Julkaistu Espoon Vihreiden blogissa 4.1.2022.
Jokapäiväisellä liikunnalla on suuri merkitys terveyteemme, hyvinvointiimme ja monien sairauksien ennaltaehkäisyyn. Liikunnalla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia myös oppimiseen.
On tärkeää, että liikunnallinen elämäntapa opitaan jo pienenä. Tarvitsemme monenlaisia keinoja, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori löytäisi liikunnan ilon ja saisi rakennettua itselleen pysyviä liikuntatottumuksia.
UKK-instituutin liikuntasuosituksen mukaan 7-17-vuotiaat tarvitsevat hyvinvoinnin turvaamiseksi monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunnin päivässä. Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan tämän verran liikkuu Länsi-Uudenmaan 8.- ja 9.-luokkalaisista noin neljäsosa. Lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla vastaava osuus on noin 18 % ja ammattillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 14 %.
Hyvä uutinen on, että näiden nuorten osuus peruskoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa on hieman noussut parin vuoden takaisesta tuloksesta.
Arki- ja hyötyliikunnan tekeminen helpoksi ja houkuttelevaksi lisää päivittäisen liikunnan määrää. Turvalliset ja sujuvat pyörä- ja kävelytiet sekä viihtyisä ympäristö ja lähiluonto kannustavat liikkumaan. Toimiva ja edullinen joukkoliikenne helpottaa lasten ja nuorten itsenäistä kulkemista harrastuksiin.
Säännöllisen liikuntaharrastuksen mahdollistaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää paitsi kunnon kohentamisen, myös tavoitteellisen harrastamisen tuomien muiden hyötyjen ja elämänsisällön vuoksi. Joukkueeseen kuuluminen lajista riippumatta vahvistaa sosiaalisia taitoja ja antaa tärkeitä mahdollisuuksia samaistua ikätovereihin.
Monissa perheissä lasten ja nuorten harrastaminen tyssää rahan puutteeseen. Valtion liikuntaneuvoston 2018 julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes puolet 11-15-vuotiaista vastaajista mainitsi liikuntaharrastuksen esteeksi liikunnan kalleuden. THL:n mukaan vanhempien sosioekonomisella taustalla on yhteys lasten vähäisempään liikunnan harrastamiseen. Lapsuuden sosioekonomisella asemalla on vaikutusta myös liikkumisen eroihin aikuisena.
Kunnat ovat avainasemassa lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan mahdollistajina. Se tarkoittaa niin harrastustakuuta kuin satsaamista parempiin pyöräteihin ja turvallisiin koulureitteihin. Lapset ja nuoret, niin kuin muutkaan ihmiset, eivät ole yhtenäinen joukko. Heidät on otettava mukaan harrastuspaikkojen suunnitteluun ja tiloja on tarjottava myös rennompaan harrastamiseen. Tarvitsemme lisää liikkumiseen innostavaa ympäristöä siellä, missä nuoret kokoontuvat.
Kunnille jää sote-uudistuksen jälkeenkin velvollisuus asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kun tässä onnistutaan, voidaan vähentää kalliimpien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta hyvinvointialueilla. Olennaista on, että tieto kulkee ja työnjako pelaa saumattomasti uusien hyvinvointialueiden kuntien välillä myös lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämisessä.
Laura Malme
Ammatillinen opettaja, aluevaaliehdokas (vihr.)
Tiina Elo
Kansanedustaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja (vihr.) Espoo / Länsi-Uusimaa