Toimin tässä kokouksessa puheenjohtajana Markku Markkulan ollessa estynyt. Listalla on mm. tilinpäätös, henkilöstötunnusluvut viime vuodelta, toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi ja Kalajärven koulun ja päiväkodin hankesuunnitelma.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Oulussa 6. – 7.6.2019 (Pöydälle 4.3.2019)
Nämä ovat tärkeitä verkostoitumisen ja kokemustenvaihdon paikkoja. Ensisijaisesti kutsu koskee kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistoja. Olen ollut näissä aktiivisesti mukana ja lähdössä tännekin.
– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan varsinaisen jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Joel Kiviniemen (PerusS) tilalle esitetään Erkki Kaarnama ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Mait Mihhels.
– Espoon edustajien nimeäminen pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen Kristianstadissa 7.-10.5.2019
Espoo on ollut mukana pohjoismaisessa ystävyyskuntaverkostossa vuodesta 1970 lähtien. Verkoston muut jäsenkaupungit ovat:
• Kongsberg, Norja / 26 700 asukasta
• Kristianstad, Ruotsi / 84 908 asukasta
• Køge, Tanska / 37 040 asukasta
• Skagafjörður, Islanti / 3 955 asukasta
Verkostolla ei ole vaihtuvateemaisten luottamushenkilöiden vuositapaamisten lisäksi ollut muuta toimintaa. Verkoston ruotsalaisjäsen Kristianstad ilmoitti viime vuonna Espoossa järjestetyn kokouksen yhteydessä irtautuvansa verkostosta 2019 ja keskittyvänsä jatkossa EU-rahoitteisiin yhteistyöprojekteihin. Myös tanskalainen Köge on päättänyt irtautua verkostosta. Espoossakin on todettu, ettei juuri tämä verkosto ole tuloksellisin tapa tehdä pohjoismaista yhteistyötä.
Nyt tapaaminen kuitenkin vielä järjestetään. Sen teemana on ilmastonmuutos ja kansainvälinen yhteistyö. Kutsu on esitetty maksimissaan 10 hengen delegaatiolle (luottamushenkilöt ja viranhaltijat).
– Perusturvajohtajan sijaisten nimeäminen
Ensisijainen sijainen vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen ja hänen estyneenä ollessaan perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström.
– Espoon kaupungin henkilöstötunnusluvut vuodelta 2018
Tärkeä vuosittainen raportti henkilöstön rakenteeseen ja hyvinvointiin. Henkilöstöä koskevat kolme tavoitetta (terveysperusteisten poissaolojen väheneminen, työhyvinvointimatriisin lukuarvon kasvu, henkilötyön tuottavuuden kasvu) eivät toteutuneet, vaikka myönteistä kehitystä oli nähtävissä.
Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 14 282 henkilöä, mikä on 278 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana eniten sivistystoimessa (+212). Myös vuokratyön määrä kasvoi.
Yhteensä henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannukset kasvoivat 3,9 %. Vakinaisia henkilöstöstä oli 81%. Maahanmuuttajataustaisten osuus on 6,2% (5,9% vuonna 2017).
Kaupungin henkilöstön keski-ikä pysyi 44,5 vuodessa. Naisten osuus henkilöstöstä oli 79,8% ja heidän osuutensa kaupungin johtotason tehtävien hoitajista oli 45,7%. Osuus nousi jonkin verran aiemmista vuosista.
Vaihtuvuus kasvoi erityisesti sivistystoimessa ja monilla tutuilla ammattialoilla on rekrytointihaasteita. Pulaa on erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista sekä lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä ja lähihoitajista.
Kesätyöpaikkoja kaupunki tarjosi 750. Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Harjoittelupaikan kaupunki järjesti noin 2 250 opiskelijalle.
Kunta 10 -tulokset ovat hyvät, mutta työhyvinvoinnissa on edelleen kehitettävää. Terveysperusteisia poissaoloja oli kaupungissa vuoden aikana keskimäärin 16,1 päivää/henkilötyövuosi (15,8 vuonna 2017). Muita aloja voimakkaammin poissaolot kasvoivat sivistystoimessa. Kasvaneiden poissaolojen taustalla on mm. toimintaympäristön muutokset ja joidenkin alojen työvoimapula.
Raportti antaa hyvän yleiskuvan kaupungin henkilöstöstä. Sivistystoimen tilanne (lisääntynyt vaihtuvuus, rekrytointihaasteet ja poissaolojen kasvu) huolestuttavat. Erityisesti varhaiskasvatuksessa tilanne on vaikea. Kysyn mihin toimiin kaupunki on ryhtynyt pätevän henkilökunnan riittävän määrän varmistamiseksi.
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanojen muuttaminen vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin
Joitakin henkilöiden vaihtoja vielä ennen vaaleja.
– Vuoden 2018 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia)
Tilinpäätöstä käytiin läpi jo ennakkotilinpäätöksen yhteydessä. Tässä vielä keskeisiä tunnuslukuja:
Espoon väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 283 944 henkeä. Väestö kasvoi vuoden 2018 aikana 4 900 hengellä, josta vieraskielisten osuus 68%. Vuoden 2018 lopulla työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli Espoossa 7,9%.
Uusia asuntoja valmistui 3 852, joista 413 valtion tukemaa vuokra-asuntoa sekä 188 asumisoikeusasuntoa.
Toimintakate heikkeni 32,9 me ja 2,5% vuoden 2017 tilinpäätökseen nähden. Toimintakate ylitti kuitenkin alkuperäisen talousarvion määrärahat 9,8 me. Verotulot kasvoivat vain 0,8% vuodesta 2017. Vuosikatteeksi muodostui 195,5 me (laskua edelliseen vuoteen 35,4 me). Tilikaudentulokseksi muodostui 34,4 me, joka on 52 me heikompi kuin 2017.
Investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella 65,45%. Konsernin lainakanta oli vuoden 2018 lopussa noin 3,5 miljardia euroa. Se kasvoi vuodessa 73 me.
Liitteenä on seuraavat raportit:
– Raportti strategisten ICT linjausten toteuttamisesta 2018
– Raportti strategisten hankintalinjausten toteuttamisesta 2018
– Raportti hyvinvointisuunnittelun toteuttamisesta 2018
Kun ICT- ja hankintalinjaukset hyväksyttiin, edellytimme että niiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle. Hyvä, että raportit ovat nyt selkeästi erillisinä tilinpäätösaineistosta.
ICT-linjauksista muutamia poimintoja:
– Tietoturvan- ja suojan perusohjeistuksia ja käytäntöjä on kehitetty, ja kaupungin avainhenkilöiden ja työntekijöiden tietoturvatietoisuutta on lisätty. Edelleen tarvitaan systemaattisia toimenpiteitä perustoimintamallien parantamiseksi.
– Espoo osallistuu aktiivisesti kuntasektorille ja julkiselle hallinnolle suunniteltavien ja toteutettavien digitaalisten palvelujen ja ICT ratkaisujen kehittämiseen.
– Kaupunginhallituksessa on hyväksytty etenemismalli kaupungin johtamis- ja talousohjausjärjestelmän vaatimusmäärittelystä ja markkinakartoituksesta. Kaupunginhallitkselle esitetään kumppanivalintatavan ratkaisuehdotus kesäkuussa.
Hankintalinjauksista poimintoja:
– Vuoden 2018 alussa hankintakeskuksessa otettiin käyttöön toimintatapa, jossa kaikkien hankintojen valmistelun osana on markkinakartoitus ja markkinavuoropuhelu. Markkinavuoropuhelut on todettu erinomaiseksi keinoksi varmistaa oikeanlaisen palvelun hankkiminen kokonaistaloudellisesti edullisesti.
– Harmaan talouden torjuntaa edistetään sopimusteknisesti mm. alihankintaketjuja säätelemällä.
– Hankintakeskuksessa on otettu vuoden 2018 alusta käyttöön hankintojen vaikuttavuuden työkalu. Tällä työkalulla arvioidaan hankintakohtaisesti, millaisia vaikutuksia sillä on ekologiseen, kulttuuriseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen sekä kaupungin elinvoimaan.
– Vuonna 2018 tehdyissä hankinnoissa 25% otettiin huomioon vastuullisuuden ja kestävyyden kriteerit.
– Vuonna 2018 ympäristöystävällisyys huomioitiin noin 25 % hankinnoista. Kestävyyden osalta tarkastelu laajenee ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaaliseen ja kulttuurilliseen kestävyyteen ja näiden asioiden osalta tilastointi ollaan vasta aloitettu.
– Useissa tällä hetkellä valmistelussa olevissa kilpailutuksissa huomioidaan kestävyys kuten esim. puuvilla tekstiilien ja -vuodevaatteiden hankinnassa Reilun kaupan kriteeristö puuvillaan liittyen ja uimahallikemikaaleissa kemikaalien käyttöön liittyvien haittojen osalta.
Hienoa, että vastuullisia hankintoja määrätietoisesti kehitetään ja seurataan. Vielä olisi hyvä saada konkretiaa vaikuttavuudesta. Kysyn tästä.
– Vuoden 2019 valtionosuuspäätökset
Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta ja vuonna 2019 Espoon tasaus on -171,8 me. Espoon vuoden 2019 valtionosuudet ovat yhteensä 47,2 me.
– Toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi (Kv-asia)
Espoo tarinan yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi valtuusto asetti laadittavaksi lapsiperheköyhyyden vähentämisen toimenpideohjelman.
Espoossa on muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna keskimäärin hyvinvoiva ja korkeasti koulutettu väestö. Meillä on kuitenkin myös monia kaupungistumisen ja kasvun mukanaan tuomia haasteita, kuten yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja monenlaisia sosiaalisia ongelmia. Valmistelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti kasvavan vieraskielisen väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä palveluiden integraatioon.
Suomessa työssäkäyvien köyhyysaste on erittäin pieni, mutta pääkaupunkiseudulla ongelmana on pieniin tuloihin yhdistyvät korkeat kulut (mm. asumiskulut). Yksinhuoltajien köyhyys on kaikilla mittareilla suurinta. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet lapsiperheköyhyyttä.
Köyhyys näkyy lasten arjessa ja ohjaa elämänvalintoja. Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista. Joka viides yläkoululainen ja joka kolmas ammattiin opiskeleva kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi.
Ohjelmassa nostetaan esiin tarve löytää yhteisiä poikkihallinnollisia ratkaisuja, joilla ennaltaehkäistään ja kavennetaan espoolaisten terveys- ja hyvinvointieroja.
1. Lapsiperheköyhyyden riskitekijöihin vaikuttaminen
2. Osallisuus- ja sosiaalinen liikkuvuus
3. Vähävaraisten vanhempien jaksamisen tuki
4. Osallistumisen ja harrastamisen tukeminen
Ohjelman toimeenpanoa ja toteutumista seurataan kokonaisuutena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmässä. Osa toimenpiteistä sisältyy myös muihin poikkihallinnollisiin ohjelmiin. Mittaroinnin tarkentamisesta vastaa toimenpideohjelman seurantaryhmä.
Tämä on tärkeä ohjelma, josta pidettiin luottamushenkilöille erillinen seminaarikin. Seminaarissa Espoon työtä kehuttiin edistykselliseksi. Ohjelmaan on nostettu hyviä konkreettisia tavoitteita. Nyt on tärkeää seurata sen toimeenpanoa. Ohjelma löytyy täältä.
– Valtuustokysymys Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta (Palautettu valtuusto 21.1.2019) (Kv-asia)
Mika-Erik Wallsin (vas) ja 20 muun allekirjoittama valtuustokysymys Espoon kaupungin vammaispalveluiden resurssoinnista sekä erityisesti työntekijätilanteesta. Valtuusto palautti 21.1.2019 asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että valtuusto saa annetun vastauksen lisäksi kokonaisarvion Espoon vammaispalveluista, jossa erityisesti tarkastellaan
– todellisen tarpeen suhdetta henkilöstön riittävyyteen sekä sitä,
– miksi lukuisista hyvistä uusista toimintatavoista ja kehittämistoimista huolimatta vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain, kehitysvammalain, omaishoitoa koskevan lain edellyttämiin tuloksiin ei päästä, ja
– miksi asiakassuunnitelmia ja palvelusuunnitelmia ei pystytä tekemään määräajassa.
Yhteenvetona todetaan, että kaupunki on ottanut nykyiselle valtuustokaudelleen yhdeksi tulostavoitteeksi vammaisten palvelujen hyvän saatavuuden ja riittävän arjen tuen. Vammaispalveluissa on tehty suunnitelmallisesti toimenpiteitä käsittelyaikojen parantamiseksi ja toimenpiteet etenevät oikeaan suuntaan. Toimenpiteitä jatketaan, sillä asetettuja tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Vammaispalveluissa on säännöllinen seuranta käsittelyaikoihin, jota on kehitetty edelleen päivittäisjohtamisen välineeksi. Henkilökunta ja esimiehet ovat sitoutuneita tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Kaskenkaataja, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 213800, 12. kaupunginosa Tapiola (Kv-asia)
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on säilyttää Kaskenkaatajan kaupunkirakenne sekä suojella alueella olevat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset. Kaavalla suojellaan 26 rakennusta, joista viisi on kerrostaloa, viisitoista rivitaloa ja yksi autotallirakennus. Myös viisi erillispientaloa, jotka muodostavat yhtenäisen vuonna 1957 rakennetun punatiilisten rakennusten kokonaisuuden, suojellaan. Kaavalla järjestetään kortteleille niiltä puuttuneet katuyhteydet ja asukkaiden käytössä ja hoidossa olleita alueet liitetään kortteleihin.
Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Pysäköintilaitoksen rakentaminen Suurpellossa tontille 49-21-183-2
Kaupunki järjesti loppuvuodesta 2016 asuinkerrostalotonttien hakumenettelyn. Yksi tonteista varattiin EKE Rakennus Oy:lle, joka sittemmin luopui varauksesta. Koska tontin parkkipaikat on osoitettu viereisen kaava-alueen pysäköintitaloon, ollaan nyt tilanteessa, että kaupungin pitää investoida etupainotteisesti 52 autopaikkaan pysäköintilaitoksessa. Tämä siksi, että rakenteilla on Espoon asuntojen ja Bonavan kohteet, joiden pysäköintipaikat tulevat samaan pysäköintitaloon, joka kannattaa toteuttaa kokonaisuutena.
Kaupunki etsii totuettajaa viimeisellekin tontille ja toteuttaja velvoitetaan tontin luovutuksen yhteydessä ostamaan kaupungilta osuus rakennettavasta pysäköintilaitoksesta. Kaupunki ei jää tontin luovutuksen jälkeen pysäköintilaitoksen osaomistajaksi.
Koska EKE rakennus Oy:n ilmoitti varauksen luopumisesta joulukuussa 2018, uutta tilannetta ei ehditty ottaa huomioon vuoden 2019 talousarviossa. Tämän takia Espoon osuus pysäköintitalon rahoituksesta (1,5 me) esitetään lisämäärärahana vuoden 2019 talousarvioon osavuosikatsaus I:n yhteydessä. Kun tonttikauppa toteutuu, nyt investoitavat pysäköintipaikat myydään ostajalle tontinmyynnin yhteydessä. Tämän ei arvioida toteutuvan vuoden 2019 aikana.
Ikävä takaisku kaupungin kannalta, mutta järkevää toimia näin.
– Suurpelto IV:n ja Suurpelto V:n asemakaava-alueiden jatkokehittäminen (Pöydälle 4.3.2019)
Pohjaesitys on, että kaupunginhallitus:
1
hyväksyy Suurpelto IV:n ja Suurpelto V:n asemakaavaehdotusten jatkokehittämiselle seuraavat lähtökohdat:
– alue asemakaavoitetaan vaiheittain
– ensimmäisenä vaiheena asemakaavoitetaan alueen keskeisimmät kokoojakadut ja muut yleiset alueet, joiden toteuttaminen on edellytyksenä alueiden asuinrakentamiselle, toteutuksen vaiheistamiselle ja joukkoliikennelinjaston kehittämiselle.
2
palauttaa Suurpelto IV:n ja Suurpelto V:n asemakaavaehdotukset uudelleen valmisteluun ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehittämään alueita yhteistyössä maanomistajien kanssa ottaen huomioon kaupunkirakenteen painopisteissä tapahtuneet muutokset sekä joukkoliikennejärjestelmän kehittämismahdollisuudet.
Pyysimme tätä viimeksi pöydälle, jotta ehdimme pohtia kaavojen avaamisen reunaehtoja. Suurpellostahan oli aikanaan hieno visio: pikaratikan varteen rakentuvaa ihmisenkokoista kaupunkia toreineen ja kivijalkakauppoineen. Se ei kuitenkaan lähtenyt toteutumaan, kun maanomistajien kanssa ei ole päästy kaavojen kustannuksista sopuun eikä toteuttajia ole löytynyt.
Kaavojen uudelleen tarkastelu on perusteltua myös siksi, että kaupunkisuunnittelukeskuksessa selvitetään parhaillaan voimassa olevan yleiskaavan mukaisen, Matinkylästä Suurpellon kautta Keraan osoitetun ja edelleen Leppävaaran jatkuvan raideyhteyden maankäytön potentiaalia ja tulevia käyttäjämääriä. Pikaraitiotie sisältyy MAL2019- suunnitelmaluonnokseen vuoteen 2030 mennessä aloitettavana liikenneinvestointina.
Lähinnä huolettaa se, ettei menetetä Suurpellon alkuperäistä ideaa viihtyisästä puistokaupungista. Alueiden kehittämisessä on huomioitava alkuperäiset korkeat kaupunkikuvalliset tavoitteet, palveluiden kytkeytyminen osaksi kaupunkirakennetta sekä rakentamisen sovittaminen kulttuurimaisemaan.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Finnoon keskus, asemakaava ja asemakaavan muutos, koskevista valituksista
Helsingin Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on tehnyt kaavapäätöksestä kunnallisvalituksen. Lisäksi yksityishenkilö on jättänyt oikeudelle valituksen.
Tringa vaatii Finnoon keskuksen asemakaava koskevan päätöksen kumoamista. Yhdistyksen mukaan asemakaavassa ei ole riittävästi huomioitu Suomenojan kansainvälisesti tärkeän lintualueen arvoja. Kaava mahdollistaa linnuston heikentämisen.
Kuntalainen vaatii, että Finnoon keskuksen asemakaava on kokonaan hylättävä, mutta valituksesta ei käy ilmi millä perustein.
Finnoon kaava on ollut vihreille vaikea ja olemme vuosien aikana tehneet valtavsti töitä lintukosteikon suojelemiseksi. Viime vaiheessa erityisesti Risto Nevanlinna on tehnyt valtavasti töitä Finnoon lintualueen paremmaksi huomioimiseksi. Nyt asia on oikeuden ratkaistavana.
– Kalajärven koulu ja päiväkoti
Tämä käsittelimme jo tila- ja asuntojaostossa 11.3. Jaostossa keskusteltiin pitkään liikuntasalin riittävästä koosta ja jaosto edellytti lisäselvitystä kaupunginhallituksen päätöksenteon pohjaksi. Nyt hankesuunnitelmaa on päivitetty siten, että liikuntasalia on laajennettu huomioimaan laajennettu käyttö (salibandy ja futsal). Koulun liikuntasalin koko on kasvanut 117 hym2 ja 140 brm2. Liikuntasalin välinevarasto on kasvanut 20 hym2 ja 22 brm2. Hyvä näin.
Myös päiväkodin kokoa on kasvatettu jaoston käsittelyn jälkeen 10 ryhmäisestä 12 ryhmäiseksi.
Päiväkodin laajuus kasvaa 153 hym2 ja 500 brm2. Tälle kysyn vielä tarkempia perusteluita.
Tarkoitus on siis purkaa nykyisen koulun 1972 rakennetut A ja B osat sekä vuonna 1972 rakennettu päiväkoti ja rakentaa korvaavat tilat yhtenä uudisosana peruskorjattavien C ja D osien yhteyteen. Samalla rakennetaan uusi liikuntakenttä koulun tontille.
Hanke on suunniteltu niin, että päiväkoti ei tarvitse väistötiloja, vaan se saa uudet tilat käyttöönsä ensimmäisen vaiheen, koulu- ja päiväkotitilat käsittävän uudisrakennuksen valmistuessa. Tähän uuteen rakennukseen siirtyvät myös ala-asteen oppilaat koulutilojensa peruskorjauksen ajaksi väistöön vuonna 2022 ja he palaavat peruskorjattuihin tiloihin hankesuunnitelman mukaisesti syksyllä 2023. Samoin uuden ulkoliikuntakentän on tarkoitus valmistua vuonna 2023.
Väistötila tarvitaan yläkoulun opetusta varten. Oppilaat siirtyvät elokuussa 2020 Järvenperän koulun väistötiloihin ja palaavat sieltä valmistuneisiin uusiin koulutiloihin hankesuunnitelman mukaisesti vuoden 2023 syksyllä. Hankesuunnitelmassa todetaan, että urakan monimuotoisuus huomioiden, tulee viivästysvarauksena väistösuunnittelussa huomioida väistäminen vuoden 2023 loppuun saakka.
Hankkeen uusi tavoitehinta laajennetulla toteutuksella kasvaa 27,287 milj. eurosta 29,677 milj. euroon. Ulkoliikuntakentän osalle (2,8 me) ei ole tullut muutoksia.
Investointiohjelmassa hankkeelle on varattu 20 me. Lisäksi investointiohjelmaneuvotteluissa varattiin vuosille 2019 – 2022 rahat viidelle vielä nimeämättömälle päiväkodille (6 me/päiväkoti). Nyt virkavalmistelu esittää, että tämä olisi yksi näistä viidestä päiväkodista.
Tätä perustellaan sillä, että Kalajärven päiväkodin liittäminen koulun yhteyteen suurempana kuin alkuperäinen päiväkoti vastaa sivistystoimen varhaiskasvatuksen alueen tilatarpeeseen ja on Espoon kaupungin kannalta taloudellinen ratkaisu. Yhtenäinen kokonaisuus alentaa myös toiminnan ja ylläpidon kustannuksia sekä monipuolistaa tilojen käyttömahdollisuuksia.
Valtuuston 10.9.2018 päätökseen kirjattiin näin:
”lisätään 30 milj. euroa varaus toimitilaohjelman ulkopuolelta viiden päiväkodin peruskorjaukseen/uudisrakennuksiin alueille, joissa varhaiskasvatuksen paikkatarve on suurin”
Ongelma tässä kuviossa on, että Kalajärven päiväkotia ei uusita akuutin paikkapulan takia, vaan siksi, että se on kokonaistaloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää koulun korjauksen yhteydessä. Näin saadaan urheilukenttä fiksuun paikkaan nykyisen päiväkodin tontille. Hanke on järkevä, mutta rahoitus ei ole linjassa valtuuston päätöksen kanssa. Tämän on myös opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kahteen kertaan todennut.