Kestävän kehityksen tavoitteista ja Pariisin sopimuksesta keskustelemassa alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Markkula (vas.), alueiden komitean jäsen Sirpa Hertell, Uudenmaan liiton johtaja Juha Eskelinen ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen varapääjohtaja Charlina Vitcheva
Euroopan alueiden komitean ENVE-valiokunta kokoontui Espoon Hanasaaressa. Sain kutsun tulla esittelemään Suomen kestävän kehityksen tavoitteita hallitusohjelmassa ja EU-puheenjohtajuuskaudella.
**********
Hyvät alueiden komitean jäsenet ja muut kuulijat,
Tervetuloa Suomeen ja Espooseen!
On ilo päästä jakamaan kanssanne ajatuksia siitä, miten toteutamme yhdessä kestävän muutoksen kohti hiilineutraalia, resurssiviisasta ja luonnoltaan monimuotoista Eurooppaa.
Kuten kaikki tiedämme, kaupungeilla ja alueilla on tässä työssä aivan keskeinen rooli.
Alkuun muutama sana itsestäni:
Olen toiminut Espoossa kaupunginvaltuutettuna yli 10 vuotta, joista viimeiset kuusi vuotta kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana.
Minulla on ympäristöalan koulutus ja ympäristöasiat toivat minut aikanaan mukaan politiikkaan.
Olen näiden vuosien aikana saanut tehdä hyvää yhteistyötä kestävän kehityksen parissa Markku Markkulan ja Sirpa Hertellin kanssa.
Nyt olen ensimmäisen kauden kansanedustaja ja toimin eduskunnassa ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajana.
On hienoa päästä tekemään työtä ilmastonmuutoksen torjunnan, kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden puolesta myös eduskunnassa ja keskeisessä valiokunnassa.
Kerron aluksi Suomen EU-puheenjohtajakauden ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteista ja sen jälkeen Suomen keväällä hyväksytyn hallitusohjelman tavoitteista.
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeisenä painopisteenä on EU:n globaali ilmastojohtajuus.
Kestävä kehitys ja kestävä kasvu ovat läpileikkaavia teemoja Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa.
Suomi haluaa varmistaa kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanon niin unionissa kuin laajemminkin.
Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla EU:n kehittäminen maailman kilpailukykyisimmäksi ja sosiaalisesti eheimmäksi vähähiiliseksi taloudeksi.
Ilmastopäästöjen vähentäminen sosiaalisesti kestävällä tavalla on edellytys sille, että saamme näille välttämättömille toimille kansalaisten laajan hyväksynnän.
Suomen hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi EU:n ilmastopolitiikan päivittäminen kunnianhimoisemmaksi siten, että hiilinetraaliustavoitteesta 2050 saadaan sovittua ja vuodelle 2030 asetettua päästövähennystavoitetta nostetaan vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.
Suomen hallitus näkee, että keskeistä on päästökaupan kehittäminen siten, että päästöoikeuksien hinta nousee ja ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähenemiseen.
Suomi tukee ilmastotoimien painoarvon nostamista 25 prosenttiin EU:n budjetista tulevalla rahoituskehyskaudella. Arktisen politiikan keskiössä on oltava ilmastonmuutoksen hillintä; arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin.
Pariisin sopimuksen mukaisesti EU:n tulee toimittaa vuonna 2020 YK:lle pitkän aikavälin päästövähennysstrategia. Tämä prosessi on käynnissä ja jatkuu Suomen puheenjohtajakaudella. Tavoitteena on pitkän aikavälin strategian keskeisten elementtien määrittäminen Eurooppa-neuvostossa vuoden 2019 loppuun mennessä.
Suomi haluaa puheenjohtajakaudellaan edistää bio- ja kiertotaloutta. Puheenjohtajamaana Suomi vie eteenpäin komission päivitetyn biotalousstrategian toimeenpanoa ja kehittää sekä laajentaa EU:n kiertotaloustoimenpiteitä.
Kiertotaloudessa työ on tähän mennessä keskittynyt erityisesti muoviin, jätteisiin, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja sidosryhmien sitouttamiseen. Tämän lisäksi on tärkeää laajentaa toimenpiteitä uusille sektoreille.
Liikenteen digitalisaatiota ja automaatiota edistetään liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
EU valmistautuu puheenjohtajamaa Suomen johdolla sekä YK:n Bonnin ilmastohuippukokoukseen että Chilen ilmastokokoukseen.
Bonnissa tarkennetaan Pariisin ilmastosopimuksen sääntöjä muun muassa siltä osin, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa.
Suomen tavoitteena on, että samoja päästövähennyksiä ei voi laskea kahteen kertaan, sekä rahoittaja- että toteutusmaan hyväksi.
Korostan, että EU-puheenjohtajuuskaudella Suomen ensisijainen painopiste ilmastoasioissa on sovun saavuttaminen pitkän aikavälin strategiasta. Se ei ole helppo tehtävä. Meidän on kuitenkin otettava vakavasti IPCC:n johtopäätös, että lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on saavutettavissa vain nopein, määrätietoisin ja mittavin päästövähennystoimin. EU:n on näytettävä tässä johtajuutta.
Hyvät kuulijat,
Seuraavaksi kerron, miten Suomen hallitusohjelma edistää ilmastotoimia ja kestävää kehitystä.
Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka kulkee läpileikkaavana halki koko hallitusohjelman.
Suomella on hyvät mahdollisuudet kestävän kehityksen mukaiseen ekologiseen jälleenrakentamiseen vakaan ja kestävän yhteiskuntarakenteen, koulutetun väestön ja korkean teknologiaosaamisen maana.
Suomen tuore hallitusohjelma on ilmastotoimissaan erittäin kunnianhimoinen. Siksi se antaa hyvän pohjan ajaa nopeampaa ja tehokkaampaa ilmastonmuutoksen torjuntatyötä myös EU-tasolla.
Suomen hallituksen tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Haluamme tehdä Suomesta maailman ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan. Tämä tehdään nopeilla päästövähennystoimilla sekä vahvistamalla hiilinieluja. Suomen ilmastolakia päivitetään vastaamaan kunnianhimoisia tavoitteita. Ilmastovaikutusten arviointi otetaan Suomessa osaksi normaalia lainvalmistelua.
Hallitus on tunnistanut kuntien ja alueiden merkityksen ilmastotyössä ja tukee niiden omien hiilineutraaliussuunnitelmien valmistelua ja ilmastotoimien toimeenpanoa.
Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi lisätään panoksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan uusien ratkaisujen kehittämiseksi ja markkinoille saattamiseksi seuraavilla aloilla:
- biotalous
- kiertotalous
- puhtaan teknologian ratkaisut
- energiatehokkuus sekä
- päästöttömien energiantuotantomuotojen, energian varastointiratkaisujen ja hiilen talteenoton hyödyntäminen
Näiden panosten hyödyntämisessä alueet ja kaupungit ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Verotus on tärkeä muutoksen ohjauskeino. Suomen hallitusohjelman mukaan verotusta muutetaan siten, että se ohjaa kestäviin valintoihin.
Ilmastotavoitetta palvelemaan valmistellaan kestävän verotuksen tiekartta, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2020.
Valmistelussa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Kokonaisuuteen kuuluvat energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen.
Suomi luopuu fossiilisen öljyn ja kivihiilen käytöstä ennen vuotta 2030 ja turpeesta 2030-luvulla. Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.
Lentoliikenteen osalta Suomi tukee päästökaupan laajentamista kaikkiin lentoliikenteen ilmastoon vaikuttaviin päästöihin. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöönottaminen EU:n laajuisesti tai globaalisti. Lentoliikenteen päästöjen vähentäminen on yksi niistä asioista, joissa tarvitaan EU:n laajuista yhteistyötä ja edelläkävijyyttä. EU-puheenjohtajakaudella Suomi kompensoi kaikkien kokousmatkojen päästöt.
Elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kehitetään kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomiovaksi.
Päästöjen vähentämisen lisäksi on on tärkeää kasvattaa hiilinieluja.
Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja metsien muodostamalla hiilinielulla on keskeinen merkitys Suomen ilmastopäästöjen kannalta.
EU-tasolla metsät sitovat vuosittain noin 10 prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa metsien hiilinielut sitovat yli 40 prosenttia Suomen päästöistä.
Hallitus laatii maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman nielujen vahvistamiseksi sekä. lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lainsäädäntöä ja ohjeistuksia päivitetään siten, että hiilinielut turvataan kaikessa metsien käytössä.
EU:ssa hiilinieluja säädellään tuoreella LULUCF-asetuksella. Asetuksella on luotu laskentasäännöt sille, miten hiilinielut sekä maan ja metsien käytöstä syntyvät päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastopäästöjen laskennassa.
Hallitus panostaa myös ennätykselliset 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja liikenne noin viidenneksen. Rakentamisen hiilijalanjälkeä ryhdytään pienentämään hallitusohjelmassa linjatuin toimin.
Esimerkiksi puurakentamisen määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa seuraavan neljän vuoden aikana. Lisäksi hallitus edistää rakennusten energiatehokkuutta sekä rakennusalan kiertotaloutta.
Liikenteen päästöjä alennetaan panostamalla merkittävästi raideliikenteeseen. Hallitus vauhdittaa kaupunkien välisiä nopeita junayhteyksiä. Lisäksi panostetaan suurten kaupunkialueiden joukkoliikenteeseen. Espoon ensimmäisen pikaraitiotien, Raide-Jokerin, on määrä olla valmis viiden vuoden kuluttua. Myös pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen osoitetaan valtion tukea.
Ruoan ilmastovaikutuksia hallitus vähentää laatimalla kansallisen ilmastoruokaohjelman, edistämällä kasvipohjaisen ruuan kulutuksen kasvua ja tähtäämällä ruokahävikin puolittamiseen 2030 mennessä.
Kestävä kehitys ja ilmastokasvatus huomioidaan läpileikkaavina teemoina koulutuksessa.
Lopuksi vielä muutama huomio Suomen ilmastotyön haasteista. Kuten edellä kerroin, Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu varsin kunnianhimoiset tavoitteet ja pitkä lista keinoja. Jatkuvasti käydään aiheellista keskustelua siitä, ovatko ohjelman keinot ja niiden toimeenpanoaikataulu riittäviä jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tätä hallitus tulee seuraamaan.
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen lämmön- ja sähköntuotannossa edellyttää hajautettuja ratkaisuja. Tämä on Espoossakin aivan keskeinen kysymys, jota ratkotaan energiayhtiö Fortumin ja kaupungin yhteistyönä. Tästä kuulette lisää iltapäivän vierailulla.
Liikkumiseen tarvitaan päästöttömiä vaihtoehtoja, jotka ovat sujuvia ja houkuttelevia. Kaupungeissa tarvitaan sujuvia matkaketjuja, jotta yhä useampi voi elää ilman omaa autoa. Sähköautojen määrän kasvattaminen edellyttää toimivaa latausinfraa taloyhtiöihin.
Ruoantuotannossa ilmastopäästöjen vähentäminen tarkoittaa siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon sekä hävikkiruoan vähentämistä. Julkisilla hankinnoilla koulu- , laitos- ja työpaikkaruokailuihin voidaan luoda markkinoita kasvipohjaisille raaka-aineille.
Nämä uudet ratkaisut syntyvät alue- ja paikallistasolla yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Espoon kestävän kehityksen työ on Sirpa Hertellin ja Markku Markkulan johdolla ollut monin tavoin esimerkillistä ja innostavaa. Toivonkin, että te kuntien ja kaupunkien päättäjät saatte Espoosta mukaanne hyviä esimerkkejä siitä, miten torjua ilmastonmuutosta omissa kotikaupungeissanne.
Kiitos!