Elämme keskellä koronakriisiä, mutta ratkottavanamme on kiireisesti myös ihmiskuntaa uhkaava ilmastokriisi. On tärkeää, että Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat kirkkaana mielessä, kun rakennamme kestävää polkua ekologiseen jälleenrakennukseen koronakriisin jälkeen.
Eduskunnassa käsitellään tällä hetkellä koronaan liittyvien asioiden lisäksi pääosin vain kiireellisiä ja välttämättömiä hallituksen esityksiä. Esitys sähköajoneuvojen lautauspisteistä on sellainen.
Tämä uusi lainsäädäntö on osa kesäkuussa 2018 voimaan tulleen EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpanoa. Olemme asian kanssa jo myöhässä, sillä lainsäädäntö olisi pitänyt saattaa voimaan 10.3.2020.
Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista.
Liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Noin puolet näistä päästöistä syntyy henkilöautoilusta.
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on vähennettävä liikennesuoritetta ja luovuttava fossiilisista polttoaineista.
Sähköautojen latauspisteitä tarvitaan lisää, jotta yhä useammalla on mahdollisuus vaihtaa fossiilisilla polttoaineilla kulkeva auto sähköautoon. Autoilijalla on oltava varmuus siitä, että sähköauton pystyy lataamaan kotona, työpaikalla ja matkalla Suomen halki.
Hallituksen esityksessä linjataan, montako sähköajoneuvojen latauspaikkaa tai latauspaikkavalmiutta on oltava taloyhtiöissä, yrityksissä, työpaikoilla, kauppojen parkkipaikoilla.
Hallitus on esityksessään nostanut direktiiviin nähden kunnianhimon tasoa, jotta uusi laki tukisi mahdollisimman hyvin liikenteen sähköistämistä ja sitä kautta ilmastopäästöjen vähentämistä. Liikenteen sähköistäminen on olennainen toimi matkallamme hiilineutraaliin Suomeen 2035.
Hallituksen esityksen velvoitteet ovat direktiiviä kunnianhimoisempia uusien ja laajasti korjattavien asuinrakennusten osalta. Jos niissä on yli neljä pysäköintipaikkaa, tulee asentaa latauspistevalmius kaikille pysäköintipaikoille. Nämä velvoitteet tulisivat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien.
Tämä on taloyhtiöille järkevää ja kestävää valmistautumista tulevaan liikenteen sähköistymiseen. Uusi tai peruskorjattava rakennus on käytössä kymmeniä vuosia. Nyt tehdään valmiuksia tulevaisuuden sähköautoilijoita varten.
Uuteen laajamittaisesti korjattavaan ei-asuinrakennukseen, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, tulisi asentaa vähintään yksi latauspiste. Lisäksi olisi asennettava latauspistevalmius tietylle prosenttiosuudelle pysäköintipaikoista, riippuen pysäkointialueen koosta.
Olemassa oleviin ei-asuinkäytössä oleviin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulisi asentaa yksi latauspiste vuoden 2024 loppuun mennessä. Mikroyritysten (enintään 10 työntekijää ja 2 miljoonan liikevaihto) omistuksessa ja käytössä olevat muut kuin asuinrakennukset vapautetaan velvoitteista.
Hallituksen esitys herätti julki tultuaan paljon keskustelua ja on käynyt lausuntokierroksella. Saadun palautteen pohjalta esitykseen tehtiin velvoitteita lieventäviä muutoksia, joilla haluttiin varmistaa, etteivät velvoitteet kasva rakennusten omistajille kohtuuttomiksi.
Hallituksen esityksen velvoitteet tulevat voimaan viiveellä. Siksi on tärkeää, että hallitus etsii parhaillaan myös muita keinoja, joilla voidaan varmistaa sähköautojen latauspisteiden saatavuus kaikkialla Suomessa nopealla aikataululla. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa hanke, jolla tarjouskilpailutuksen kautta saataisiin tämän ja ensi vuoden aikana pikalatauspiste joka kuntaan, jossa sellaista ei vielä ole.
Tavoitteena tulee olla, että sähköautolla voi lähitulevaisuudessa matkustaa ympäri Suomen vailla ongelmia, kun latausmahdollisuuksia on riittävästi.
Millaisesta sähköautojen määrän kasvusta sitten puhutaan? Suomessa oli syyskuussa 2019 noin 25 000 sähköautoa, joista täyssähköautoja noin 4 200 ja loput hybridejä. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa esitetään tavoite: 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Joissain arvioissa puhutaan jopa 670 000 sähköautosta.
Sähköautojen määrä ei vähintään kymmenkertaistu kymmenessä vuodessa ilman toimivaa ja kattavaa latauspaikkaverkkoa. Tiedämme, että sähköautoja ladataan eniten kotona ja työpaikoilla. Siellä latauspaikoista on kuitenkin suurimmat puutteet. Tätä yhtälöä hallituksen esityksellä ratkaistaan.
Myös alueellisesti erot ovat suuret. Tällä hetkellä julkisista latauspisteistä noin puolet sijaitsee pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Tämä lakiehdotus tuo koko maahan samat edellytykset sähköautoiluun.
Sähköautoilun mittava kasvattaminen ei toki ole täysin ongelmatonta sekään. Sähköautoilun lisääntyessä on huolehdittava siitä, että se tapahtuu kestävällä tavalla. Yhteiskunta sähköistyy kovaa vauhtia, ja sähköautoilun voimakas kasvu lisää osaltaan sähköntarpeen kasvua. On tärkeää huolehtia siitä, että tarvittava sähkö tuotetaan mahdollisimman päästöttömästi.
Myös akkuteknologiaa on määrätietoisesti kehitettävä, jotta akkumetallien tarvetta voidaan vähentää ja sähköautoilun kestävyys varmistaa tältäkin osin. Arvokkaat metallit on saatava tehokkaasti kiertoon.
Monille ongelmana on sähköauton hinta. Yksi keino saada edullisia käytettyjä sähköautoja markkinoille on ohjata yritykset suosimaan sähköautoja työsuhdeautoina. Tarvitaan tehokasta hintaohjausta, jotta päästötön sähköauto on omistajalleen edullisempi vaihtoehto kuin polttomoottoriauto.
Sähköautot ovat kuitenkin vain osaratkaisu liikenteen päästövähennyksiin. On selvää, että liikenteen päästöjen mittava vähentäminen edellyttää mittavia muutoksia liikkumistottumuksiimme. Jos korona-epidemiasta haluaa löytää jotain hyvää, niin etätyöskentely ja digitalisaation hyödyntäminen ovat ottaneet pakon edessä harppauksen eteenpäin.
Tulevaisuuden kestävään liikkumiseen tarvitaan laajaa keinovalikoimaa: liikkumistarpeen vähentämistä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä, raideliikenneyhteyksien parantamista niin kaupunkien välillä kuin kaupunkien sisällä, joukkoliikenteen parantamista.
Älyteknologia tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia, joita Suomen kaltaisessa korkean teknologian maassa kannattaa hyödyntää.
Aina yksityisautolle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Siksi tämä lakiesitys on tärkeä ja tarpeellinen. Sähköautoilusta on tehtävä todellinen vaihtoehto heille, joiden liikkumistarpeisiin muut vaihtoehdot eivät riitä.
***
Asia tulee seuraavaksi ympäristövaliokuntaan, joka tekee asiasta mietinnön. Perustuslakivaliokunta ja talousvaliokunta antavat ympäristövaliokunnalle lausunnot, jotka huomioimme mietinnössä. Ellei korona-epidemia aiheuta suunnitelmiin muutoksia, ympäristövaliokunta kuulee etäyhteydellä asiantuntijoita kokouksissaan 16.4. ja 23.4.