Maanantaina vuoden toiseksi viimeinen kaupunginhallituksen kokous, jonka lista on melko selkeä. Merkittävin päätös on kaupungin ja Omnian välisen maahanmuuttajien osaamiskeskusta koskevan sopimuksen hyväksyminen. Todella tärkeä hanke, jossa edistetään maahanmuuttajien kototumista ja työllistymistä.
Tuon lisäksi käsittelyssä valtuustoaloitteita ja kysymyksiä mm. kasvisruokaan siirtymisestä luottamushenkilöiden kokoustarjoiluissa, koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta ja yksityisten maalämpökaivojen sijoittamisesta osittain tai kokonaan kaupungin maalle.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Lotta Savinko jättää tehtävän muutettuaan pois Espoosta. Ei liene meidän paikka.
– Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Pertti Airikainen (Kok.) eroaa Espoosta poismuuton takia.
– Valtuustoaloite kasvisruokaan siirtymisestä luottamushenkilöiden kokoustarjoilussa (Kv-asia)
Vastauksen johtopäätöksenä todetaan, että nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva ruokavalion valinta on ollut toimiva käytäntö ja että käytännössä siirtyminen aloitteessa esitettyyn kasvisruokailuun voidaan toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta siten, että kaikki valtuutetut ja virkamiehet ilmoittautuvat kasvisruokavalion noudattajiksi.
Tästä käytiin keskustelu viime kokouksessa, mutta yhteistä näkemystä kasvisruokaan siirtymiseksi ei vielä löytynyt. Asia jätettiin pöydälle, jotta voidaan kuulostella ryhmien kantoja.
Nostin esiin, että valtuuston hyväksymässä Kestävä Espoo ohjelmasuunnitelmassa on asetettu hyötytavoitteeksi, että espoolaiset toimivat vastuullisesti ja sen alla todetaan yhtenä keinona:
”Ruoan elinkaarivaikutuksien pienentämiseen vaikutetaan ja edistetään kasvisruoan käyttöä.”
Olisi minusta erikoista, jos luottamushenkilöt eivät haluaisi tässä asiassa näyttää hyvää esimerkkiä omien kokoustarjoilujensa osalta.
Toivottavasti saadaan sorvattua tähän yhteinen tahtotila siitä, että kasvisruoan osuutta merkittävästi lisätään ja lihasta luovutaan. Tämä asia on suoraan meidän valtuutettujen päätettävissä, kun asia koskee luottamushenkilöitä eikä kustannusvaikutuksia ei ole. Jos ei tähän ole valmiutta, on vaikea puhua rinta rottingilla edelläkävijyydestä.
– Espoon kaupungin ja Omnian välisen maahanmuuttajien osaamiskeskusta koskevan sopimuksen hyväksyminen
Espoon kaupungin osuus osaamiskeskuksen rahoituksesta on korkeintaan 750 000 euroa ja summa päätetään erikseen vuosittain talousarvion yhteydessä.
Hanke on tärkeä, koska Espoon vieraskielisen väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin tavoitteena on nostaa maahanmuuttajien koulutusastetta, sujuvoittaa kotoutumista ja työllistymistä käynnistämällä Maahanmuuttajien osaamiskeskus.
Keskus käynnistetään yhteistyössä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Pyrkimyksenä on vastata niiden työttömien maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen tarpeisiin, joihin nykyiset palvelut eivät ole tarjonneet ratkaisua. Uudenmaan TE-toimisto on sitoutunut sijoittamaan omaa henkilöstöään osaksi Osaamiskeskuksen moniammatillista tiimiä.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden siirtymistä avoimille työmarkkinoille sekä sujuvoittaa heidän pääsyään ammatilliseen koulutukseen ja luoda edellytyksiä koulutuksessa menestymiselle. Ajatuksena on, että Osaamiskeskuksen toiminta palvelisi sellaisia henkilöitä, joiden työllistyminen ei eri syistä ole onnistunut nykyisen palvelujen kautta.
Vuositasolla Osaamiskeskuksen asiakkaana olisi arvion mukaan noin 500-550 henkilöä. Tavoitteena on, että heistä mahdollisimman moni työllistyy tai ohjautuu kehittämään ammatillista osaamistaan suorittamalla ammatillisen tutkinnon osia tai ammatillisen tutkinnon. Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on, että vähintään 50 % asiakkuutensa päättäneistä henkilöistä työllistyy tai jatkaa ammatilliseen koulutukseen. Osaamiskeskusasiakkuuden keston keskiarvo on maksimissaan noin 5 kuukautta.
Tähän toimintaaan on haettavissa erityisavustusta työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Yhteensä haettavissa olevaa rahaa on 5 miljoonaa euroa. Espoo osallistuu tähän rahoitushakuun.
Tämä on tärkeä ja hyvä hanke, jolle toivotan menestystä.
– Poistosuunnitelman tarkistaminen konsernitilinpäätöksen osalta alkaen 1.1.2018
Esitetään, että kaupunginhallitus muuttaa konsernitilinpäätöksessä käytettävien Länsimetro Oy:n seuraavien pysyvien vastaavien poistoajat:
– Metrotunnelit 60 vuotta (aiemmin 40 vuotta)
– Käytönohjausjärjestelmät 10 vuotta (aiemmin 20 vuotta)
Länsimetro Oy on tarkentanut omaa poistosuunnitelmaansa metrotunneleiden (40 vuodesta 60 vuoteen) ja käytönohjausjärjestelmien (20 vuodesta 10 vuoteen) osalta metron I vaiheen käyttöönoton yhteydessä. Raportoinnin selkeyden ja hallinnollisen työn minimoimiseksi Espoon kaupungin konsernitilinpäätöksessä on perusteltua soveltaa samoja poistoaikoja kuin Länsimetro Oy. Muutos koskee tilivuosia vuodesta 2018 eteenpäin eli se tulee voimaan alkaen 1.1.2018. Muutoksella ei ole kassavirtavaikutuksia.
– Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta (Kv-asia) (Pöydälle 17.9.2018) (Palautettu Kh 1.10.2018)
Johanna Värmälän (sd) ja 38 muun valtuutetun kysymys, jossa kysytään mm. koulunkäyntiavustajien sijaismahdollisuuksista, osa-aikaisuuksista, koulujen loma-aikojen palkattomista keskeytyksistä ja muun työn tarjoamisesta keskeytysten ajaksi sekä avustajien nimikkeen muuttamisesta koulunäkynnin ohjaajiksi.
Vastauksessa todetaan mm. seuraavaa:
21 tuntia viikossa on se aika, jolloin koulunkäyntiavustajille on mahdollista varmistaa työsopimuksen mukainen työ. Usein yksittäisen koulunkäyntiavustajan viikoittainen tuntimäärä voi kuitenkin olla isompi, esimerkiksi jos työhön kuuluu myös koulun aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaaminen.
Kesäkeskeytyksen sopiminen työsopimuksessa on ollut käytäntö 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Kesäajaksi on pyritty löytämään muuta työtä työntekijän niin halutessa. Vakituiselle avustajahenkilöstölle tarjotaan suomenkielisessä opetuksessa työtä kehitysvammaisten tai autististen lasten lomahoidossa. Vastaavaa lomahoitoa ei järjestetä ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa, mutta avustajille, jotka ovat halukkaita työskentelemään kesäaikana, tarjotaan tarvittaessa työtä ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta.
Lisäksi todetaan, että tilanteet vaihtelevat vuosittain. Kaikki koulunkäyntiavustajapalveluita hoitavat henkilöt eivät ole halukkaita työskentelemään kesäkeskeytyksen aikana muissa tehtävissä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kesähoitoon ei ole ollut kaikkina kesinä helppo löytää riittävää määrää koulunkäyntiavustajapalveluita hoitavaa henkilöstöä, koska koulunkäyntiavustajapalveluita hoitavat henkilöt eivät halua tehdä muuta työtä kesäkeskeytyksen aikana. Muut toimialat palkkaavat henkilöstöä kesän ajaksi omien tarpeiden mukaan.
Koulunkäyntiavustajapalveluiden työ on luonteeltaan osa-aikatyötä. Jos on tilanteita, jolloin esim. kokoaikaiselle avustajapalvelulle on tarvetta, tarjotaan osa-aikaiselle avustajalle tunteja kokoaikaisuuteen saakka. Kaikki koulunkäyntiavustajapalveluita hoitavat henkilöt eivät ole halukkaita työskentelemään kokoaikaisesti tai kesäaikana.
Nimikkeiden osalta todetaan, että ne on haluttu pitää selkeinä. Ohjaaja-nimikkeillä työskentelevillä on sivistystoimessa yleensä korkeakoulututkinto. Koulussa on ohjaaja-loppuisia nimikkeinä opetusalan nimikkeitä, kuten oppilaanohjaaja ja opinto-ohjaaja, eikä eri työtä tekevien tehtävien nimikkeistä haluta liian samankaltaisia.
Tämä palautettiin uudelleen valmisteltavaksi, koska vastaus oli epäselvä sen suhteen, tarjotaanko lisätöitä tasapuolisesti kaikille kesäkatkon ajaksi. Nyt vastausta on täydennetty ruotsinkielisen opetustoimen osalta.
Kysyin itse viime kokouksessa, onko nimikkeiden osalta Helsingissä ja Vantaalla. Vastaus oli, että kyllä on lukuunottamatta sitä, että Vantaalla erityiskoulunkäyntiavustajat ovat oppilashoitajia.
Kysymys on tärkeä. Kyse on pienipalkkaisesta henkilöstöryhmästä, jonka työ on todella tärkeää opettajien tukena. Ongelma on, että työ on lähtökohtaisesti osa-aikatyötä, jolloin harvalla on mahdollisuus tehdä sitä pitkäaikaisesti. Myös nimikkeen vaihdolle olisi perusteita, mutta se asia ei nyt ratkea tällä kysymyksellä ja vastauksella.
– Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen
Kiinteistötoimitusmaksun suuruuden tulee vastata kiinteistötoimituksesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo).
Pääosin pientä nousua taksoissa. Tämä on hyväksytty teknisessä lautakunnassa yksimielisesti. Edelliset taksat on hyväksytty vuonna 2016.
– Valtuustokysymys yksityisten maalämpökaivojen sijoittamisesta osittain tai kokonaan kaupungin maalle
Jouni Särkijärven (kok) kysymys, jossa tiedustellaan aikooko kaupunginhallitus tehdä maalämmön käyttöä edistävän periaatepäätöksen, jonka mukaan yksityisten kiinteistöjen maalämpökaivoja voitaisiin osittain tai kokonaan sijoittaa myös kaupungin omistamalle maalle, mahdollisesti jopa perimättä korvausta.
Vastauksessa todetaan, että kaupunki ei ole lähtökohtaisesti sallinut maalämpökaivojen sijoittamista omistamilleen yleisille alueille, vaan sitä varten on täytynyt olla sellainen kaavamääräys, joka sallii maalämpökaivojen porauksen, kokoojaputkien ja kokoojakaivojen asennuksen yleiselle alueelle.
Lopuksi todetaan, että pääkaupunkiseutujen kuntien (Kauniainen, Helsinki ja Vantaa) kanta maalämpöasiaan on samankaltainen kuin Espoon tällä hetkellä, sijoitusta yleisille alueille ei ole puollettu.
Tämä jätettiin viime kokouksessa pöydälle, kun oli haluja muuttaa vastausta myönteisemmäksi. Esittelijän toivottiin tekevän keskustelun pohjalta ehdotuksia vastauksen täydentämiseksi.