Valtuusto joutui käsittelemään Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan (POKE) uudelleen Uudenmaan ELY-keskuksen tehtyä oikaisukehotuksen.
Vihreiden ryhmä on kaavaprosessin eri vaiheissa nostanut esiin kaavan ongelmakohtia hajautuvan kaupunkirakenteen ja laajoille luontoalueille rakentamisen osalta.
Esitimme kaavan palautusta, jotta selkeimmät epäkohdat olisi voitu korjata. Palautusesitystämme tuki Vasemmistoliitto. Kun palautusesitys ei menestynyt, esitimme kaavan hylkäystä. Siinä jäimme yksin.
Alla pitämäni puhe, jossa esittelin vihreiden esityksen. Puheen perästä löytyy jättämämme eriävä mielipide.
Nähtäväksi jää, kestääkö kaava oikeusprosessin. Espoossa on valitettavasti esimerkkejä siitä, että vihreiden vastustamat kaavat ovat osoittautuneet oikeudessa lainvastaisiksi. Viimeisimpänä Bergön osayleiskaava.
*****
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
viime kesäkuussa vihreiden ryhmä teki poke-kaavan käsittelyssä palautusesityksen, jolla olisi korjattu kaavaa ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Valitettavasti esitys ei tuolloin saanut riittävästi tukea.
Elyn oikaisukehotus osoittaa, että erityisesti kaupunkirakenteen hajautumisen osalta vihreiden esitys olisi kannattanut ottaa vakavasti. Pidämmekin huolestuttavana sitä, että vaikka Elyn oikaisukehotus on painava, kaavakarttaan ei ole tehty lainkaan muutoksia.
Siksi toistamme palautusesityksen, joka vähentäisi riskiä kaavan kaatumisesta oikeudessa. Emme siis halua viivyttää POKEn voimaantuloa, vaan päinvastoin varmistaa, että lopputuloksena on kaava, joka huomioi ilmastonmuutoksen ja luontokadon ja luo kestävää kaupunkirakennetta vuoteen 2050.
Koska valtuusto on kesäkuun päätöksen jälkeen vaihtunut, käyn lyhyesti läpi Vihreiden muutosesityksen keskeisen sisällön. Koko esitys perusteluineen löytyy kokousjärjestelmästä. Toivottavasti olette kaikki ehtineet siihen perehtyä.
1.) Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi esitämme uusia luonnonsuojelualueita kahdeksalla alueella. Kaavassa osoitetaan erittäin suuri määrä uutta asumista luontoalueille. Tätä voidaan kompensoida suojelemalla arvokkaimpia luontokohteita.
Tämä on linjassa myös uuden strategian kanssa, jossa asetimme tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyyden vuoteen 2035 mennessä.
Lisäksi esitämme uutta avohakkuut kieltävää luo-merkintää arvokkaimmille virkistysalueille sekä virtavesien palauttamista kaavakarttaan.
2.) Oittaan virkistys- ja luontoarvoja esitämme turvattavaksi lisäämällä virkistysaluetta Oittaan virkistysalueen länsireunalle sekä Oittaan jokiuoman alkupäähän. Datakeskushanke tulee pienentämään Oittaan virkistysaluekokonaisuutta. Siksi on tärkeää, että laajuus turvattaisiin toisella reunalla.
3.) Matalajärven Natura-alueen turvaamiseksi esitämme rakentamisen keventämistä järven pohjois- ja itäpuolella. Matalajärven tila on monin tavoin kriittinen eikä kestä lisäkuormitusta.
4.) Esitämme viidellä alueella maa- ja metsätalousalueiden muuttamista takaisin virkistysalueeksi. Riittävien virkistysalueiden turvaaminen on tärkeää etenkin uusien ja tiivistyvien asuinalueiden lähistöillä. Virkistysalueilla esimerkiksi puiden kaataminen on luvanvaraista toisin kuin maa- ja metsätalousalueilla. Maiseman kannalta tämä on tärkeää erityisesti järvien rantaan rajoittuvilla alueilla.
5.) Kaupunkirakenteen hajautumisen estämiseksi esitämme viiden kyläalueen rajaamista siten, että uusi rakentaminen kohdistuu nykyisten kylämäisten alueiden yhteyteen ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti.
Lisäksi esitämme, että uusien asuinalueiden laajuutta rajataan tai tehokkuutta pienennetään viidellä alueella, jotka sijaitsevat kaukana nykyisestä yhdyskuntarakenteesta ja joukkoliikennekäytävistä. Asuinrakentamisen levittäminen luontoalueille kauas nykyisestä yhdyskuntarakenteesta ei ole kestävää kaupunkikehitystä ja tulee kaupungille kalliiksi.
6.) Viiskorven joukkoliikenneyhteyksien vahvistamiseksi esitämme uuden joukkoliikenteen runkoyhteyden lisäämistä kohti Vihdintietä ja Espoon keskusta. Kehä III:n suuntainen joukkoliikenteen runkoyhteys vahvistaisi Pohjois-Espoon joukkoliikenneyhteyksiä Helsingin ja Kehäradan suuntaan sekä antaisi vaihtoehtoja Viiskorven joukkoliikenteen toteuttamiselle.
7.) Kulmakorpi-Ämmässuon ympäristöhaittojen vähentämiseksi esitämme ampumaurheilun sallivan merkinnän poistamista Kulmakorven alueella ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti.
Lisäksi esitämme Kulmakorven suojaviheralueen laajentamista erityisalueen sisälle. Kulmakorpi aiheuttaa jo nyt ja laajentuessaan yhä enenevässä määrin ympäristöhaittaa kuten melua ja pölyä lähialueen asukkaille. Näitä haittoja haluamme vähentää.
8.) Laajojen maisemahaittojen ehkäisemiseksi esitämme toimenpiderajoituksen palauttamista avoimen maisematilan elinkeinoalueen kaavamääräykseen. Tätäkin ympäristölautakunta on esittänyt omassa lausunnossaan.
Hyvät valtuutetut,
näistä muutosesityksistä näkyy, että muutosten jälkeenkin Pohjois-Espooseen syntyy paljon uutta pientaloasutusta. Mutta samalla varmistetaan ekologinen ja taloudellinen kestävyys sekä asukkaille sujuvan arjen mahdollistavat palvelut.
PALAUTUSESITYS:
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi liitteestä “Vihreän ryhmän palautusesitys” ilmenevin muutoksin, joilla ehkäistään kaupunkirakenteen liiallista hajautumista, turvataan riittävien virkistysalueiden säilymistä, suojellaan arvokkaita luontokohteita sekä vastataan Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotukseen.
HYLKÄYSESITYS:
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava hylätään muuten paitsi ESA-radan ratakäytävän osalta.
ERIÄVÄ MIELIPIDE:
Valtuuston päätös ei ole kestävän kehityksen mukainen eikä vastaa Uudenmaan ELY-keskuksen tekemään oikaisukehotukseen.
Yleiskaavaratkaisu ei vastaa Espoon ilmastotavoitteisiin
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ei hyväksytyssä muodossa vastaa Espoon kaupunginvaltuuston asettamaan tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Yleiskaava päätetyssä muodossa:
– lisää kaupunki- ja yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista, mikä puolestaan vaikeuttaa luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista
– lisää liikkumistarvetta ja henkilöautoliikenteen kasvua
– vähentää merkittävästi kaupungin hiilivarastoina ja -nieluina toimivia metsäisiä alueita
Yleiskaavaratkaisu hajauttaa kaupunkirakennetta
Uudenmaan ELY-keskus tuo lausunnossaan esille, että yleiskaava ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja on ristiriidassa MAL-sopimuksen kanssa, jossa Espoon kaupunki on sitoutunut kaavoittamaan vähintään 90% uusista asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ja, että väestöstä 85% tulisi sijoittua kestävän liikkumisen vyöhykkeelle. Yleiskaavaselostuksessa (ennen kaupunginhallituksen 3.5.2021 tekemää kaava-alueen rajausta) arvioitiin, että vain yli 75% uusista asukkaista sijoittuisi asumaan kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvalle alueelle. Rajauksen myötä prosenttiosuus on oletettavasti vieläkin pienempi, sillä ulos rajattiin lähellä yhdyskuntarakennetta olevat alueet Espoon Keskuksen ympäristössä sekä Myntinmäen uuden asemanseudun alue.
A3-alueiden osalta Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että kaavaehdotus ei täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteita eikä yleiskaavan sisältövaatimuksia.
Kylien osalta Uudenmaan ELY-keskus on todennut, että: ”Ottaen huomioon voimassa olevan maakuntakaavan ja Uusimaa-kaavan 2050 ratkaisut, ELY-keskus katsoo, että kylien osalta kehittämisen tulee kohdistua nykyisellään kylän tunnuspiirteet täyttäviin alueisiin.” ja ”Nyt esitetyssä muodossa kaavaehdotus ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia kylien osalta.” Lausunnon antamisen jälkeen kyläalueita ei olla vähennetty.
Yleiskaavaratkaisu ei tue arjen palvelujen toteuttamista ja tulee kalliiksi
Valtuuston hyväksymä yleiskaavaratkaisu on omiaan kasvattamaan infrarakentamisen kustannuksia asukasta kohden. Lisäksi tapa, jolla asutusta on lisätty, ei palvele nykyisten eikä tulevien asukkaiden tarpeita, sillä hajauttava rakennustapa ei tuo asukkaille alueella kaivattuja palveluita eikä mahdollista riittävää joukkoliikennettä.
Yleiskaavaratkaisu on haitallinen luonnolle
Liian suuri osa rakentamisesta sijoittuu valtuuston hyväksymässä yleiskaavaratkaisussa nykyisille luonto- ja metsäalueille. Luontohaittoja aiheuttavaa rakentamista olisi tullut Vihreiden esitysten mukaisesti vähentää. Osoittamalla yleiskaavaehdotuksessa riittävän paljon uusia suojelualueita maakunnallisesti arvokkaiksi arvioiduille kohteille olisi voitu joiltain osin kompensoida lisärakentamisen ja siitä seuraavan pirstoutumisen aiheuttamia haittoja vaateliaille luontotyypeille, lajistolle sekä ekologisille yhteyksille.
Kaupunginhallitus aiemmassa päätöksessään 18.5.2020 vähensi tuntuvasti virkistysalueiksi merkittyjä alueita muuttaen ne maa- ja metsätalouskäyttöön. Ratkaisu on kestämätön. Kaupungin kasvaessa asukkaille on turvattava riittävät virkistysalueet. Sillä varmistetaan paitsi asukkaiden virkistystarpeen täyttyminen, myös se, ettei käyttöpaine Natura- ja suojelualueilla lisäänny luontoarvojen säilymisen kannalta haitallisen paljon.
Valtuuston hyväksymä yleiskaavaratkaisu esittää rakentamista Natura-alueiden lähistölle muun muassa Ketunkorvessa, Matalajärven lähistöllä sekä Brobackassa. Riittävä rakentamaton suojaetäisyys ja rakentamisen tehokkuuden vähentäminen olisi varmistanut Natura-alueiden luontoarvojen säilymisen.
Yleiskaavaratkaisu lisää ympäristö- ja maisemahaittoja
Valtuusto on päättänyt esittää Kulmakorven alueelle ampumaurheilun sallivaa kaavamääräystä. Jo nykyisessä tilanteessa lähiseudun asukkaat ovat joutuneet kärsimään monien eri hankkeiden aiheuttamista ympäristöhaitoista, minkä vuoksi kuormitusta ei tulisi enää lisätä. Ympäristölautakunnan antaman lausunnon mukaan ampumaurheilu aiheuttaisi Kulmakorven alueella täysin uudenlaista kauas kantautuvaa melua, jota syntyisi iltaisin ja viikonloppuisin, kun muuta meluavaa toimintaa ei alueella ole. Ammunnan melu tulisi häiritsemään lausunnon mukaan nykyisiä lähiasukkaita. Lisäksi Histaan suunniteltu 15 000 asukkaan asuinalue tuo suuren määrän uusia ihmisiä ampumaradasta kantautuvan melun mahdolliselle vaikutusalueelle. Lisäksi valtuuston hyväksymä yleiskaavaratkaisu mahdollistaisi Kulmakorven erityisalueen levittäytymisen yhä laajemmalle.
Luonnosvaiheessa yleiskaavamääräyksiin avoimen maisematilan alueille (AM) oli asetettu MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus. AM-alueet ovat sen jälkeen muuttuneet avoimen maisematilan elinkeinoalueiksi (AME), joilla em. toimenpiderajoitetta ei enää ole. AME-alueista suuri osa on kaavaehdotuksessa merkitty arvokkaan kulttuuriympäristön merkinnällä, johon toimenpiderajoitus ulottuu. Kaikkia AME-alueita se ei kuitenkaan koske. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan: ”Toimenpiderajoituksen puuttuminen voi johtaa siihen, että AME-alueille tulee esim. maisemaa haittaavia laajoja maantäyttöjä tai -läjityksiä, mukaan lukien kiviainesten varastointia, jotka eivät mahdollisesti tarvitse mitään viranomaislupia.” Vihreät esittivät valtuuston kokouksessa ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti, että MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus oltaisiin palautettu AME-alueiden kaavamääräyksiin. Valtuuston hyväksymästä ratkaisusta toimenpiderajoitus puuttuu.