Jätimme Jenni Pitkon kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa esitämme, että Suomeen perustetaan valtakunnallinen pyöräbaanaverkosto. Pyöräbaanaverkoston rakentaminen olisi kestävä elvytystoimi koronakriisille.
Myös Pyöräliitto on esittänyt verkoston rakentamista. Verkosto koostuisi valtion ja kuntien ylläpitämistä laadukkaista pyöräreiteistä, jotka mahdollistaisivat pyöräliikenteen myös pidemmillä matkoilla.
Valtioneuvoston vuonna 2018 hyväksymän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn määrää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Toteutuessaan tavoite vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja toisi jopa miljardien eurojen säästöt kohentuneen kansanterveyden ja pienentyneiden sosiaali- ja terveysmenojen ansiosta.
Pyöräily ei kuitenkaan lisäänny ilman laadukasta pyöräilyinfrastruktuuria, johon kuuluvat muita liikkumismuotoja kilpailukykyisemmät nopeat ja viihtyisät pyöräreitit. Nykyisellään Suomen pyöräilyinfrastruktuuri ei vastaa sille osoitettuja odotuksia kuin paikoitellen.
Pyöräilyn edistämisestä on puhuttu pitkään. Nyt on ryhdyttävä sanoista tekoihin!
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan tässä:
Kirjallinen kysymys valtakunnallisen pyöräbaanaverkoston suunnittelusta ja toteutuksesta
Eduskunnan puhemiehelle
Hallituksen tavoitteena on lisätä jalankulun ja pyöräilyn määrää vuoteen 2030 mennessä 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2018 sekä samalla parantaa kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta. Toteutuessaan tavoite vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Myös melu, liikenneruuhkat ja ilmansaasteet vähenevät, mikä parantaa ympäristön viihtyisyyttä.
Lihasvoimin suoritettu liikkuminen kohentaa lisäksi fyysistä terveyttä ja vähentää sosiaali- ja terveysmenoja. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen arvioidaan parantavan liikenneturvallisuutta sekä edistävän kansanterveyttä niin paljon, että toteutuessaan tavoite tuottaisi valtiolle jopa miljardien eurojen säästöt.
Pyöräily on nykyisin yhä useamman ulottuvilla, sillä varusteet ovat parantuneet ja esimerkiksi sähköpyöräily mahdollistaa myös pidempien matkojen taittamisen pyörällä. Pyöräily ei kuitenkaan lisäänny ilman laadukasta pyöräilyinfrastruktuuria, joka on rakenteeltaan turvallinen, miellyttävä, sujuva sekä kokonaisuutena kilpailukykyinen muihin liikkumisen muotoihin nähden. Tällä hetkellä Suomen pyöräreittien laatutaso ei vastaa niihin kohdistuvia vaatimuksia pyöräilyn lisäämisestä kuin paikoitellen.
Monet kunnat ja kaupungit ovatkin aloittaneet omien pyörätieverkostojen kehittämisen ja valtioneuvosto on vuonna 2018 hyväksynyt valtion ylläpitämän pyörätieverkon parantamisen osana kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. Väyläviraston tänä vuonna julkaisema kartoitus pyöräteiden toiminnallisesta luokittelusta Suomessa paljastaa kuitenkin, että pyörätieverkoston suunnittelu on hyvin eritasoista eri puolilla maata.
Onkin välttämätöntä, että valtio alkaa suunnitella Suomen pyöräilyinfrastruktuurin parantamista kokonaisuutena. Valtion ja kuntien hankkeet on toteutettava siten, että saadaan aikaan yhtenäinen ja laadukas valtakunnallinen pyöräbaanaverkosto.
Valtakunnallinen pyöräbaanaverkosto olisi yhtenäinen ja laadukas pyöräreittien verkosto, joka nitoisi Suomen pyöräreitit yhdeksi kokonaisuudeksi. Verkosto koostuisi valtion ja kuntien ylläpitämistä laadukkaista pyöräreiteistä, jotka palvelisivat pyörällä tapahtuvaa työ- ja asiointiliikennettä, matkailua sekä virkistystä niin lyhyillä kuin myös pidemmillä matkoilla esimerkiksi kaupunkien ja taajamien välillä. Laadukas ja kattava pyöräbaanaverkosto luotaisiin olemassa olevien pyöräreittien laatua parantamalla sekä niitä suunnitelmallisesti laajentamalla.
Suunnitelma pyöräbaanaverkostosta antaisi kokonaiskuvan Suomen pyöräreittien nykytilasta ja kehittämistarpeista. Väyläviraston kartoitus pyöräteiden toiminnallisesta luokittelusta on askel oikeaan suuntaan ja se paljastaakin, että valtion pyörätieverkossa on 500 km uusia yhteystarpeita. Niiden paikkaamiseksi on ryhdyttävä toimeen.
Hallitus on päättänyt, että koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen kriisin elvytystoimet tehdään linjassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa. Nyt olisikin oikea hetki aloittaa pyöräilyä edistävän, liikenteen päästöjä vähentävän ja työllisyyttä eri puolella maata luovan valtakunnallisen pyöräbaanaverkoston suunnittelu ja toteutus.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Milloin valtakunnallisen pyöräbaanaverkoston suunnittelu ja toteutus aloitetaan?
Helsingissä 6.5.2020
Jenni Pitko vihr.
Tiina Elo vihr.