Koronakevät on osoittanut kuinka tärkeitä kuntien lähimetsät, virkistysalueet ja suojelukohteet ovat. Kun sosiaalisia kontakteja on vältettävä, ihmiset ovat lähteneet sankoin joukoin luontoon. Puhdas ja monimuotoinen luonto on vahvuus, jota meidän suomalaisten kannattaa vaalia.
Tämä vuosi on luonnon monimuotoisuuden supervuosi. Tänä vuonna valmistellaan uudet kansainväliset luonnon monimuotoisuustavoitteet vuodelle 2030. Maailman maiden oli määrä kokoontua lokakuussa Kiinan Kunmingiin YK:n luontokokoukseen. Kokousta jouduttiin siirtämään koronapandemian takia, mutta maiden väliset neuvottelut ovat käynnissä. Ensi vuodelle siirtyvässä kokouksessa on tarkoitus on päättää kaikkia YK-maita sitovista, määrällisistä, mitattavista biodiversiteettitavoitteista vuodelle 2030 sekä askelmerkeistä vuosille 2040 ja 2050.
Aiemmilla sopimuksilla Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei olla päästy. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen jatkuu. Uusimpien arvioiden mukaan Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia lähes puolet ja arvioiduista lajeista joka yhdeksäs. Merkittävin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen.
Hallitus on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa. Tämä edellyttää nopeita ja kattavia toimia. Luonnon supervuosi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nostaa tietoisuutta elonkirjon merkityksestä ja lisätä toimia sen turvaamiseksi.
Toimiin onkin jo ryhdytty. Ympäristöministeriö käynnisti viime vuoden lopulla Helmi-ohjelman, jossa kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia elinympäristöjä. Tälle vuodelle osoitettiin luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.
Valtion lisäksi kunnilla on merkittävä rooli luonnonsuojelutyössä
Ratkaisut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat usein paikallisia. Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan kaavoitusmonopolin turvin. Ne omistavat runsaasti metsä-, luonto- ja virkistysalueita, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilymiselle ja ihmisten virkistysmahdollisuuksille.
Kunnilla on lainsäädännön nojalla velvollisuus edistää ympäristönsuojelua alueellaan. Kuntien luonnon- ja ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja terveellisen elinympäristön tarjoaminen asukkaille. Kuntien tehtäviin kuuluvat muun muassa maankäytön ja kaupunkirakenteen suunnittelu, vesistöjen kunnosta huolehtiminen, metsien ja viheralueiden hoito, luontoselvitysten tekeminen ja luontotietoisuuden lisääminen.
Toistaiseksi kuntien toimet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jäävät helposti yksittäisiksi kehittämishankkeiksi, joiden koordinointi ja jatkuvuus on epävarmaa. Kunnille ei ole ollut tarjolla riittävästi kannustimia tai tukea luontotyönsä tueksi.
Kuntien roolia luonnonsuojelutyössä on tärkeää vahvistaa myös lainsäädännön keinoin. Tähän etsitään toimivia ratkaisuja luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisella, joka käynnistettiin vuoden alussa. On tärkeää, että valmistelun projektiryhmässä ovat mukana niin luonnonsuojelujärjestöt kuin Kuntaliittokin. Erityisen tärkeää kuntien kannalta on luonnonsuojelulain toimiva yhteys uudistuksen alla olevaan maankäyttö- ja rakennuslakiin.
Moni kunta voisi tehdä kunnianhimoisempaa luonnonsuojelutyötä, jos siihen olisi rahaa. Koronaepidemia on vaikeuttanut edelleen kuntien talousahdinkoa, mikä ei edesauta vapaaehtoisuuteen pohjaavien luonnonsuojelutoimien toteuttamista. Samaan aikaan koronakriisin aiheuttamat liikkumisrajoitukset ovat korostaneet lähiluonnon ja kuntien virkistysalueiden merkitystä.
Tällä hetkellä valtio ei rahoita kuntien luonnonsuojelutyötä, vaan raha on kaivettava kunnan omasta pussista tai mahdollisten EU-hankkeiden kautta. Kuntien metsäalueiden suojeluun valtio tarjoaa tukea METSO-ohjelman kautta. Kunta voi joko myydä metsää valtiolle ohjelmassa suojeltavaksi tai perustaa yksityisen luonnonsuojelualueen, josta valtio maksaa korvausta. Nykyiset korvaukset koetaan kunnissa kuitenkin epäkannustaviksi, mikä voi olla este niiden hyödyntämiseen.
Yksi keino kuntien luonnonsuojelutyön tukemiseen olisi ohjata osa Helmi-ohjelman rahoituksesta kunnille. Kunnat ovat toivoneet omaa Kuntahelmi-ohjelmaa, josta ne voisivat hakea avustusta luonnonsuojelutoimiin, esimerkiksi ennallistamiseen ja luonnonhoitoon, luontoinventointeihin, luontokohteiden rakenteisiin ja vieraslajien torjuntaan.Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen tarvitaan valtion toimien lisäksi kuntien aktiivisuutta.
Jätin 28.4.2020 ympäristöministeri Krista Mikkoselle kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn:
Miten hallitus aikoo vahvistaa ja tukea kuntien luonnonsuojelutyötä, jotta luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa saadaan pysäytettyä ja jotta asukkaille tärkeät lähimetsät ja virkistysalueet saadaan säilymään luonnoltaan monimuotoisina?