Osallistuva Espoo -kehitysohjelman vuoden ensimmäinen kokous on huomenna. Toimin ryhmän varapuheenjohtajana.
Tärkein asia on tämän vuoden toimintasuunnitelma. Ohjelmakautta on reilu vuosi jäljellä ja nyt päätetään, mitä vielä halutaan saada aikaan.
Kaupungin tämän vuoden talousarvioon lisättiin budjettineuvotteluissa vihreiden esityksestä kirjaus:
”Osana osallistuva Espoo kehitysohjelmaa valmistellaan ”osallistumisen kulmakivet” ja linjaukset- ehdotus kuntalaisten osallistumisen parantamiseksi.”
Tällä halusimme varmistaa, että Espoon osallisuusmalli todella valmistuu tämän vuoden aikana. Minusta tämän tulisi olla ohjelmaryhmän loppukauden tärkein painopiste.
Espoosta puuttuu selkeä toimintamalli siihen, miten koko kaupungissa konkreettisesti varmistetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Eri yksiköissä tehdään toki hyvää työtä, mutta liian usein asukkaat kokevat, ettei heitä kuulla. Monissa muissa kaupungeissa ollaan tässä asiassa Espoota pidemmällä.
Toivottavasti Osallistumisen kulmakivet -työskentelyn kautta saadaan riittävän selkeät ja koko kaupunkiorganisaatiota sitovat linjaukset aikaan. Olennaista on tunnistaa tilanteet ja prosessit, joissa kaupunki tarvitsee ja hyötyy asukkaiden osallisuudesta. Ja toisaalta asiat ja teemat, joihin asukkaat haluavat vaikuttaa. Tällöin osallistamisella on selkeä tarve ja hyöty, eikä se jää päätöksenteosta irralliseksi puuhasteluksi.
Tarkoituksena on palkata osallisuuspäällikkö konsernihallintoon syyskuun alusta alkaen. Tämä vie toivottavasti osallisuutyötä uudelle tasolle.
Kokouksessa käsittelemme pyynnöstäni myös Asukkaiden Espoo -ryhmän vastinetta omaan aloitteeseensa saamaansa vastineeseen. Tämä vuoropuhelu vastineiden kautta on osoitus siitä, ettei yhteistyö tällä hetkellä toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
Ryhmän ehdotuksissa on minusta paljon hyviä asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon Espoon osallisuusmallin valmistelussa. Yksi haaste on löytää toimiva malli alueelliseen vaikuttamiseen. Ryhmä esittää, että nykyisten alueellisten asukasfoorumien tilalle kehitetään uusi toimintamalli. Itsekin olisin valmis arvioimaan, ovatko asukasfoorumit oikeasti toimiva tapa alueellisen asukasvaikuttamisen järjestämiseen.
Myös paikalliset asukasyhdistykset ovat toivoneet, että ne otettaisiin paremmin mukaan jo asioiden varhaisessa valmisteluvaiheessa. Tähän on tärkeää löytää toimivat keinot. Asukkaat ovat parhaita oman asuinalueensa tuntijoita ja se asiantuntemus kannattaa hyödyntää. Asukkaat mukaan ottamalla vältytään myös konflikteilta päätöksenteon loppuvaiheessa.
Tässä vielä kertauksena Osallistuva Espoo -ohjelman hyötytavoitteet ja toimenpiteet muutamin huomioin:
Hyötytavoite 1: Asukkaat, yritykset ja yhteisöt osallistuvat yhteisten haasteiden ratkaisemiseen.
Toimenpiteet:
- kehitetään vuorovaikutusta asukastilaisuuksissa,
- kehitetään nettiperusteista vuorovaikutusta ja
- järjestetään koulutusta osallisuusasioihin
On tärkeää, että kaupungin henkilöstölle tarjotaan osallisuuskoulutusta, koska lopultahan osallisuusnäkökulman pitäisi olla osana jokaisen kaupungin työntekijän arkea. Viime vuonna suunniteltiin ja pilotoitiin osallisuusasioiden henkilöstökoulutusta. Syksyn piloteissa asukkaat ja työntekijät osallistuivat koulutukseen yhdessä. Tästä saatiin hyvää palautetta ja jatkossa koulutuksia tarjotaan mahdollisimman paljon yhteisinä.
Hyötytavoite 2: Asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus kukoistavat
Toimenpiteet:
- lisätään lähitekemisen tukea
- toivotetaan uudet asukkaat tervetulleiksi
- poistetaan lähitekemisen esteitä
Ympäristömuotoilun tiimi teki todella hyvää ja kiiteltyä työtä asukkaiden parissa auttamalla asukkaiden ideoiden toteuttamisessa. Heidän työnsä on saanut kaikista ohjelman toimenpiteistä eniten näkyvyyttä ja myönteistä palautetta. Toimintamallin vakinaistamista on toivottu monelta taholta, mutta kokeilu päättyi kesällä rahan puutteeseen.
Keskeisimmät lähitekemisen esteet liittyvät tiloihin, avustuksiin ja tiedon saantiin. Tilojen osalta tarvittaisiin kaupunkitasoiset linjaukset asukkaiden käytettävissä olevien tilojen luovuttamisesta, hinnoittelusta ja sijainnista. Tätä työtä ei ole mahdollista tehdä ohjelman toimenpiteenä. Sivistystoimessa yhtäläiset ohjeet ja maksuperusteet on tehty. Tämä ei siis etene ohjelmatyön kautta, mutta on tärkeä asia.
Hyötytavoite 3: Asukkaiden luottamus demokratiaan ja päätöksentekoon kasvaa
Toimenpiteet:
- politiikka ja päätöksentekijät tutuiksi
- hyödynnetään erilaisten ryhmien ja asukkaiden asiantuntijuus valmistelussa ja päätöksenteossa
Tämän tavoitteen edistäminen on minusta heikoimmissa kantimissa. Toisaalta tähän voidaan vastata Espoon osallisuusmallilla, jos siinä työssä onnistutaan.
Osallistuvan budjetoinnin osalta Nuorisopalvelut on laajentanut Manimiitin koskemaan kaikkia 8.- ja 9.-luokkalaisia, joten siltä osin mennään oikeaan suuntaan. Kaupungin muissa toiminnoissa osallistuva budjetointi ei ole edennyt.
Tämän vuoden budjettikirjaan osallistuvasta budjetoinnista on kirjattu näin:
”Toimialoja on kannustettu toteuttamaan osallistuvaa budjetointia ja valmisteltu ohjeet osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseen. Hankkeet toteutetaan toimialojen talousarvion puitteissa.”
Tuo kirjaus ei kylläkään ohjaa toimialoja kovinkaan painokkaasti. Kysyn, miten tätä seurataan.