Vuoden viimeisessä kaupunginhallituksen kokouksessa suurena asiana on tietojärjestelmäkokonaisuuden hankinnan valmistelu (case Kuntien Tiera). Nyt esitetään yksityiskohtaisen vaatimusmäärittelyn tekoa ja sen pohjalta markkinakartoitusta, jonka pohjalta voitaisiin tehdä päätös (Tiera vai joku muu vaihtoehto) kesäkuun 2019 loppuun mennessä. Tähän työhön on tarkoitus palkata projektijohtaja ja ostaa kilpailutukseen konsulttipalvelua.
Lisäksi mm. myönnetään laina Matinkylän uimahallin rakentamiseen kaupungin omalle yhtiölle (hyvä että hanke etenee), päätetään uusista viroista ja toimista sekä tehdää toivottavasti vihdoin lopullinen päätös OVTES-esiopettajien työehdoista.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä 1.10.2018 § 324 (viranhaltijan irtisanominen)
Kysymys on Saunalahden koulun rehtorin irtisanomista koskevasta päätöksestä, jossa kaupunginhallitus katsoi, ettei irtisanomiskynnys ylity. Kaupunginhallitus totesi, ettei irtisanomiselle ole esitetty riittävää näyttöä, vaikka rehtorin saamat varoitukset ovat aiheellisia. Sivistystoimen johtaja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Kaupunginhallituksen päätöksestä on tehty kolme oikaisuvaatimusta, joissa on yhteensä 14 espoolaista allekirjoittajaa.
Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan rehtorin irtisanomista. Niissä viitataan annettuihin huomautuksiin ja varoituksiin ja todetaan, että irtisanomisperusteissa on jätetty huomioimatta henkilöstön esiin tuomat epäkohdat.
Rehtorille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi oikaisuvaatimusten johdosta. Hän pyytää oikaisuvaatimusten hylkäämistä.
Oikaisuvaatimukset esitetään hylättäväksi. Perusteluissa todetaan, että oikaisuvaatimus voidaan tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Ja että oikaisuvaatimuksissa esitettyjen seikkojen perusteella ei voida katsoa, että kaupunginhallituksen päätös olisi lainvastainen vaan kaupunginhallitus on toiminut harkintavaltansa rajoissa.
Oikaisuvaatimuksissa ei ole mitään sellaista, mikä ei olisi ollut tiedossamme päätöstä tehdessä. Näin ollen en näe tässä kohtaa perusteita pyörtää päätöstä.
– Vuoden 2018 marraskuun kuukausiraportti
Marraskuun lopun tilanteessa toimintakate eli nettomenoennuste on 22 me heikompi kuin alkuperäisessä talousarviossa ja 9 me parempi kuin muutetussa talousarviossa.
Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä talousarvion mukaiset 1 495 me, mutta ennuste sisältää riskiä. Verotulot kokonaisuudessaan kasvavat vain 0,3 % vuodesta 2017.
Kasvaneet valtionosuudet ja rahoitustulot kompensoivat nettomenojen 22 me ylitystä. Marraskuun lopun tilanteessa tuloksen arvioidaan toteutuvan noin 27 me plussalla.
Investointeihin on talousarviossa varattu 356 me. Tilikauden toteumaksi ennustetaan noin 310 me.
Talousarviolainoja ei ole tarve nostaa täysimääräisesti johtuen mm. investointien alittumisesta. Lainoja nostetaan 100 me (TA 202 me) vuonna 2018 ja lainakanta kasvaa noin 45 me.
Ei mitään suuria yllätyksiä aiempiin raportteihin verrattuna.
– Johtamisen ja talousohjauksen tietojärjestelmäkokonaisuuden hankinnan valmistelusuunnitelma sekä luottamushenkilön asemaa konserniyhteisön hallituksessa tarkentavan selvityksen valmistelutilanne
Tämä on siis asia, joka tuli vireille, kun Helsingin sanomat nosti esiin Espoon tietojärjestelmähankinnat Kuntien Tieralta. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 12.11. ja päätimme jatkovalmistelusta seuraavaa:
– kun asia tuodaan loppuvuoden aikana kaupunginhallituksen päätettäväksi, siihen liitetään ulkopuolinen kokonaisselvitys liittyen Kuntien Tieraan ja ERP:iin Espoolle parhaiten sopivan ratkaisun löytämiseksi,
– tehdään viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asemaa tarkentava selvityspyyntö ulkopuolisille asiantuntijoille keskustelussa esille nousseista kysymyksistä,
– tarkennetaan Espoon kaupungin eettisiä ohjeita esteellisyyden käytännöissä, viranhaltija- ja luottamushenkilöorganisaation arvioimisen ja kehittämisen yhteydessä selkeytetään Espoon konserniohjausta esteellisyysriskin pienentämiseksi
Tuo tarkentava selvitys luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden asemasta kaupungin kokonaan tai osin omistamissa yhtiöissä on tarkoitus hankkia alkuperäisen (erityisesti Länsimetroa koskeneen) selvityksen tehneiltä, yritysoikeuden professori Janne Ruohoselta ja yritysjuridiikan professori Veikko Vahteralta. Selvityksen tekemiseen osallistuu myös Turun yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Heikki Kulla. Selvitys tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn 7.1.2019.
Tietojärjestelmäkokonaisuuden hankinnan valmistelussa esitetään edettävän seuraavasti:
– Nimetään talousohjauksen tietojärjestelmäkokonaisuuden omistaja ja ohjausryhmä järjestäytyy
– Rekrytoidaan kokenut ja konkreettisia näyttöjä laajoista ERP- hankkeista osoittanut projektijohtaja. Projektijohtaja voidaan ostaa konsulttityönä vaatimusmäärittelyvaiheen ajaksi. Omaa rekrytointia puoltaa järjestelmän kehittäminen useita vuosia kaupungin johtamista tukevaksi kokonaisuudeksi.
– Kilpailutetaan kilpailutuksen valmisteluun konsulttipalvelu. Konsulttien tehtävänä on tukea ja ohjata vaatimusmäärittelyjen ja markkinakartoituksen tekemisessä.
– Laaditaan johtamisen ja talousohjauksen tietojärjestelmien yksityiskohtainen vaatimusmäärittely nykyaikaisia prosesseja ja ratkaisuja, robotiikkaa, koneoppimista tuntevien konsulttien johdolla. Vaatimusmäärittelyt aloitetaan talousohjauksen järjestelmistä.
– Tehdään markkinakartoitus markkinoilla toimivien teknologia- ja palvelutoimittajien selvittämiseksi vaatimusmäärittelyjä käyttäen.
– Laaditaan markkinakartoituksessa saatujen vastausten ja arvioiden perusteella järjestelmien ja kumppaneiden sopivuuden sekä alustavien kustannusarvioiden vertailu.
– Tehdään päätös etenemistavasta: jatketaanko Kuntien Tieran ja SAP S/4 Hana -teknologian kanssa vai käynnistetäänkö kilpailutus Espoolle muun ratkaisun saamiseksi.
Jos päädytään jatkamaan Tieran kanssa, tulee Tieran ja kaupungin välinen sopimus neuvotella vastaamaan normaaleja ICT-sopimusehtoja ja varmistaa aiemmin maksettujen erien hyödyntäminen. Valmistelun ja toteutuksen tueksi tulee Espoolle hankkia konsultti, joka vastaa Espoon edun ja vaatimusten toteutumisesta Kuntien Tiera Oy:n toimiessa palvelutoimittajana.
Mikäli päädytään muuhun ratkaisuun, tulee käynnistää neuvottelut Tieran kanssa sopimuksen purkamisesta sekä jo maksettujen erien takaisinmaksuaikataulusta. Espoon tulee käynnistää konsulttien tuella kilpailutus tuoteteknologian ja kumppanin valinnasta. Lopullinen järjestelmä- ja kumppanivalinta tehdään kilpailutuksen jälkeen.
Päätös etenemistavasta tehdään kesäkuun 2019 loppuun mennessä. Tavoitteena on järjestelmän ensimmäisen vaiheen käyttöönotto vuoden 2022 alussa.
Hankinta on kaupungille välttämätön, koska järjestelmäuudistukselle on todellinen ja kiireellinen tarve. Tämä työ olisi ollut tarpeen käynnistää jo aikoja sitten, kun kävi ilmi ettei Tieran tarjoama ratkaisu välttämättä ole paras Espoon tarpeisiin. Lykkäämistä perustellaan sote- ja maakuntauudistuksella, jonka lopputuloksesta ei edelleenkään ole tietoa.
Tätä on tärkeää seurata, että menee oikeaan suuntaan.
– Lainan myöntäminen Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahallille
Kiinteistö Oy Matinkylän Uimahalli hakee Espoon kaupungilta enintään 33 me lainan uimahallin rakentamista varten. Yhtiö on kaupungin 100% omistama ja perustettu rakentamaan ja hallinnoimaan Matinkylän uimahalli -hanketta.
Hankkeelle on asetettu kattohinta 27,4 me ja uimahallin on määrä valmistua syksyllä 2021. Lainasummassa on otettu huomioon indeksikorotukset sekä mahdolliset muut odottamattomat lisäkustannukset. Haettu laina-aika on 25 vuotta, sisältäen 4 vuotta lyhennysvapaata. Lyhennysvapaa on perusteltu, koska uimahallin toiminta ja tulovirrat alkavat vasta rakennusvaiheen päätyttyä vuoden 2021 lopulla.
Tärkeä hanke, hyvä että menee eteenpäin.
– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2019
Päätettäväksi tuodaan talousarvioon liittyvät uusien virkojen ja toimien perustamiset sekä virkoja ja toimia koskevien muutokset ja lakkautukset. Listalla on yhteensä 374 uuden viran ja toimen perustamista ja lisäksi yhteensä 227 virkoja ja toimia koskevaa muutosta.
Uudet virat ja toimet tulevat tuttuun tapaan pääsääntöisesti sivistystoimeen sekä sosiaali- ja terveystoimeen. Valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa sovitut hallinnon tehtäviin kohdennetut säästötavoitteet toteutetaan hyödyntämällä eläköitymisiä sekä päättyviä määräaikaisuuksia.
Sivistystoimeen esitetään 253 uutta virkaa ja toimea. Lisäksi esitetään 18 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Uusi varhaiskasvatuslaki tuo ison muutoksen: arviolta noin 470 lastenhoitajan tehtävää tulee muuttaa varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväksi vuosien 2019-2029 aikana. Kaikille vakinaisille varhaiskasvatuksen lastenhoitajille varmistetaan töiden jatkuvuus.
Sosiaali- ja terveystoimeen esitetään 91 uuden viran ja toimen perustamista. Terveyspalveluihin esitetään 15 uutta virkaa ja toimea asiakasmäärän kasvun johdosta sekä osittain korvaamaan työvoiman vuokrausta. Perhe- ja sosiaalipalveluihin esitetään 44 uutta virkaa ja toimea erityisesti lasten ja lapsiperheiden palveluihin sekä maahanmuuttajapalveluihin. Vanhusten palveluihin esitetään 32 uuden viran ja toimen perustamista asiakasmäärän kasvun ja toiminnan laajenemisen vuoksi sekä turvaamaan toiminta poissaolotilanteissa perustamalla keskitetyt resurssipalvelut. Sosiaali- ja terveystoimessa esitetään lisäksi yhteensä 78 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Näistä noin puolet tehdään vanhusten palveluissa.
Tekniseen ja ympäristötoimeen esitetään kahdeksan uuden viran ja toimen perustamista. Näistä kuusi on toimien perustamisia tuntipalkkaisista kuukausipalkkaisiksi siirtyneille. Lisäksi esitetään 13 nimikemuutosta.
Konsernihallintoon esitetään 22 uutta virkaa ja toimea. Työllisyydenhoidossa vakinaistetaan määräaikaisesti hoidettuja tehtäviä. Lisäksi panostetaan lisää mm. kansainvälisten asioiden hoitoon, taloustiedon ja -raportoinnin kehittämiseen sekä työvoiman saannin parantamiseen.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle esitetään niin ikään uusia virkoja ja toimia palvelutason turvaamiseksi. Lisäksi konsernihallinnossa esitetään 118 virkaa ja toimea koskevaa muutosta. Näistä suurin osa liittyy talouspalvelujen sekä palkanlaskennan tehtävärakenteen yhdenmukaistamiseen.
Kaupunki kasvaa ja tarvitaan lisää ihmisiä tuottamaan asukkaille tärkeitä palveluita. Tarkemmat listat esityslistan liitteenä.
– Suomenkielisen esiopetuksen järjestäminen sivistystoimen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä ja siitä aiheutuvat tarkistukset hallintosääntöön (Kv-asia) (Pöydälle 26.11.2018)
Kyse siis siitä, että loput 33 OVTESin mukaisesti työskentelevää esiopettajaa halutaan siirtää KVTESin piiriin, vaikka kaupunginhallitus on 15.12.2009 päättänyt, että koulujen tiloissa toimivat esiopettajat toimivat kyseisen koulun rehtorin alaisuudessa niin kauan, kun esiopetusta toteuttaa OVTES:in piirissä oleva esiopettaja.
Kompensaatioksi varhaiskasvatuksen opettajiksi varhaiskasvatuksen esiopetukseen 1.8.2019 siirtyville henkilöille tarjotaan 4 248,00 euron summaa. Työaikamuutokseen ei sen sijaan tulisi mitään kompensaatiota.
Asia jäi viimeksi pöydälle, jotta OAJ ehtii käsitellä asiaa. Kokouksen jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että OAJ:n hallitukseen oli menossa paikallinen sopimus koskien työajan tasoittumsijakson käyttöön ottoa varhaiskasvatuksen esiopetuksessa. Se taas ei liity mitenkään tähän OVTES-esiopettajien siirtoa koskevaan asiaan.
Toivottavasti tämä vuosia vellonut asia saadaan viimein päätökseen ja esiopettajille työrauha. Olen ollut tässä kaupunginhallituksen 2009 linjauksen takana, enkä ole löytänyt syitä muuttaa kantaani. Kyse on 33 esiopettajan työehdoista.
– Valtuustokysymys ympäristöterveyden huomioimisesta päätöksenteossa (Kv-asia)
Johanna Värmälä (sd) ja 14 muun allekirjoittama kysymys ympäristöterveyden huomioimisesta päätöksenteossa.
Valtuustokysymyksen mukaan Espoon terveydensuojelunäkökulmaa ei riittävästi huomioida elinympäristöä koskevissa päätöksissä. Ympäristöterveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli yhteistyössä, joka liittyy mm. kaavoitukseen. Terveydensuojelua ei saa sivuttaa mm. siksi, että melu on suuri haitta, joka voi vaikuttaa terveyteen. Koska kaikkia kaava-asioita ei käsitellä valtuustossa, on tarpeen saada tietoa eri toimialoilta, miten ympäristöterveydenhuolto huomioidaan erilaisissa yhteyksissä.
Vastauksessa todetaan, että Espoossa on lisätty terveydensuojelulakiin perustuvaa sidosryhmäyhteistyötä ja mm. lausuntojen antamista muille viranomaisille.
Ympäristöterveys on mukana mm. seuraavissa yhteistyöryhmissä: Espoon rakennusvalvonnan tekninen toimikunta, Espoon kaupungin melutyöryhmä, Espoon kaavoituksen ilmansuojeluryhmä, Espoon vesihuollon kehittämistyöryhmä, Pohjavesien suojelusuunnitteluryhmä, Espoon sekä Kauniaisten että Kirkkonummen sisäilmatyöryhmät, elintarvike- ja vesiepidemioiden selvitystyöryhmä, Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työryhmä. Ympäristöterveys on jatkossa mukana myös HSY:n pääkaupunkiseudun Kaupunkisuunnittelu- ja ilmansuojelutyöryhmässä.
Kaavoituksen käytössä on HSY:n määrittelemät ilmanlaatuvyöhykkeet, jossa annetaan suosituksia minimietäisyyksistä ja suositusetäisyydestä asuinrakennuksen /herkän kohteen kuten päiväkoti sekä valtatien (ajoneuvoa/vrk) välillä. Pääkaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet ja ilmanlaatuvyöhykkeiden noudattaminen ovat joskus ristiriidassa keskenään ja suositusetäisyyksiä ei aina voida kirjaimellisesti ottaa huomioon.
Ympäristöterveys tulee lisäämään yhteistyötä Kaupunkisuunnittelun ja Ympäristökeskuksen kanssa erityisesti isojen elinympäristöön vaikuttavien hankkeiden osalta, jotta ympäristöterveys pääsee entistä enemmän osallistumaan valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa.
Lopuksi todetaan, että terveydensuojelulakiin perustuvia lausuntoja kaavoitukseen ja ympäristölupiin liittyen laatii muun työn ohessa 2-3 viranhaltijaa. Annettujen lausuntojen määrä on lisääntynyt, v. 2015 annettiin terveydensuojelulain perusteella 86 lausuntoa ja v. 2017 annettiin 151 kpl. Osallistuminen yhteistyökokouksiin, kaavoitus- / ympäristölupamateriaaliin / lupa-asiaan paneutuminen ja lausunnon laatiminen, vaativat runsaasti työaikaa, eikä ympäristöterveys pysty nykyisin resurssein merkittävästi lisäämään työpanosta edellä mainittuihin tehtäviin.
Minusta perusteellinen vastaus, joka on hyväksytty sote-lautakunnassa yksimielisesti. Asia on tärkeä, mutta kokemukseni on, että kaavoituksen yhteydessä nämä asiat kyllä huolellisesti arvioidaan. Hyvä että valmisteluvaiheen yhteistyötä lisätään.
– Valtuustokysymys kaupungin tiloja koskevan informaation lisäämisestä niiden käyttäjille
Jouni J. Särkijärven (kok) kysymys, jonka erityisenä kohteena ovat Tilapalvelut-liikelaitoksen hallinnoimat vuokratilat. Särkijärven mukaan tieto oikeasta tavasta ilmoittaa kiinteistöön liittyvissä akuuteissa puutteissa ja ongelmissa ei saavuta tilojen käyttäjiä. Särkijärvi esittää, että etenkin virka-ajan ulkopuolella syntyvät ongelmat pitäisi voida hoitaa suoraan huoltoyhtiöön ilman kierrättämistä kaupungin virkakoneiston kautta. Hän esittää myöskin, että kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksessa tulisi päästä siihen, että vuokralaisilla on tiloista vuokrasopimus sekä vuokranantajan puolesta tiloja hoitavan isännöintitoimiston yhteystiedot.
Vastauksessa todetaan, että Tilapalvelujen asiakkuusosaamista ja viestintää on kehitetty ja siihen on resursoitu viime vuosien aikana. Tilapalveluissa on kolme asiakaspäällikköä, jotka toimivat aktiivisesti käyttäjärajapinnassa.
Tavoitteena on parantaa jatkossa myös osake- ja vuokratiloissa informaation laatua ja määrää samalle tasolle kuin kaupungin omistamissa kohteissa.
– Lausunnon antaminen Caruna Espoo Oy:lle 110 kV voimajohtohankkeesta Espoo – Ämmässuo – Kolmiranta
Uuden voimajohtoyhteyden tarve perustuu alueen sähkönkulutuksen kasvuennusteisiin sekä sähkömarkkinalain verkkoyhtiöille asettamaan velvoitteeseen häiriöttömästä sähkönjakelusta. Uudella johdolla saadaan luoduksi rengasmainen yhteys Fingrid Oyj:n Espoon muuntoasemalta Ämmässuon ja Kolmirannan alueelle.
Fortum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut Oy (HSY) ovat 9/2017 hyväksyneet aiesopimuksen, jonka perusteella Fortum neuvottelee energiantuotantolaitoksen sijoittamisesta HSY:n Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksen alueelle. Uusi 110 kV voimajohto palvelee myös tulevan energiantuotantolaitoksen sähkönsiirron tarpeita tulevaisuudessa.
Melkoisen massiivinen sähkölinjahanke, joka Kulkee Kulmakorven maanläjitysalueen ja Ämmässuon viertä.
– Kipparinkatu, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 410309, 34. kaupunginosa Espoonlahti (osittain Kv-asia)
Tavoitteena on asuinkerrostalojen rakentaminen ja maankäytön tiivistäminen Espoonlahden metroaseman ja kaupallisten palveluiden välittömässä läheisyydessä. Muutos mahdollistaa nykyisen liike- ja toimistorakennuksen muuttamisen vanhusten palvelutaloksi. Kaavassa on myös Y-tonttivaraus julkisille lähipalveluille, kuten päiväkodille tai Espoonlahden aluekirjastolle (jos päädyttäisiin ratkaisuun, ettei sitä toteuteta kauppakeskukseen metroaseman yhteyteen).
Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Postipuunmäki, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 118100 51. kaupunginosa Leppävaara
Tavoitteena on muuttaa nykyinen rakentamaton, kaavoittamaton alue asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä selventää lähiympäristön liikennejärjestelyitä. Kaava sallii kerrostaloihin maksimissaan 6-kerrosta.
Ehdotusvaiheessa lautakunnassa äänestettiin kerroskorkeudesta, mutta hyväksymiskäsittelyssä kaava hyväksyttiin yksimielisesti.
– Jänismäki, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja katualueen korvaamista koskevan sopimuksen hyväksyminen, alue 150806, 62. kaupunginosa Lippajärvi
Tavoitteena on rakentamattoman liike- ja toimistorakennusten korttelialueen muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä rakennusoikeuden ja kerrosmäärän korottaminen.
Tämäkin on hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Merkitään tiedoksi monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kannaotto. Neuvottelukunta on huolissaan maahanmuuttajataustaisten espoolaisten mielenterveyspalveluiden toteutumisesta ja ehdottaa, että maahanmuuttajien mielenterveyteen liittyvien asiakastapaamisten vastaanottoaikoja sosiaali- ja terveystoimessa pidennetään ja Espooseen palkataan kokeiluluonteisesti kulttuuriohjaajia tukemaan sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisia ja maahanmuuttajataustaisia asiakkaita heidän kohtaamisissaan. Näillä toimilla voitaisiin vähentää mielenterveyskäynteihin liittyviä mahdollisia väärinkäsityksiä puolin ja toisin sekä vastata aiempaa kokonaisvaltaisemmin maahanmuuttajataustaisten mielenterveyden haasteisiin asiakassuhteen alusta lähtien. Oheismateriaalina monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kannanotto.
Tähän liittyen hyväksyttiin talousarvion yhteydessä Inka Hopsun (vihr) tekemä toivomus:
”Valtuusto toivoo, että monikulttuuriasiain neuvottelukunnan nostamien huomioiden mukaisesti muiden kuin suomen ja ruotsinkielisten mielenterveyspalveluissa varattaisiin tarvittaessa asiakkaan tapaamiseen ylimääräistä aikaa.”