Puheenjohtajan pöydän takana lisäkseni kaupunginhallituksen sihteeri Riitta-Liisa Kammonen ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Toimin kokouksen puheenjohtajana pj. Markku Markkulan (kok) ollessa estynyt. Lista-asioiden ulkopuolella käytiin kokouksen aluksi muutama prosesseihin liittyvä asia läpi:
Kysyttiin, missä mennään asiakasmaksujen perintää koskevien valtuustoaloitteen ja kysymyksen valmistelussa. Nämä palautettiin uudelleen valmisteluun kaupunginhallituksen 7.5. kokouksessa. Hyvä että kysyttiin, koska valmistelu näytti pudonneen ei-kenenkään-vastuulle. Nyt toivottavasti asia etenee ja saadaan pian uudelleen käsiteltäväksi.
Käytiin läpi valtuustolle talousarvion yhteydessä menevät investointiohjelman tarkistukset, joista päätettiin viime kokouksessa. Tässä on siis kyse siitä, että kaupunginjohtaja oli muuttanut esitykseensä muutamien koulujen peruskorjausten vuosia siitä, mitä valtuusto 10.9.2018 päätti.
Jupperin koulun osalta uuden koulun rakentaminen palautetaan valtuuston päättämään aikatauluun 2024-2026 (oli lykätty vuosille 2027-2029).
Lähderannan koulun peruskorjausta ja laajennusta sen sijaan on kaupunginjohtajan esityksessä aiennettu vuosille 2022-2024 (päätettiin valmistumisvuodeksi 2027). Tämä on sivistystoimen kanssa sovittu näin, jotta koulu voi käyttää väistötiloina Kutojantien tiloja. Aikaistus on tietysti positiivinen asia, kun on kyse huonokuntoisista tiloista.
Laurinlahden koulun peruskorjaus puolestaan on kaupunginjohtajan esityksessä lykätty vuosille 2025-2027 (päätettiin valmistumisvuodeksi 2024). Tämäkin on sivistystoimen kanssa yhdessä sovittu, jotta väistö voidaan hoitaa omalla alueella. Tämän osalta todettiin, että tarvittaessa asiaan voidaan palata ensi syksyn neuvotteluissa, jos koulun kunto osoittaa, että korjauksiin on tarpeen ryhtyä aiemmin.
Vaikeaksi menee, jos valtuuston päätösten toimeenpanoa pitää jatkuvasti vahtia. Tästä annettiin virkavalmistelulle palautetta.
Viime kokouksessa pöydälle jäänyt esitys esiopettajien siirrosta OVTESistä KVTESiin on tulossa seuraavaan, eli 17.12. pidettävään kokoukseen.
Alla raporttia päätösasioista. Esityslista avattauna löytyy täältä.
– Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Lotta Savinko jättää tehtävän muutettuaan pois Espoosta. Kokoomuksen paikka, nimi valtuustossa.
– Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Pertti Airikainen (Kok.) eroaa Espoosta poismuuton takia. Tähänkin tulee nimi valtuustossa.
– Valtuustoaloite kasvisruokaan siirtymisestä luottamushenkilöiden kokoustarjoilussa (Kv-asia)
Jaana Wessmanin (vas) ja 23 muun allekirjoittama aloite, jossa toivotaan että Espoossa siirrytään luottamushenkilöiden kokoustarjoiluissa ilmastoystävälliseen kasvisruokaan.
Tästä asiasta ei vielä päästy yhteisymmärrykseen, vaaan asia palautettiin evästysten kera uuteen valmisteluun. Valtuustokeskustelua varten halutaan vastaus, jossa asia kytketään selkeämmin kaupungin ilmastotavoitteisiin. Valtuusto on hyväksynyt myös Kestävä Espoo ohjelmasuunnitelman, jossa on asetettu hyötytavoitteeksi: ”Espoolaiset toimivat vastuullisesti” ja sen alla mainitaan yhtenä keinona: ”Ruoan elinkaarivaikutuksien pienentämiseen vaikutetaan ja edistetään kasvisruoan käyttöä.” Olisi kyllä aika erikoista, jos luottamushenkilöt eivät toimisi tässä hyvänä esimerkkinä.
Vastauksessa todettiin, että jo nyt valtuutetut voivat ilmoittaa haluavansa kasvisruokaa, eli homma hoituu sillä. Tällä hetkellä 14/75 on ilmoittanut kasvis- tai vegaaniruokavalion (osa syö kalaa). Haluttiin kartoittaa valtuuston näkemyksiä asiaan ja nyt valtuutetuille on lähetetty kysely aiheesta. Samalla tarjottiin myös aktiivisesti vaihtoehtoa siirtyä kasvisruokaan. Mielenkiinnolla odotan, moniko näin tekee.
Monille suoraan pelkkään kasvisruokaan siirtyminen tuntuu vaikealta, mutta kasvisruoan lisäämiselle oli kannatusta. Toivottiin myös mahdollisuutta, että kasvisruokaa olisi aina tarjolla (tämä tosin lisää helposti ruokahävikkiä). Myös lähiruoka nousi vahvasti keskusteluun samoin se, mikä on ilmastoystävällistä kasvisruokaa. Tässä tosin harhauduttiin aloitteen pointista, että kasvisruoka on ilmastoystävällistä verrattuna liharuokaan. Vaikka toki myös kasvikunnan tuotteilla on tässä suhteessa eroja.
On kyllä jännä, miten ruoka herättää niin paljon intohimoja. Kyse on kuitenkin luottamushenkilöiden kokouksissa syömistä tarjoiluista. Muutenhan voivat kaikki toki syödä mitä haluavat. Ja ennen kaikkea faktasta, että kasvisruoka on liharuokaa vähäpäästöisempää ja siksi sitä pitäisi julkisissa hankinnoissa suosia.
– Espoon kaupungin ja Omnian välisen maahanmuuttajien osaamiskeskusta koskevan sopimuksen hyväksyminen
Päätettiin esityksen mukaisesti käynnistää maahanmuuttajien osaamiskeskuksen toiminta yhteistyössä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Kaupungille tästä koituu kustannuksia maksimissaan 750 000 euroa vuodessa. Myös valtiontukea hankkeelle haetaan.
Tavoitteena on vastata erityisesti niiden työttömien maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen tarpeisiin, joihin nykyiset palvelut eivät ole tarjonneet ratkaisua. Keskuksen käyttäjämääräksi arvioidaan vuosittain 500-550 henkilöä. Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on, että vähintään 50 % asiakkuutensa päättäneistä henkilöistä työllistyy tai jatkaa ammatilliseen koulutukseen.
Todella tärkeä hanke, jonka valmistelu on tehty huolella. Kiitos maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehdolle ja Omnian väelle. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrän kasvaessa heidän työllistymisessään onnistuminen on kaupungille elintärkeää. Mielenkiinnolla jään odottamaan tuloksia.
– Poistosuunnitelman tarkistaminen konsernitilinpäätöksen osalta alkaen 1.1.2018
Esitetään, että kaupunginhallitus muuttaa konsernitilinpäätöksessä käytettävien Länsimetro Oy:n seuraavien pysyvien vastaavien poistoajat:
– Metrotunnelit 60 vuotta (aiemmin 40 vuotta)
– Käytönohjausjärjestelmät 10 vuotta (aiemmin 20 vuotta)
Kyseessä on tekninen muutos, jolla yhdenmukaistetaan Espoon konsernitilinpäätöksen ja Länsimetro Oy:n poistoajat. Tällä ei ole kassavirtavaikutuksia.
– Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta (Kv-asia) (Pöydälle 17.9.2018) (Palautettu Kh 1.10.2018)
Johanna Värmälän (sd) ja 38 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään miten Espoo tulee parantamaan koulunkäyntiavustajien asemaa sopimuksin ja sijaismahdollisuuksin, millä tavoin Espoo pyrkii välttämään koulunkäyntiavustajien osa-aikaisuuksia ja koulujen loma-aikojen palkattomia keskeytyksiä, tehdäänkö työvoimasuunnittelua siten, että koulunkäyntiavustajille voitaisiin tarjota esim. koulujen keskeytyksen ajaksi työtä muissa kaupungin tehtävissä kuin kouluissa ja miksi Espoon kaupunki ei ole halukas muuttamaan koulunkäynnin avustajien nimikettä koulunkäynninohjaajiksi.
Tämä palautettiin kertaalleen uudelleen valmisteltavaksi. Nyt todettiin vastaus riittäväksi ja hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen
Hyväksyttiin esityksen mukaan. Kiinteistötoimitusmaksun suuruuden tulee vastata kiinteistötoimituksesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Edellisen kerran taksoja on päivitetty vuonna 2016.
– Valtuustokysymys yksityisten maalämpökaivojen sijoittamisesta osittain tai kokonaan kaupungin maalle
Jouni Särkijärven (kok) kysymys, jossa tiedustellaan aikooko kaupunginhallitus tehdä maalämmön käyttöä edistävän periaatepäätöksen, jonka mukaan yksityisten kiinteistöjen maalämpökaivoja voitaisiin osittain tai kokonaan sijoittaa myös kaupungin omistamalle maalle, mahdollisesti jopa perimättä korvausta.
Pidettiin asiaa tärkeänä ja vastausta turhan nuivana. Esittelijä täydensi ja muutti vastaustaan keskustelun pohjalta seuraavasti:
”Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali 2030. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää avointa suhtautumista uusiin ratkaisuihin ja toimintatapoihin niin energian tuottamisessa kuin säästämisessä. Sen lisäksi se edellyttää nykyisten ratkaisujen ja normien kriittistä tarkastelua. Espoo suhtautuu myös energiakaivojen rakentamiseen myönteisesti.”
”Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraamiseen tai lämmönkeruuputkiston asentamiseen tarvitaan rakennusvalvonnalta MRL 126a§:n mukainen toimenpidelupa. Mikäli järjestelmä ylittää tonttien välisen rajan, kiinteistöjen omistajien kesken tulee laatia kirjallinen sopimus ja liitekartta porareiän sijoituksesta naapurin puolelle.”
”Asia on nähty maankäytöllisenä kysymyksenä, joka edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua kaavoituksessa, jotta kaupunkirakenteen tiivistyminen lisä- ja täydennysrakentamisineen mahdollistuisi. Kaupungin maalle sijoittuvana kyse tulisi olla lainsäädäntöön perustuvasta suurempaa aluetta palvelevasta teknisestä järjestelmästä, ennemmin kuin vain yksittäisten kiinteistöjen energiaratkaisusta.”
Kaavoissa voidaan myös mahdollistaa maalämpökaivojen poraaminen kaupungin maalle, mutta oltiin huolissaan siitä, miten maalämmön hyödyntäminen on mahdollista jo kaavoitetuilla alueilla.