Koronakriisi on ollut ikäihmisille raskas. Se on tehnyt voimakkaalla tavalla näkyväksi toisten ihmisten fyysisen läheisyyden ja ihmiskontaktien merkityksen hyvinvoinnille. Kevät eristyksissä kaikkein rakkaimmista oli monelle epäinhimillinen.
On varmasti monille suuri huojennus, että hallitus purki eilen yli 70-vuotiaita koskevat rajoitukset. Ja on tärkeää, että myös hoivakodissa voi taas vierailla varovaisuutta noudattaen. Hallitus suosittelee, että hoivakotien tulee järjestää asukkailleen mahdollisuuksia tavata läheisiään turvallisesti eli esimerkiksi suojavarusteita käyttäen ulkona tai erillisessä suojatussa tapaamistilassa. Tämä tarkoittaa, että kaikkien hoivakotien on varmistettava asukkailleen mahdollisuus tavata läheisiään.
Jo ennen koronaa hoivakotien laiminlyönnit nousivat otsikoihin, ja syystä. Olemme saaneet lukea järkyttäviä uutisia huonokuntoisten vanhusten hoidon riittämättömyydestä ja epäkohdista niin hoivakodeissa kuin kotihoidossa. Samoin olemme kuulleet hoitajien raskaista työoloista ja väsymisestä työtaakan alla. Meidän on varmistettava, että jokainen ikäihmisen saa tarvitsemansa inhimillisen hoivan. Kirjoitin tästä 16.2.2020.
Hallitus on päättänyt ympärivuorokautisen vanhustenhoidon hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7 hoitajaan asiakasta kohden. Uudistus tulee voimaan portaittain. Ensi lokakuusta alkaen velvoite on 0,5, ensi vuoden alusta alkaen 0,55, vuoden 2022 alusta 0,6 ja huhtikuussa vuonna 2023 lopulta 0,7. Kustannukset korvataan täysimääräisesti kunnille hallituksen linjauksen mukaisesti.
Uudistuksessa on pidettävä huoli myös hoitajien riittävästä koulutuksesta ja jaksamisesta. Pelkkä mitoituksesta säätäminen ei yksin ratkaise hoitajien riittävyyttä.
Kun kuntien taloustilanne on koronakriisin jäljiltä entistäkin haastavampi, on oltava tarkkana, että hoitajamitoitukseen tarvittavat rahat eivät ole muilta tarvitsevilta pois. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vihreät jäsenet Noora Koponen ja Sofia Virta ovat pitäneet asiaa ansiokkaasti esillä. Valiokunnan mietintöön asia kirjattiin seuraavasti:
“Palvelu- ja väestörakenteen muutoksen vuoksi välttämättömät lisäpanostukset iäkkäiden henkilöiden palveluihin tulee toteuttaa kestävästi siten, että ne eivät saa vaarantaa palveluiden ja etuuksien nykyistä tasoa. Rahoitus ei saa vaarantaa muiden heikommassa asemassa olevien esimerkiksi kotihoidon piirissä olevien tai lasten, nuorten tai vammaisten asemaa.”
Kunnissa on tärkeää seurata tämän toteutumista.
Käsittelimme hallintovaliokunnassa tällä viikolla kuntatalouden pelastuspakettia, jonka osana kuntien saamia valtionosuuksia lisätään kompensoimaan koronakriisin aiheuttamia verotulojen menetyksiä ja lisäkuluja. Tähän pakettiin lisätään tälle vuodelle 12,7 miljoonaa euroa iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta ja siihen liittyvistä tietojärjstelmämuutoksista ja koulutuksista aiheutuviin kustannuksiin.
On tärkeää, että vanhuksista huolehtiminen ei jäänyt koronakriisin jalkoihin. Samalla on huomioitava, että kyseessä on koronan takia entistäkin syvemmän talouskriisin kanssa kamppaileville kunnille suuri ponnistus. Siksi valtion tuki kunnille on mitoitettava todellisten tarpeiden mukaan ja kohdennettava mahdollisimman tarkasti ja tehokkaasti. Hyvinvointivaltiossa pidetään jokaisesta huolta.