Tässä tiivis raportti maanantain kaupunginhallituksesta, jossa käsiteltiin talousarvion kehys ja toimitilainvestointiohjelma sekä veroprosentit, jotka jätettiin ryhmien neuvotteluja varten pöydälle.
Valtuusto käsitteli asiat loppuun maanantai-iltana. Maltillinen 0,25%-yksikön veronkorotusesitys, jossa vihreiden ryhmä oli mukana, ei mennyt läpi. Talousarvioneuvotteluissa nähdään sitten tarkemmin, mitä tiukka kehys tarkoittaa mm. opetuksen, päivähoidon ja terveyspalveluiden kannalta.
Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Vuoden 2019 talousarvion sekä vuosien 2020-2021 taloussuunnitelman kehyksen hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 27.8.2018)
Toimitilainvestointiohjelma hyväksyttiin neuvottelutuloksen mukaisin muutoksin:
– neljän koulun peruskorjausta aikaistetaan (Tähtiniityn valmistuminen 2024, Saarnilaakson v. 2026, Sunan v. 2025 ja Nöykkiön v. 2028),
– lisätään ohjelmaan kahden koulun peruskorjaukset (Laurinlahden valmistuminen v. 2024 ja Lähderannan v. 2027). Toimitilainvestointiohjelman sisältä haetaan säästö niiden koulu- ja päiväkotihankkeiden toteutuksesta, joissa suunnittelua ei ole vielä käynnistetty. Uudistetaan palveluverkkosuunnittelua ja otetaan käyttöön uusia suunnittelu- ja toteutustapoja, jolla kokonaiskustannuksia voidaan laskea.
– lisätään 30 milj. euroa varaus toimitilaohjelman ulkopuolelta viiden päiväkodin peruskorjaukseen/uudisrakennuksiin alueille, joissa varhaiskasvatuksen paikkatarve on suurin,
– tarkennetaan Jupperin ja Jousenkaaren koulut toteutustapa peruskorjausten sijaan korvaavina uudisrakennuksina ja Rödskogs skolan vaihtoehtoisesti siirtokelpoisena lisätilana,
– tarkennetaan Tapiolan uimahallin ja Tapiolan urheilupuiston urheiluhallin toteutustapa vaihtoehtoisesti uudisrakennuksena ja
– lisätään elä- ja asu-keskukset (Matinkylä, Tapiola, Espoon keskus ja Espoonlahti) riveinä toimitilainvestointiohjelmaan.
Tuossa muodossa asia hyväksyttiin myös valtuustossa. Käytin valtuustossa seuraavan sisältöisen puheenvuoron:
”Pidän tärkeänä, että neuvotteluissa käytiin koulu- ja päiväkoti-investoinnit huolella läpi. On tärkeää, että kaikkien ryhmien johdolla ja koko valtuustolla on realistinen tilannekuva koulujen ja päiväkotien kunnosta ja mitä niiden kuntoon saaminen edellyttää.
Investointikatto on tiukka tarpeisiin nähden. Neuvotteluissa todettiin, että tilanne elää ja esiin tuleviin tarpeisiin on pystyttävä reagoimaan. Tähänkin vuonna on jouduttu tekemään kaksi hätäväistöä (Jupperi ja Pakankylä).
Yhtenä esimerkkinä tiukkuudesta nostan Rehtorintien koulukiinteistön. Tila- ja asuntojaoston käsittelyssä olleessa esityksessä varattu 16 me. Neuvotteluihin tuodussa esityksessä summaa oli pienennetty 5 miljoonaan euroon. Tämä, jotta Jupperin koulun uudisrakennus oli saatu mahdutettua ohjelmaan.
Tiedämme, että Rehtorintien kiinteistö on kipeästi peruskorjauksen tarpeessa. Meidän on pidettävä huoli siitä, että korjauksista ei säästöjen nimissä nipistetä.”
Kehyksen osalta ei syntynyt neuvottelutulosta, koska tulorahoituksen määrästä (veroprosentti) oli eri näkemys. Tein seuraavan esityksen kehyksen lisäyksiksi:
”Lisätään kehykseen vuosittain 18 me siten, että 5 me kohdistetaan sivistystoimeen (5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, avustajaresurssi), 5 me sosiaali- ja terveystoimeen (lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja terapiapalvelut, perheiden tukipalvelut, vanhusten palvelut) ja 8 me velanoton vähentämiseen. Lisäys rahoitetaan tuloveroprosentin 0,25%-yksikön korotuksella.”
Tämä esitys hävisi äänin 9-6 (vihreät, sd ja vas kannattivat). Teimme saman esityksen valtuustossa, jossa se hävisi myös samojen puolueiden tukiessa.
Tässä yhteydessä käytiin perusteellinen keskustelu siitä, onko järkevää että yksi tulorahoituksen muoto (verotulot) lyödään kiinni ennen kuin on tarkempaa tietoa menotarpeista. Keväällä asia käytiin valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken läpi, mutta tuolloin ei löytynyt riittävästi tukea päätöksentekoprosessin muuttamiseksi.
Kehotimme (ilman asian kirjaamista pöytäkirjaan) valmistelemaan asian kaupunginhallitukselle, jolloin siitä voidaan päättää virallisesti valmistelun pohjalta. Vihreiden ryhmä on kannattanut talousarvioneuvottelujen aikaistamista siten, että veroprosentista voidaan päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Toivottavasti tähän käytäntöön valmistelun pohjalta nyt siirrytään.
– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2019 (Kv-asia) (Pöydälle 27.8.2018)
Edellä olevan keskustelun perusteella Maria Guzenina (sd) esitti 0,25%-yksikön veronkorotusta, jota kannatimme. Esitys hävisi niukasti äänin 8-7, kun vihr, sd ja vas lisäksi myös Jussi Holma (kesk) kannatti esitystä.
Jukka Kilpi (sin) teki esityksen veroprosentin 0,25%-yksikön alennuksesta, mutta esitys raukesi kannattamattomana.
Valtuustossa nämä esitykset asetettiin vastakkain, jolloin Kilven esitys voitti ensin Kokoomuksen tuella ja sen jälkeen pohja, eli veroprosentin säilyttäminen nykyisellään voitti selvin numeroin.