Vuoden 2021 talousarvion käsittely eduskunnan täysistunnoissa alkoi tänään. Puhuin lähetekeskustelussa näin:
Arvoisa puhemies,
Ensi vuoden talousarvio on jouduttu tekemään koronakriisin ehdoilla. Joudumme edelleen varautumaan koronakriisin hoitoon ja se johtaa ennakoitua suurempaan velkaantumiseen. Hallitus ei ota lisävelkaa kevyin perustein. Tässä tilanteessa se on välttämätöntä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tässä taloustilanteessa tuemme työllisyyttä ja kuntia parhaiten elvyttävällä politiikalla. Näin tekevät myös muut Euroopan maat.
Vihreä elvytys on kestävä ja vastuullinen tie ulos paitsi koronakriisistä, myös elämänmuotoamme uhkaavista ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamista kriiseistä. Hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään ensi vuoden talousarviossa miljardeilla euroilla. Lisäksi vihreille on tärkeää, että vähintään puolet Suomen miljardien eurojen osuudesta EU:n elpymisvälineestä käytetään elvytykseen, joka edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämä mahdollistaa merkittävän loikan kohti hiilineutraalia Suomea ja vauhdittaa reilua muutosta, jonka myötä eri puolille Suomea syntyy uutta työtä ja uusia mahdollisuuksia elää kestävällä tavalla hyvää elämää. Samalla luomme vientimahdollisuuksia uusille ympäristöteknologian ratkaisuille. Tämä on sitä reilua muutosta, josta puhumme.
Arvoisa puhemies,
Työllisyystilanteen parantaminen, se että Suomessa riittää töitä jatkossakin, on asia, jonka eteen hallitus tekee määrätietoista työtä. Korona on heikentänyt erityisen paljon nuorten työllisyyttä, mikä on todella huolestuttavaa. Meidän on luotava nuorille toivoa ja varmistettava, että jokainen nuori löytää paikkansa ja pääsee kiinni työelämään.
Kotikaupungissani Espoossa alle 30-vuotiaita työttömiä oli heinäkuussa lähes 5 000. Määrä kasvoi yli 80 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Nyt Espoossa on asetettu tavoitteeksi puolittaa nuorisotyöttömyys vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämä on tarkoitus tehdä osana työllisyyden kuntakokeilua. Nuorten työllistämistä edistetään moniammatillisella yhteistyöllä, joka on kuntakokeilun myötä mahdollista. Tällaisia toimia tarvitsemme, jotta pystymme tehostamaan työllisyyspalveluja. Niiden merkitys korostuu koronakriisin ajettua aivan liian monen työttömäksi. Kunnat tuntevat oman alueensa ja asukkaansa ja pystyvät arvioimaan työttömäksi jääneiden palvelutarpeita laajasti. Näin autamme ihmisiä takaisin työelämään.
Arvoisa puhemies,
Korona on vaikuttanut suuresti lasten oppimiseen. Ylen tuoreen selvityksen mukaan jopa kolmannes lapsista tarvitsee tänä syksynä apua koulunkäyntiin. Siksi opetukseen panostaminen on entistäkin tärkeämpää. Ensi vuoden budjetissa tuemme nuoria ja panostamme koulutukseen. Vahvistamme varhaiskasvatusta. Pidennämme oppivelvollisuutta. Uudistamme oppisopimuskoulutusta ja lisäämme nuorten Ohjaamoiden resursseja. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia toisen asteen koulutuksen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantamiseksi sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Osaamisen vahvistaminen on tärkeä osa myös vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa. Samalla on huomioitava, että oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste tarkoittavat merkittäviä lisäyksiä kuntien tehtäviin ja talouteen. Hallitus onkin sitoutunut siihen, että kunnille osoitetaan täysimääräinen korvaus lisääntyvistä tehtävistä.
Arvoisa puhemies,
Koronakriisin arvioidaan heikentävän kuntataloutta vielä ensi vuonnakin 1,7 miljardilla eurolla. Kuntien tukeen on varauduttava jatkossakin, jotta pystymme turvaamaan laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen sekä muut asukkaiden hyvinvointiin ja hyvään elämään liittyvät palvelut.
Kunnat kannattaa valjastaa vahvasti myös vihreään elvytykseen. EU:n elpymisvälineen rahoitusta on ohjattava kuntien vihreisiin investointeihin. Näitä ovat muun muassa ei-polttoon perustuvaan kaukolämmöntuotantoon siirtyminen, rakennusten energiatehokkuusinvestoinnit ja kestävän liikkumisen ratkaisut, kuten raideliikenne ja pyöräily.
Arvoisa puhemies,
Suomi on selvinnyt koronakriisistä olosuhteisiin nähden hyvin. Nyt meidän on siirrettävä katsetta pidemmälle tulevaisuuteen ja rakennettava yhdessä kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa päästöjä vähennetään samaan aikaan kun ihmisten hyvinvointi lisääntyy.