväksyttäväksi toimitilainvestointiohjelman vuosille 2019 – 2030. Tämä jätettiin pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten. Ne alkavat pe 31.8.
Valmistelussa on tasapainoteltu kahden keskeisen valtuustokauden tavoitteen välillä:
– Koulut kuntoon; kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla.
– Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena.
Kehyksessä toimialojen nettomenokasvu 5,2%, josta palkankorotukset selittävät noin puolet. Kasvu on tulojen kasvuun nähden liian suuri ja johtaa velkaantumiseen. Valmistelijoiden mukaan kehyksessä on kasvatettu toimialojen menoja varsin runsaasti. Silti tiedämme, että tiukkaa tekee niin opetuksen kuin sosiaali- ja terveystoimenkin puolella. Esimerkiksi jo kertaalleen päätetty 5- vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus ei ole mukana.
Kaupungin taloutta vaikeuttaa olennaisesti, että maksamme verotulon tasausta muualle suomeen noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Niille rahoille olisi todellakin käyttöä.
Kaupungin lainakanta kasvaa tällä kehyksellä 324 miljoonaan euroon vuonna 2021.
Toimitilainvestointiohjelmassa on varattu toimitilojen kehittämiseen yhteensä 1 203 milj. euroa, josta 1 052 milj. euroa koulu- ja päiväkotihankkeisiin. Investointiohjelman lisäksi käyttötaloudessa varataan vuosittain 9-15 milj. euroa koulu- ja päiväkotitilojen sisäilma- ja vuosikorjauksiin.
Tuo on paljon rahaa, mutta silti investointiohjelma on tarpeisiin nähden valitettavan niukka. Yhtään sote-kiinteistöä ei ole mukana, mikä on ongelma kun sote-uudistuksen toteutumisesta ei ole mitään varmuutta.
– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2019 (Kv-asia)
Esitys on, että tuloveroprosentti pidetään voimassa olevan veroprosentin 18 mukaisena.
Kiinteistöveroprosenteiksi esitetään vuoden 2019 alusta voimaantulevan kiinteistöverolain mukaisia alarajoja. Myös voimalaitosveron voidaan käyttää alarajoja, sillä Espoon kaupungin alueella ei ole pääasiallisesti sähköä tuottavia voimaloita.
Veronkorotuksesta osana investointien rahoitusta varmasti keskustellaan 0,25%-yksikön korotus tuottaisi 18 me/v. Tämäkin jäi pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten.
– Espoon liittyminen YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon ja kestävän kehityksen tavoitteiden tutkimus- ja johtajuusohjelmaan vuosina 2018-2025
Päätettiin, että Espoo liittyy YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon ja kestävän kehityksen tavoitteiden tutkimus- ja johtajuusohjemaan yliopistokaupunkien kategoriassa Aalto-yliopisto kumppaninaan. Osallistumismaksu on 100 000 euroa vuodessa.
Asiasta valmistellaan kaupunginjohtajan johdolla projekti vuosille 2018-2025. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti projekti valmistellaan koskemaan koko kaupungin toimintaa, ja projektissa huomioidaan poikkihallinnolliset ohjelmat. Kestävä Espoo -ohjelma vastaa kaupungin kestävän kehityksen poikkihallinnollisesta kehitystyöstä ja koordinoinnista edelläkävijäkaupunkirooliin liittyvässä kehittämisessä. Projektisuunnitelma tuodaan kaupunginhallitukseen lähetekeskusteluun.
Mukaan lähtemällä kaupunki sitoutuu edistämään YK:n kestävän kehityksen agendaa 2030. Kokouksessa todettiin, että on tärkeää fokusoida kaupungin omiin vahvuuksiin.
On hienoa, että Espoo on kutsuttu YK:n kestävän kehityksen verkostoon edelläkävijäkaupungiksi. Kustannus tästä on kaupungille merkittävä, joten on tärkeää pohtia huolella miten verkostossa toimiminen kytketään kaupungin linjaorganisaatioon ja asiantuntijatoimialojen työhön, jotta hyötyä saadaan kaupungin oman organisaation kestävän kehityksen työn kehittämiseen.
Korostin kokouksessa, että työ kohti hiilineutraalia Espoota 2030 ei saa hukkua laajan kestävän kehityksen agendan alle. Siksi oli tärkeää, että tähän kokoukseen tuotiin päätös asiantuntijapalvelun hankinnasta kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman valmisteluun.
Ilman konkreettista toimintasuunnitelmaa ja ilmasto-ohjelman päivitystä vastaamaan tiukentunutta hiilineutraalius-tavoitetta Espoon ilmastotyö jää jälkeen muista suomalaisista kaupungeista.
– Valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00, asianosaisten kuulemisesta sekä kustannuksista (kv-asia)
– Valtuustoaloite Urhea-kouluyhteistyön lisäämisestä Espoossa (Kv-asia) (Pöydälle 13.8.2018)
Nämä jätettiin pöydälle, jotta sivistystoimi ehtii vastata tekemiimme kysymyksiin. Kopioin tähän vastaukset, jotka tuotiin kokoukseen:
Liikuntapalvelut teki omana työnäänaiheesta projektityön. Siinä tutkittiin Helsingin, Tampereen, Turun ja Vantaan vastaavia malleja. Sevityksen mukaan iltapäivämalli on ollut merkityksellinen ja kustannustehokkain tapa harrastustakuun tarjoamiselle yläkouluikäisille nuorille. Projektityön tulokset käsiteltiin sivistystoimen johtoryhmässä ja liikunta- ja nuorisolautakunnassa. Kummatkin kehottivat jatkamaan hankkeen kehittämistä elämäntapa-akatemian pohjalta, siis koko ikäluokka huomioon ottavana mallina.
Espoon Elämäntapa-akatemia vastaa hyvin myös valtuuston hyväksymän harrastustakuun toteuttamiseen. Parasta on se, että keskiviikkoiltapäivä on liimattu heti koulun loppumisen jälkeen. Tämä lisää paitsi halukkuutta myös mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Harrastamiselle osoitetaan mahdollisimman matala kynnys tavoitettavasti ja kustannustehokkaasti.
Iltapäivätoiminnalla saadaan myös seuratoiminnassa mukana oleville nuorille edes yksi arki-ilta vapaaksi harrastamiselta/kilpaurheilulta muuhun sosiaaliseen toimintaan. Valittu malli on myös tasa-arvoisin nuoren näkökulmasta. Elämäntapa-akatemia avaa mahdollisuuden jokaiselle nuorelle, pelkkä Urhea-malli merkitsisi liikunnan harrastajille etuoikeutta suhteessa muihin.
Muihin kaupunkeihin verrattuna Espoon mallissa on liikunnan lisäksi laajennettu harrastustarjontaa sekä nuorisopalveluiden että kulttuurin tulosyksikön osalta – siis laaja tarjonta harrastamiseen. Valtuusto osoitti 100 000 euroa toimintaan.
Toimintaa valmisteli vuoden verran sivistystoimen sisäinen työryhmä. Työryhmä päätyi keskiviikkoiltapäivä -ratkaisuun.
Koko vuoden kustannusarvio on 200 000 euroa. Siihen kuuluu Urhean toteuttamiseen tarkoitettujen tilojen vuokrat ja ohjauskustannukset. Nuorisopalveluiden harrastamistarjonta keskitetään kaupungin omiin tiloihin ja pääosin omaan ohjaukseen. Jos omaa ohjausta ei ole mahdollista toteuttaa, ohjaus ostetaan markkinoilta (esimerkiksi kaikki kokkikerhot). Kultturiharrastaminen on päätetty aloittaa kokeiluluontoiseti yhdellä tai kahdella alueella. Nuoriso- ja kulttuuripalveluiden toiminta sopeutetaan osaksi muuta harrastetoimintaa.
Ruotsinkielisessä koulututuksessa toiminta on ollut käynnissä jo muutaman vuoden Urhean osalta. Kokemukset ovat olleet hyviä. Urhean ja keskiviikkoiltapäivän yhdistämisessä on ollut ruotsinkilisessä koulutuksessa osittain sovittamista.
Kysely harrastamisen mahdollisuudesta lähetettiin 31 kouluun – vastau saatiin 21 koulusta. Vastauksia saatiin noin 2500, joista noin 15 % ilmoitti alustavasti käyttävänsä mahdollisuuta muuhun kuin liikunnan harrastamiseen.
Keskiviikkoiltapäivän Elämäntapa-akatemian totetumista seurataan tarkasti. Toiminnan laatua kehitetään suunnitelmallisesti ja pyritään juurruttamaan osaksi normaalia espoolaista koulu- ja harrastemaailmaa.
Tämän hetkisen arvion mukaan kustannukset 1.9.2018-31.5.2019 ovat 188 000 euroa. Tilojen osuus on 143 000 euroa ja ohjauksen 45 000 euroa. Koordinaattorin palkka ei tule tämän päälle sillä ainakin toistaiseksi toiminta on sopeutettu liikunta- ja nuorisopalveluiden normaalista toiminnnasta.
Urheakoordinaattorin palkka liittyy ajatukseen siitä, että jatkossa pystyisimme kehittämään Urhea-akatemia toimintaa myös toisen asteen koulutukseen.
Esityksestäni (jonka esittelijä otti nimiinsä) vastauksen loppuun lisättiin vielä lause:
”Sivistystoimen lautakunnille raportoidaan toiminnasta säännöllisesti.”
Tämä on merkittävä satsaus, jonka valmistelu ei ole mennyt kaikilta osin mallikkaasti. Nyt on tärkeää seurata, miten harrastusten keskittäminen keskiviikkoiltapäivään toimii.
– Otaniemen opetustilat, Tietotie 6, hankesuunnitelman ja hyväksyminen (Kv-asia)
Tästä hankkesta tehtiin päätökset tila- ja asuntojaostossa jo kesäkuussa. Nyt viedään hankesuunnitelma vielä valtuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 11.6.2018 § 95 päätökseen alueen varaamisesta Matinkylästä Focus Mattliden -yhdistykselle suunnittelua varten
Oikaisuvaatimus esitettiin hylättäväksi. Näin päätettiin.
– Perkkaa II, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 113701, 51. kaupunginosa Leppävaara
Yksi uusi kerrostalo tiivistämään korttelin nykyistä rakennuskantaa. Hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n osakekaupan hinnantarkistus
Hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Kansallisen kynnysarvon alittava asiantuntijapalvelun hankinta Covenant of Mayors for Climate and Energy -mallin mukaisen Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman valmisteluun (SECAP) (Pöydälle 13.8.2018)
Tämä asia jätettiin edellisessä kokouksessa pöydälle ja tuotiin pyynnöstämme listalle kokouspäivänä. Päätökseen lisättiin toteamus:
”Työ toteutetaan niin, että raportointi palvelee ja toimii osana kaupungin tekemää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden agenda 2030 työtä.”
Hankinta koskee teknisen ja ympäristötoimen linjaorganisaatiossa toteutettavaa teknistä raportointityötä Covenant of Mayors for Climate and Energy -sitoumuksen täyttämiseksi.
Työ tehdään hyvässä yhteistyössä kaupungin koko linjaorganisaation ja poikkihallinnollisten ohjelmien kanssa siten, että varmistetaan raportoinnin ja raportoinnin kehittämistyön ottavan huomioon kaupungin rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden agenda 2030 edelläkävijäkaupunkina.
SECAP koostuu seuraavista osista:
1.) Päästöinventaario kaupungin hiilidioksidipäästöistä sopimukseen liittymistilanteessa
2.) Toimenpiteet, joilla asetettuun päästövähennystavoitteeseen päästään vuoteen 2030 mennessä. Espoo tavoittelee hiilineutraaliuutta vuoteen 2030 mennessä.
– aikataulut
– vastuutahot
– vaikutukset CO2- päästöihin
3.) Kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia, jonka tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään kaupungin strategiaan ja muihin soveltuviin asiakirjoihin ja toimintamalleihin.
4.) Ilmastonmuutoksen riski- ja haavoittuvuuskartoitus
5.) Toimenpiteiden etenemisen raportointi 2 vuoden välein tehdään kunnassa, mutta toivoisimme opastuksen tähän, jotta suoriudumme siitä jatkossa.
Tämä on tärkeä ja välttämätön työ, jotta saadaan pohjaa kunnianhimoisen ilmastotavoitteen saavuttamiselle. Jään mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.