Vuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa puhuttiin kerrankin luonnosta, kun käsittelyssä oli useampia vihreiden tekemiä valtuustoaloitteita ja kysymyksiä.
Keskuspuiston laajentamisen selvittäminen sai valtuuston yksimielisen tuen
Risto Nevanlinnan kanssa teimme aloitteen Espoon keskuspuiston laajentamisesta.
Keskuspuiston yhtenäinen metsäalue pienenee vuosi vuodelta erilaisten asemakaavahankkeiden seurauksena ja se huolettaa laajasti myös asukkaita. Korona on osoittanut aivan uudella tavalla lähimetsien merkityksen, kun ihmiset ovat hakeneet niistä virkistystä ja lohtua eristysaikana.
Espoon keskuspuisto on yli tuhannen hehtaarin laajuinen metsäinen virkistysalue keskellä Espoota. Sen metsistä, niityistä, kallioista ja soista koostuva luonto suojelualueineen on rikas ja monimuotoinen. Keskuspuiston avainrooli niin luonto- kuin virkistysarvojen sekä ekosysteemipalvelujen tuottajana on tunnistettu. Tämä on tärkeä lähtökohta Keskuspuiston varjelulle.
On selvää, että eteläisen Espoon asukasmäärän kasvaessa myös Espoon Keskuspuiston käyttöpaine kasvaa. Tämän paineen kanavoimiseksi Keskuspuistoa on nakertamisen sijaan laajennettava. Jo nyt on vaikeaa sovittaa eri käyttäjäryhmien tarpeita ilman, että luontoarvot ja mahdollisuus kokea oikean metsän tuntua ja luonnon rauhaa kärsivät.
Tällä hetkellä luonnoltaan yhtenäinen metsä- ja luontoalue on laajempi kuin Keskuspuiston virallinen rajaus. Rajauksen ulkopuolelle jää metsäalueita, jotka ovat olleet asukkaiden virkistyskäytössä vuosikymmenien ajan ja jotka asukkaat mieltävät osaksi keskuspuistoa. Siksi ehdotimme aloitteessa näiden alueiden liittämistä osaksi virallista Espoon keskuspuistoa.
Tämä selkiyttäisi tilanteen keskuspuiston laidoilla ja varmistaisi myös näiden virkistykseen osoitettujen reunametsien säilymisen.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavan toivomukseni:
Valtuusto toivoo, että Keskuspuistoon rajautuvia ja siihen suoraan toiminnallisesti tai ekologisesti liittyviä virkistykseen asemakaavoitettuja tai suojeluun varattuja alueita tarkastellaan ja selvitetään niiden liittämistä osaksi Keskuspuistoa.
Tästä on hyvä jatkaa työtä Keskuspuiston puolesta. Onneksi suurin uhka, Keskuspuiston halkaiseva Espoonväylä jota olemme vastustaneet, on siirretty hamaan tulevaisuuteen rahapulan takia.
Espooseen tulossa lisää niittyjä ja maisemapeltoja
Risto Nevanlinnan kanssa olimme tehneet myös aloitteen niittylajien elinympäristön lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi Espoossa. Sen myötä virisi vilkas keskustelu pölyttäjähyönteisten vähenemisestä ja kaupungin vastuusta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta alueellaan.
Niittyjen ja avoimien alueiden toimenpideohjelman on määrä valmistua ensi vuoden helmikuussa. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Risto Nevanlinnan toivomuksen, että Espoo edistäisi niittyjen ja avointen alueiden ohjelman toteutumista käytännössä.
Itse esitin toivomuksena, että niittyjen sekä niittylajiston määrän ja monimuotoisuuden kasvattamiselle asetetaan mitattavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita seurataan. Tätä myös vastustettiin, mutta valtuusto hyväksyi toivomuksen selvin numeroin 42–16, 17 tyhjää.
Hienoa, että myös niittyluonto sai valtuuston laajan tuen.
Pyöräteiden rakentamista vauhditetaan
Tein alkuvuodesta määräraha-aloitteen pyörätieinvestointien kasvattamiseksi. Talousarvioneuvotteluissa saimme vihreiden esityksestä 50 000 euroa lisää rahaa talvipyöräilyn edistämiseen ja turvallisuuden parantamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä pyöräteiden harjasuolausta.
Pyörätieinvestointien edistämiseksi tein toivomuksen pyöräteiden rakentamisen vauhdittamiseksi tuoreen pyöräilyn pääreittien toteuttamisohjelman mukaisesti. Se sai osakseen vastustusta, mutta tuli ilokseni hyväksytyksi selvin numeroin 40-24, 11 tyhjää.
Hieman kryptinen toivomus kuului kokonaisuudessaan näin:
Valtuusto toivoo, että kaupunkitekniikan keskus jatkaa pyöräilyn pääreittien toteuttamisohjelman toimeenpanoa laatimalla viipymättä kohteista tarkemmat suunnitelmat sekä selvittämällä eri tapoja rahoittaa investointeja, mm. taseyksiköiden kautta sekä hakemalla aktiivisesti valtiontukea, jotta kaupunki saavuttaa asettamansa tavoitteen pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistamisesta vuodesta 2014 vuoteen 2024 mennessä (nykyisestä noin 8 prosentista 15 prosenttiin). Lisäksi valtuusto toivoo, että toimien etenemisestä ja kulkutapaosuuden kehittymisestä raportoidaan vuosittain talousarvion yhteydessä.
Pyöräilyn edistäminen on Espoossa ollut välillä melkoista kivireen vetämistä, mutta työ jatkuu!