Pidin eilen täysistunnon viimeisen puheenvuoron iltamyöhällä. Käsittelyssä oli hallituksen esitys uudenlaisesta avustusmuodosta sisäilmaongelmista kärsiville asunnonomistajille ja taloyhtiöille. Ensi vuoden alusta alkaen on mahdollista hakea korjausavustusta asuinrakennusten kuntotutkimuksiin sekä rakennusten perusparannusten suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin.
Kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin on osoitettu 2,3 miljoonaa euroa. Jos keskimääräinen avustussumma olisi 3000 euroa, voitaisiin avustusta myöntää noin 750 kuntotutkimukselle vuosittain. Tämä on hyvä alku. Avustuksen toimivuutta, riittävyyttä ja jakautumista tullaan seuraamaan tarkasti.
Sisäilmaongelmat ovat laaja kokonaisuus, jonka selättämiseen tarvitaan paljon muitakin toimia. Esimerkiksi korjausavustus ei riitä, jos tehtyjä suunnitelmia ei ole varaa toteuttaa. Pahimmillaan sisäilmaongelmat ajavat ihmisen pois kodistaan. Silti monet sairastuneet kohtaavat terveydenhuollossa vähättelyä.
Hallitusohjelman mukaisesti tulemme selvittämään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Tätä varten on käynnissä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke “Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen”, jonka on määrä valmistua toukokuuhun 2021 mennessä. Sen jälkeen on johtopäätösten ja ripeiden toimenpiteiden aika.
—
Arvoisa puhemies,
Sisäilmaongelmaisten rakennusten ja asuntojen korjaaminen ja sisäilmasta sairastuneiden ihmisten auttaminen on laaja ongelmavyyhti, jonka ratkaisuun meidän on viimein löydettävä tehokkaat keinot.
Hallitusohjelmaan kirjattiin tästä oma toimenpidekokonaisuus. Sitä ryhdymme nyt toimeenpanemaan.
Sisäilmasta sairastuneet kohtaavat valitettavasti edelleen vähättelyä terveydenhuollossa.
Sairaille ja lääketieteellistä hoitoa ja kuntoutusta tarvitseville saatetaan tarjota erilaisia mielenhallintamenetelmiä sen sijaan, että tutkittaisiin tarkemmin oireita ja niiden yhteyttä rakennusten sisäilmaongelmiin .
Samaan aikaan sisäilmaongelmat voivat ajaa ihmisen pahimmillaan pois kodistaan. Sisäilmasairauksien on todettu olevan yksi asunnottomuuden riskitekijä.
Olemme nyt hyväksymässä uutta avustusmuotoa, jonka tarkoituksena on edistää asuinrakennusten korjaamista ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja parantaa näin kosteus- ja mikrobivaurioisissa ja sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa asuvien ihmisten asemaa.
Ensi vuoden alusta alkaen avustusta voi hakea asuinrakennusten kuntotutkimuksiin sekä rakennusten perusparannusten suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin.
Avustukset on tarkoitus kohdentaa nimenomaan kosteus- ja mikrobivaurioituneiden ja muutoin sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun.
Avustusta voidaan myöntää niin yksittäiselle henkilölle kuin asuinrakennuksen omistavalle yhteisölle, kuten taloyhtiöille.
Arvoisa puhemies,
Ympäristövaliokunta käsitteli lakiesitystä huolella.
Kiinnitimme huomiota muun muassa siihen, että kuntotutkimusten ja suunnitelmien tekijöiden pätevyysvaatimusten tulee olla selkeät ja perustua käytössä oleviin pätevyysvaatimuksiin.
On myös pidettävä huoli, että eri asumis- ja hallintamuodot ovat yhdenvertaisessa asemassa kun avustuksia jaetaan.
Hakuprosessin on oltava selkeä ja helppokäyttöinen. Viestintää ja neuvontaa on oltava riittävästi ja sitä on kohdennettava erityisesti yksityishenkilöille, jotta myös pientaloasujat osaavat hakea avustusta.
Arvoisa puhemies,
Tämä avustus ei yksin riitä sisäilmaongelmien selättämiseen. Pelkät suunnitelmat eivät auta, jos ei ole varaa toteuttaa tarvittavia korjauksia.
Hallitusohjelman mukaisesti tulemme selvittämään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat, muun muassa, miten valtio voisi tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille.
Lisäksi selvitetään, onko tarvetta vahvistaa sisäilmaongelmaisen talon ostajan oikeusturvaa velvoittavalla lainsäädännöllä, sekä yksityisten omistamien asuinrakennusten korjausavustusten tarpeellisuutta ja reunaehtoja.
Tätä kokonaisuutta viedään eteenpäin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan kautta erillisellä VNTEAS-hankkeella.
Hanke on nimeltään “Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen”. Selvitysten on määrä valmistua toukokuuhun 2021 mennessä.
Sen jälkeen on johtopäätösten ja ripeiden toimenpiteiden aika.
Myös sosiaali- ja terveysministeriö tähdentää lausunnossaan, että terveyshaittakorjausten tukeminen tavalla tai toisella taloudellisessa umpikujassa oleville ihmisille on hyvin tarpeellista.
Arvoisa puhemies,
Kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin on osoitettu 2,3 miljoonaa euroa.
Jos keskimääräinen avustussumma olisi 3000 euroa, voitaisiin avustusta myöntää noin 750 kuntotutkimukselle vuosittain. Tämä on hyvä alku.
On kuitenkin tärkeää, että avustuksen käyttöönoton jälkeen sen toimivuutta ja riittävyyttä sekä jakautumista asuntotyypeittäin seurataan huolellisesti.
Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin tuen riittävyyden varmistamiseksi ja paremmaksi kohdentamiseksi niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.
Mietintö hyväksyttiin ympäristövaliokunnassa yksimielisesti.
Nämä sisäilmaongelmat eivät lopu ennen kuin rakennusvirheet ns. kriminalisoidaan. Meillä on paljon ohjeita ja oppaita, laatusuosituksia omavalvontaan jne,, mutta niitä ei noudateta, koska rangaistuksia ei tule. Eivät yksittäiset taloyhtöt myöskään usakalla lähteä oikeuteen, koska oikeudenkäynnit ovat kalliita. Ja juuri tähän rakennusala luottaa. Jos uusien rakennusten rakennusvirheistä joutuisi pääurakoitsija ja johto oikeuteen, niin pää- ja aliurakoitsijoiden vastuut ja rajapinnat selvitettäisiin jo urakkasopimuksia tehtäessä, samoin eri aliurakoitsijoiden työn jälki tarkastettaisiin ja sutta ja sekundaa ei menisi läpi. Nyt päin vastoin, jos aliurakoitsija huomauttaa ed. rakennusvaiheen virheestä pääurakoitsijalle, niin häntä pidetään häirikkönä ja hänelle ei anneta seuraavaa aliurakkaa. Niinpä seuraava aliurakoitsija jatkaa omaa urakkaansa ja pahimmoillaan joutuu peittämään vielä edellisen rakennusvaiheen rakennusvirheen/-t. Mistä löytyisi kansanedustajaa/puoluetta, joka alkaisi ajaa rakennusvirheiden kriminalisointia. Sosiaali-ja terv. alan ihmiset joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen virheistään oikeudessa. Miksi ei rakemnusala?
”tutkittaisiin tarkemmin oireita ja niiden yhteyttä rakennusten sisäilmaongelmiin .” Oletko ihan tosissasi sitä mieltä, että tätä asiaa ei olisi tähän asti lainkaan tutkittu?
Esimerkiksi Työterveyslaitoksessa asiaan on paneuduttu jo yli 10 vuotta sitten. Ikävä pikkuseikka vain on, että sisäilmasta ei ole löydetty mitään tekijää, joka yksikäsitteisesti ja johdonmukaisesti liittyisi oireiluihin. Toki on olemassa eräs nimekäs professori (ei TTLsta), joka väittää löytäneensä syy-seuraussuhteita. Tämän tutkijan tulokset edustavat kirsikanpoimintaa datasta parhaimmillaan.
Oireilut ovat ihan epäilemättä todellisia. Et silti lainkaan ymmärrä kysyä, mistä itse asiassa johtuu se, että hoidoksi tarjotaan ’mielenhallintamenetelmiä’, tms. Tämä ei johdu hoitohenkilökunnan asiantuntemattomuudesta tai välinpitämättömyydestä, vaan siitä, että oireilujen taustalla on erittäin suurella todennäköisyydellä voimakas massahysteria.
Uskomusten voiman sanotaan olevan uskomaton. Hyviä esimerkkejä uskomuksista, joiden voi jo pelkällä terveellä järjellä päätellä olevan huuhaata, ovat nk sähköallergia ja maansäteily. On nämä kaksi osoitettu höpölöpöksi kyllä kokeellisestikin.