Suuri osa viikosta kului ensi vuoden talousarviosta käydyn keskustelun merkeissä. Ensimmäisessä talousarviossaan hallitus panostaa koulutukseen kaikilla asteilla, palauttaa tasa-arvon varhaiskasvatukseen, torjuu köyhyyttä, panostaa historiaalliset 100 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun ja aloittaa toimet kunnianhimoisen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.
Keskustelu salissa oli paikoin varsin kärjekästä, vaikka erityisesti talousarvion koulutuspanostukset saivat oppositiolta kiitosta. Hallitus on ollut hommissa vasta muutaman kuukauden, joten kaikki ei vielä tällä talousarviolla tule valmiiksi.
Täysistuntokeskustelujen lisäksi ehdin muun muassa osallistua parlamenttien väliseen ilmastokonferenssiin, tavata Kaivoslaki NYT -kansalaisaloitteen toimeenpanijoita sekä pohtia Uudenmaan sote-ratkaisua.
Alla tarkempaa raporttia.
Euroopanlaajuista ilmastotyötä edistämässä
EU-puheenjohtajakaudella Suomen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on EU:n ilmastotavoitteiden kiristäminen. Hallitusohjelman mukaan:
“Suomi tavoittelee EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Tämä edellyttää vuoden 2030 päästövähennys- velvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.”
Tämän eteen tehdään nyt töitä kansainvälisissä pöydissä muun muassa ympäristö- ja ilmastoministerimme Krista Mikkosen (vihr.) johdolla.
Tästä keskusteltiin myös maanantaina parlamenttien välisessä ilmastokonferenssissa, johon osallistuin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajana. Konferenssin teemoina oli kestävät polut hiilineutraaliuteen sekä finanssimarkkinoiden rooli ilmastokriisin ratkaisussa. Osallistujia oli eri puolilta Eurooppaa.
Tosiasia on, että tämänhetkiset kansainväliset sitoumukset eivät riitä lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen. Riittäviin päästövähennyksiin tarvitaan nopeita keinoja. on otettava olemassa olevat vähähiiliset ratkaisut viipymättä käyttöön, uudistettava EU:n päästökauppajärjestelmä sekä sähkömarkkinat ja luotava houkutteleva investointiympäristö uusille teknologioille.
Finanssiala on tiedostanut ilmastonmuutoksen ja fossiilisiin polttoaineisiin investoimisen riskit. Ilmastokriisi voitaisiin ratkaista sijoittamalla pieni osa fossiilisiin laitettavasta rahasta. Meidän päättäjien tehtävä on rakentaa laein ja säädöksin toimintaympäristö, joka ohjaa tähän suuntaan.
Alustusten pohjalta käytiin vilkasta keskustelua eri maiden tilanteesta suhteessa EU:n ilmastotavoitteiden kiristämiseen. Eri mailla on omat haasteensa, joista suurimmat liittyvät riippuvuuteen paikallisesta fossiilisesta energiasta ja sen työllistävästä vaikutuksesta. Enemmistö osallistujista yhtyi kuitenkin konferenssin yhteiseen kannanottoon EU:n päästötavoitteiden tiukentamisen puolesta.
Vaikka kansainvälinen ilmastopolitiikan edistysaskeleet tuntuvat tuskallisen hitailta, sillä tiellä on jaksettava puurtaa, jotta tuloksia saavutetaan. EU on toiminut ja voi edelleen toimia tässä suunnannäyttäjänä.
Kiitos suuren valiokunnan pj. Satu Hassille konfrerenssin ansiokkaasta puheenjohtamisesta.
Kaivoslaki NYT -kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn
Kaivoslaki NYT -kansalaisaloite luovutettiin tiistaina eduskunnalle. Aloitteen allekirjoitti liki 60 000 suomalaista, mikä osoittaa, että kaivostoiminta ei ole Suomessa kestävällä tolalla.
Nykyinen kaivoslaki on vuodelta 2011 ja ympäristönäkökulmasta monin paikoin puutteellinen. Kaivoslain uudistuksessa tulee varmistaa, että mineraaleja hyödynnetään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kaivosyritysten vastuita on tarkennettava niin, että kaivosalueiden jälkihoito ja ennallistaminen ovat selkeästi kaivosyritysten vastuulla. Kuntien itsemääräämisoikeus, maanomistajan oikeudet ja saamelaisten kulttuuriin ja elinkeinoihin liittyvä itsehallinnollinen asema on turvattava. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet on rajattava kaivostoiminnan ulkopuolelle.
Hallitusneuvotteluissa kaivoslain uudistaminen ja sen reunaehdot oli yksi vihreiden tärkeistä neuvottelutavoitteista. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että kaivoslainsäädäntö uudistetaan tällä hallituskaudella. Uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen.
Tapasimme Vihreän eduskuntaryhmän edustajien kanssa aloitteen tekijöitä ennen luovutustilaisuutta. Lakialoitteen takana on useita kaivoksia vastustaneita kansanliikkeitä ja sitä on tehty vapaaehtoistyönä. Suuri kiitos valtavan suuresta työstä.
Vihreiden ryhmä jatkaa työtä vastuullisen kaivoslain puolesta, kun kansalaisaloite ja kaivoslain uudistus tulevat käsittelyyn. Tästä joudutaan varmasti vääntämään ainakin Keskustan kanssa. Kansalaisaloite antaa siihen tärkeää lisävoimaa.
Eduskunta keskusteli ensi vuoden talousarviosta
Viikon täysistunnot käytettiin keskusteluun ensi vuoden talousarviosta. Keskustelua käytiin yleiskeskustelun lisäksi hallinnonala kerrallaan minuutin puheenvuoroin.
Yleiskeskustelussa nostin esiin hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet sekä historiallisen 100 miljoonan euron lisäsatsauksen luonnonsuojeluun. Ilmastotyön osalta oli pakko myös todeta, että lisäkeinoja tarvitaan. Ensi keväänä tehdään energiaverotuksen kokonaisuudistus, jonka yhteydessä tarkastellaan myös turpeen verokohtelu. Ympäristölle haitallisten yritystukien karsiminen jatkuu. Puhe kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Turpeenpoltto nousi esiin useassa puheenvuorossa. Totesin kommenttipuheenvuorossani, että hallitusohjelman mukaan turpeen poltto vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja 2030-luvulla sähkön ja lämmön tuotanto on lähes päästötöntä. Ja että tämä tarkoittaa käytännössä, että turpeesta on luovuttava. Tästä joudutaan vääntämään Keskustan kanssa todella kovaa.
Sisäministeriön hallinnonalaa koskevassa keskustelussa totesin, että maahanmuuttovirastolle osoitetut 13 miljoonaa euroa lisää rahaa tulevat tarpeeseen, jotta ruuhkia saadaan purettua ja käsittelyaikoja lyhenettyä. Lisäresursseilla haluamme varmistaa, että turvapaikkaprosessit ovat sujuvia ja että turvapaikanhakijoiden oikeusturva toteutuu.
On kaikkien etu, että tulevat turvapaikanhakijat pääsevät mahdollisimman pian opiskelemaan kieltä ja töihin. Ja ennen kaikkea se on inhimillistä. Painotin myös, että on tärkeää pitää kirkkaana mielessä, että Suomi on ihmisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio.
Kuntien taloutta koskevassa keskustelussa muistutin, että maamme väestöstä 60 % asuu kaupungeissa ja kolmannes kuudessa suurimmassa kaupungissa. On tärkeää, että tunnistamme kaupunkiseutujen erityispiirteet ja kasvukaupunkien taloutta rasittavat suuret investointipaineet joukkoliikenteeseen sekä kouluihin ja päiväkoteihin. Kysyn ministeri Paaterolta, ollaanko valtionosuusjärjestelmää kehittämässä siten, että se tunnistaa paremmin kasvukaupunkien erityispiirteet. En saanut kysymykseen vastausta.
Ympäristöministeriön hallinnonalaa koskevassa keskustelussa painotin, että 100 miljoonaa lisää luonnonsuojeluun on erityisen tärkeää siksi, että luonnonsuojelurahoitusta leikattiin rajusti viime hallituskaudella. Sen seurauksena soidensuojeluohjelma raunioitui ja vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma hidastui. Tämän me nyt korjaamme.
Totesin myös, että Porkkala olisi hyvä vaihtoehto uudeksi kansallispuistoksi, kun kansallispuistoverkostoa hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan. Porkkala on ollut pitkään matkalla kansallispuistoksi. Se tarjoaisi ruuhka-Suomen asukkaille mahdollisuuden päästä arvokkaan mereisen luonnon äärelle ja purkaisi kävijäpainetta paljon käytetyistä Nuuksiosta ja Sipoonkorvesta.
Omalta osaltani tämä ensimmäinen talousarviokeskustelu meni paljolti opetellessa. Keskityin omissa puheenvuoroissa omien vastuuvaliokuntieni asioihin. Jatkossa tämä on hyvä paikka käydä keskustelua myös laajemmin vihreistä tavoitteista.
Uudenmaan sote-ratkaisu työn alla
Perjantaina kokoontui Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta, tuttavallisemmin KENK. Toimin tämän konklaavin varapuheenjohtajana. Kokouksen agendalla oli sote-uudistus ja Uudenmaan erillisratkaisu. Keskustelun alustajana toimi sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilö Kari Nenonen.
Erillisratkaisun löytämiseen on annettu aikaa vuoden loppuun. Ratkaisua haetaan selvityshenkilön johdolla yhteistyössä Uudenmaan kuntien kanssa. Tällä hetkellä vähiten ongelmallisimmalta näyttää ratkaisu, jossa Uudenmaan alueelle syntyisi useampia itsehallinnollisia alueita. Kunnat ovat esittäneet etenemistä kuntayhtymäpohjalta, mutta se vaihtoehto on todettu perustuslain kannalta ongelmalliseksi.
Uudenmaan pilkkominen pienemmiksi itsehallinnollisiksi alueiksi on minusta järkevä ratkaisu. Kyse on yli 1,5 miljoonan asukkaan alueesta ja koko alueen kattavassa organisaatiossa olisi noin 70 000 työntekijää. Se on aivan liian iso kokonaisuus hallittavaksi. Suurin huoli on myös uudistuksen rahoitusratkaisusta. Nythän siitä päättäminen on siirretty seuraavaan vaiheeseen (tuleeko sote-palveluista vastaaville maakunnille/itsehallintoalueille verotusoikeus).
Uudistuksessa on huomioitava metropolialueen erityispiirteet, muun muassa suuri maahanmuuttajaväestön määrä. Ei voi käydä niin, että uudistuksen myötä kunnilla on entistä vähemmän rahaa niille jäävien palveluiden kuten varhaiskasvatuksen ja koulutuksen rahoittamiseen. Ne ovat tasa-arvoisen hyvinvointivaltion peruspilareita.