Hallitus julkisti kuun alussa vuoden neljännen lisätalousarvion, jolla elvytetään taloutta koronakriisistä. Elvytystoimet on valittu niin, että samalla edistetään fossiilisista polttoaineista irtautumista ja siirtymää kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Vihreälle elvytykselle on laaja tieteen ja talouden asiantuntijoiden tuki.
Nousu koronakriisistä luo meille mahdollisuuden tehdä tavoitteen vaatima järjestelmätason muutos Suomen ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja ilmastollisesti kestävän elinkeinorakenteen luomiseksi. Yksi suuri ja tärkeä elvytystoimikokonaisuus on kestävään liikkumiseen panostaminen. Lisätalousarvion sekä suurten kaupunkien ja valtion välisten maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien MAL-sopimusten yhteenlasketut satsaukset joukkoliikenteeseen, raiteisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn ovat lähes miljardi euroa.
Teimme Jenni Pitkon kanssa toukokuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa esitämme valtakunnallisen pyöräbaanaverkoston rakentamista Suomeen. Jatkoimme aiheesta paikallislehtien palstoilla uusmaalaisten vihreiden valtuutettujen Minna Kuusela (Vantaa), Anna-Stiina Lundqvist (Porvoo) ja Mikko Vesterinen (Järvenpää) kanssa. Koronakevät on osoittanut, että paremmille pyöräväylille on kysyntää. Kuntien kannattaakin nyt aktiivisesti hakea valtion osoittamaa tukea omiin pyöräilyhankkeisiinsa niin Uudellamaalla kuin koko maassa. Alla kirjoitus, joka julkaistiin Vantaan Sanomissa 11.6.2020.
***
Pääkaupunkiseudulla tarvitaan sisäisten pyöräreittien lisäksi yhteyksiä myös kaupunkien välille
Hallituksen tavoitteena on lisätä pyöräilyn ja jalankulun määrää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä on tärkeä päämäärä, sillä liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen ilmastopäästöistä.
Pyöräilyn ja kävelyn lisääminen edistää myös terveyttä, parantaa liikenteen turvallisuutta, lisää viihtyisyyttä sekä vähentää melua, liikenneruuhkia ja ilmansaasteita.
Vantaa on sitoutunut olemaan hiilineutraali jo vuonna 2030. Siihen liittyen kaupunki on luvannut rakentaa uusia pyöräteitä ja parantaa niiden ylläpitoa sekä lisätä neuvontaa.
Pyöräily on nykyisin yhä useamman ulottuvilla, sillä varusteet ovat parantuneet ja esimerkiksi sähköpyöräily mahdollistaa pidempienkin matkojen taittamisen polkien.
Pyöräily ei kuitenkaan lisäänny ilman laadukasta infrastruktuuria, joka on rakenteeltaan turvallinen, miellyttävä, sujuva sekä kokonaisuutena kilpailukykyinen verrattuna muihin liikkumismuotoihin. Tällä hetkellä Suomen pyöräreittien laatutaso ei vastaa niihin kohdistuvia vaatimuksia pyöräilyn lisäämisestä kuin paikoitellen.
On välttämätöntä, että valtio alkaa suunnitella Suomen pyöräilyinfrastruktuurin parantamista kokonaisuutena.
Valtion ja kuntien hankkeet on toteutettava siten, että saadaan aikaan yhtenäinen ja laadukas valtakunnallinen pyöräbaanaverkosto, joka nivoo Suomen pyöräreitit yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa nykyisten reittien laadun parantamista sekä niiden suunnitelmallista laajentamista.
Vantaa tekee tällä hetkellä kaupunkina hyvää työtä pyöräilyn edistämiseksi. Nähtävillä olevassa yleiskaavaehdotuksessa on mukana myös pyöräilyn baanaverkosto.
Baanat palvelevat erityisesti pitkämatkaista pyöräilyä, eivätkä ne välttämättä kulje aivan keskusta-alueilla. On erittäin tärkeää, että nyt suunnitellut uudet tai keskeneräiset reitit myös toteutetaan mahdollisimman toimivina ja niihin liittyvät hyvät yhteydet asemille ja keskustoihin toteutuvat.
Kaupunkien sisäisten yhteyksien lisäksi pääkaupunkiseudulla tarvitaan kaupunkien välisiä sujuvia yhteyksiä. Tähän tarvitaan yhteistä seudullista suunnittelua.
Hallitus suunnittelee parhaillaan koronaelvytystoimia niin, että ne ovat linjassa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Pyöräilyinvestoinnit ovat yksi keino lisätä työllisyyttä ja elvyttää taloutta kestävästi eri puolilla Suomea. Tämä on todettu myös ympäristöministerin Kestävä elvytys -työryhmän tuoreessa toimintaehdotuksessa.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien kannattaa olla aktiivisesti esittämässä omia ehdotuksiaan pyöräilyä edistäviksi koronaelvytystoimiksi ja panostaa erityisesti pyörämatkailun kehittämiseen.
Tiina Elo
kansanedustaja, ympäristövaliokunnan varapj. (vihr.), Espoo
Minna Kuusela
kaupunginvaltuutettu, yleiskaavatoimikunnan jäsen (vihr.), Vantaa
Kaksi muuta mielipidekirjoitusta voi lukea Keski-Uusimaasta ja Uusimaasta.