Arvoisa puhemies,
kotouttamisessa onnistuminen on yksi hyvinvointivaltion säilyttämisen avainkysymyksistä.
Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat yksinomaan maahanmuuton kautta, joten on selvää, että väestön ikääntyessä tarvitsemme maahanmuuttajia. Hallituksen tavoite onkin kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto nykytasosta vuoteen 2030 mennessä.
Ukrainalaispakolaisten auttaminen on asettanut järjestelmämme uuteen testiin ja osoittanut lupaprosessien sujuvoittamisen tärkeyden. Samalla kunnat ovat osoittaneet erinomaista kyvykkyyttä tarjota lähes välittömästi erilaisia palveluita.
Tästä kannattaa ottaa opiksi kotouttamistyön kehittämisessä.
Selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista ehdottaa tärkeitä keinoja kotoutumisen tehostamiseksi. Keskeistä on, että kotoutuminen lähtee heti onnistuneesti käyntiin ja että kielen oppimiseen on riittävästi tukea.
Kielenopetusta ja muita tukipalveluita on tarjottava maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet huomioiden ja näiden palveluiden laatua ja vaikuttavuutta on seurattava.
Arvoisa puhemies,
Keskeinen kotouttamispolitiikan onnistumisen mittari on, että lapsena Suomeen muuttaneet tai täällä syntyneet ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäävät aikuistuessaan yhdenvertaisesti suomalaistaustaisten ikätoveriensa kanssa.
Ero ulkomaalaistaustaisten ja muiden lasten oppimistuloksissa on Suomessa OECD-maiden suurimpia.
Alueellinen eriytyminen on koulutuksen ja koulujen kannalta huolestuttava ilmiö. Yksi toimiva ratkaisu oppimiserojen tasoittamiseksi on koulujen ja päiväkotien positiivinen erityiskohtelu, jolla voidaan varmistaa esimerkiksi suomen kielen oppimisen riittävä tuki.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulosten nostaminen vaatii myös aiempaa tiiviimpää yhteistyötä maahanmuuttajavanhempien, -yhteisöjen ja niitä edustavien järjestöjen kanssa.
Arvoisa puhemies,
On ensiarvoisen tärkeää, että kotoutuminen käynnistyy välittömästi maahantulon jälkeen.
Kotoutumisen onnistumisen kannalta keskeistä on mahdollisimman nopea pääsy työelämään. Maahanmuuttajille on tarjottava nopeasti mahdollisuus ammatillisen osaamisen kehittämiseen, ja tarvittavia tukipalveluita heille, joilla ei ole riittäviä valmiuksia siirtyä suoraan työelämään.
Suuret kaupungit ovat edistäneet maahanmuuttajien työllistymistä tuloksellisesti perustamalla maahanmuuttajien osaamiskeskuksia.
Niissä suomen kielen opetuksesta, ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja työnhaun tuesta on luotu asiakaslähtöisiä palveluita yhden katon alla.
Osaamiskeskukset ovat hieno esimerkki vaikuttavasta kotouttamistyöstä, ja niiden toiminnan vahvistamiselle on varattava riittävät resurssit.
On tärkeää, että kotoutumisen selonteko luo rakenteen myös työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiselle. Tämä parantaa erityisesti kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia kotoutua.
Arvoisa puhemies,
Maahanmuuttajan oma motivaatio ja aktiivisuus on onnistuneen kotoutumisen tärkeä lähtökonta. Tutkitusti iso merkitys on kuitenkin myös yhteiskunnan vastaanottavuudella ja asenneilmapiirillä, joka voi helpottaa tai heikentää kotoutumista.
Kotoutumista edistävässä työssä väestöryhmien välisten suhteiden ja luottamuksen edistäminen sekä rasismin ja syrjinnän kitkeminen ovatkin keskeisessä roolissa.
Millään kehittämistoimilla tai kohdennetuilla palveluilla ei saada aikaan riittävää muutosta, jos yhteiskunnan ja työelämän vastaanottavuus maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kohtaan ei parane.
Arvoisa puhemies,
Kotoutumisen selonteko antaa hyvän lähtökohdan kotouttamistoimien parantamiselle.
Olennaista on, että vahvistamme kotoutumistoimia heti maahantulon jälkeen ja että maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkuja kehitetään kokonaisuutena.
On tärkeää, että vastuut eri toimijoiden välillä ovat selkeät ja tiedonkulku sujuvaa, jotta jokaiselle maahanmuuttajalle pystytään osoittamaan sujuva kotoutumispolku suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.
Kotouttamispolitiikan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa sekä palveluiden systemaattista arviointia ja kehittämistä.