Koronapandemian myötä Suomi, Eurooppa ja koko maailma on kriisissä. Koska pandemia ylittää valtioiden rajat, on tärkeää, että myös ratkaisuja siitä selviämiseen etsitään yhdessä.
Eläimestä ihmiseen siirtyneen viruksen taustalla on ihmislajin kestämätön suhde muuhun luontoon. Myös ilmastonmuutos ja luonnonvarojen liikakulutus johtavat globaaleihin kriiseihin, jos emme käännä kehityksen suuntaa. Samaan aikaan kasvaa huoli eriarvoisuuden lisääntymisestä ja yhteiskuntien eriytymisestä.
Haluan olla rakentamassa Eurooppaa, joka puolustaa tinkimättömästi ilmastoa, luontoa ja ihmisoikeuksia. Eurooppaa, joka luo tulevaisuudenuskoa kaikille EU-kansalaisille, erityisesti nuorille. Näin torjumme parhaiten myös näennäisiä ratkaisuja tarjoavaa populismia.
Tärkein tehtävämme on nyt nostaa Suomi ja Eurooppa koronan aiheuttamasta kriisistä siten, että rakennamme samalla polun ekologisesti kestävään ja reiluun hyvinvointiyhteiskuntaan. Tähän Suomikin tarvitsee muiden tukea. Yksikään valtio ei voi ratkaista aikamme suuria ongelmia yksin.
Vientivetoisena maana Suomi on riippuvainen yhteistyöstä erityisesti muiden EU-maiden kanssa. Niiden osuus Suomen viennistä oli vuonna 2019 lähes 60 prosenttia. Siksi EU:n yhtenäisyys on Suomen kansallinen etu.
Paljon julkista keskustelua herättänyt EU:n 750 miljardin euron elpymisrahasto on tärkeä työkalu Euroopan nostamiseksi koronakriisistä. Samalla se tarjoaa Suomelle ja koko Euroopalle historiallisen mahdollisuuden vauhdittaa reilua siirtymää kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Tämä mahdollisuus on hyödynnettävä täysimääräisesti ja viisaasti. EU:n on otettava paikka kestävää hyvinvointia luovana ilmastojohtajana, joka samaan aikaan vähentää ilmastopäästöjä ja luo uusia työpaikkoja.
Vihreät on linjannut, että vähintään puolet Suomeen tulevasta 3,2 miljardista eurosta on ohjattava vaikutuksiltaan merkittäviin ilmastotoimiin, joilla viemme Suomea määrätietoisesti kohti hiilineutraaliutta. Vähintään puoli miljardia euroa on suunnattava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Myös koulutukseen ja osaamiseen on panostettava uusien työpaikkojen luomiseksi. Haluamme, että hallitus linjaa tuleville vuosille vähintään puolen miljardin euron satsauksista osaamiseen ja koulutukseen.
Niin suurilla kaupungeilla kuin yrityksillä on tärkeä rooli hiilineutraalin Suomen tekijöinä. Kasvukaupunkien elinvoima ja investointikyky on turvattava, jotta ne pystyvät toimimaan ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijöinä. Yrityksille uudet ilmastoratkaisut ovat valtava liiketoimintamahdollisuus, joka on osattava hyödyntää.
Nyt on oikea hetki vauhdittaa energiaturpeesta luopumista ja päästöttömiin lämmitysratkaisuihin siirtymistä, kiertotalouteen panostamista sekä liikenteen ja teollisuuden sähköistämistä. Turpeen verotusta on kiristettävä ja ympäristölle haitalliset tuet korvattava sellaisilla, jotka uudistavat energiajärjestelmämme ja teollisuutemme sekä vahvistavat Suomen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Lopuksi muutama sana EU:n elpymispaketin riskeistä. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin huoli, että rahat menevät Etelä-Euroopan löperön talouspolitiikan ja pankkien tukemiseen. Näin ei saa käydä. EU:n on varmistettava, että kaikissa maissa katsotaan tarkkaan, mihin elpymisrahaston tuet käytetään.
Rahoituksen ehtona on, että kunkin maan on käytettävä saamastaan tuesta vähintään kolmasosa ilmastotoimiin. Jotta vaikutus on todellinen, on varmistettava, että tuki käytetään kaikissa maissa aidosti päästöjä vähentäviin ja tehokkaisiin toimiin.
Elpymispaketti sisältää myös oikeusvaltiokirjauksen, jonka mukaan rahoitus voidaan jäädyttää sellaiselta maalta, joka ei noudata demokratian ja oikeusvaltion periaatteita. Tätäkin on vahdittava tarkoin, ja tarvittaessa EU:n on ryhdyttävä tiukkoihin toimiin.
On myös pidettävä kirkkaana mielessä, että EU:n tuet eivät poista jokaisen jäsenvaltion vastuuta omasta taloudestaan. On tärkeää, että EU-maat jatkossakin huolehtivat omista veloistaan.