Julkaistu Espoon Vihreiden blogissa 8.6.2022
Espoo on merellinen kaupunki ja se on meille valtava rikkaus. Meillä on 58 kilometriä merenrantaa ja 158 saaren muodostama saaristo. Meri on espoolaisille tärkeä virkistyksen lähde ja sen roolia halutaan edelleen vahvistaa.
Pitkin meren rantaa kulkeva Rantaraitti on kymmenille tuhansille espoolaisille rakkainta lähiluontoa ja syy asua Espoossa. On ollut aikanaan suurta viisautta tehdä päätös kaikille avoimesta yhteisestä rantaraitista.
On tärkeää, että samalla kun parannamme Rantaraitin ja saariston palveluita, huolehdimme siitä, että niiden luonnonläheisyys säilyy. Rantaraitin hienous on juuri siinä, että sen varrella on monipuolista luontoa ja rakentamattomia rantoja, jolloin pääsy meriluonnon äärelle on mahdollista helposti jokaiselle.
Espoonkin rannoilla lainehtiva Itämeri on herkkä ja luonnoltaan ainutlaatuinen. Sadat tuhannet suomalaiset viettävät lomiaan veneillen, mökkeillen ja retkeillen sen rannoilla ja saaristossa. Joka kesä odotamme kuitenkin sydän syrjällään, kuinka pitkään vedet pysyvät kirkkaina ja uimakelpoisina ennen sinileväkukintojen ryöpsähtämistä.
Itämeren pahin ongelma on rehevöityminen, mutta myös muoviroska ja muu ympäristökuormitus, kuten ilmansaasteet ja jätevesien kautta tulevat haitalliset kemikaalit kuormittavat herkkää merialuetta. Itämeren rehevöityminen on jatkunut vuosikymmeniä, joten sen puhdistaminen ei käy kädenkäänteessä. Itämeren pelastamiseen tarvitaan pitkäjänteistä sitoutumista, ongelmien juurisyihin puuttumista sekä riittävät resurssit tehokkaiden suojelutoimien toteuttamiseksi.
Rehevöityminen näkyy valitettavasti myös Espoon merialueella sinileväkukintoina, veden sameutena sekä rantojen rehevinä ruovikoina. Matalien vesien ja veden hitaan vaihtumisen vuoksi valuma-alueelta jokien ja purojen mukana tulevalla ravinnekuormituksella on suurin vaikutus Espoon rannikkovesien tilaan. Emme siis voi sysätä vastuuta muille.
Myös ilmastonmuutos tulee lisäämään Itämeren kuormitusta entisestään. Lisääntyvien sateiden myötä ravinteita huuhtoutuu enemmän. Happikatojen ja sisäisen kuormituksen ennakoidaan voimistuvan. Lisäksi jäätalvi lyhenee nykyisestä, merivesi happamoituu ja haitallisten vieraslajien elinolosuhteet paranevat. Ilmastonmuutosta on siis hillittävä myös Itämeren suojelemiseksi.
On tärkeää, että Espoo on sitoutunut tekemään työtä Itämeren hyväksi. Kaupunki on ottanut vastaan Itämeri-haasteen ja tehnyt oman Itämeri-toimenpideohjelman vuosille 2019-2023. Ohjelmassa on 77 toimenpidettä, joilla Espoo vähentää erityisesti ravinnekuormitusta, haitallisten aineiden päästöjä ja roskaantumista merialueellaan. Lisäksi kaupunki sitoutuu lisäämään Itämeritietoisuutta ja -toimijuutta kaupungin sisällä.
Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka yhtenä tavoitteena on kasvattaa suojelupinta-alaa kattamaan 30 % maa-alueista ja 30 % merialueista ja liittää 10 % suojelualueista tiukan suojelun piiriin. Vihreiden tuoreessa vesiensuojeluohjelmassa ehdotetaan uutta vapaaehtoista suojeluohjelmaa yksityisten omistuksessa olevien merialueiden suojelua varten samaan tapaan kuin meillä on metsien suojeluun METSO-ohjelma. Kuntia ja kaupunkeja kannustetaan omistamiensa meri- ja vesialueiden suojeluun.
Olemme Espoon strategiassa sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyyteen vuoteen 2035 mennessä. Tämän tulee koskea myös merialueidemme arvokkaita ympäristöjä. Mitä enemmän rantojen ja saariston virkistyskäyttö kasvaa, sitä tärkeämpää on arvokkaan meriluonnon suojelu.
Pidetään yhdessä parempaa huolta kotikaupunkimme meriluonnosta vähentämällä määrätietoisesti kuormitusta sekä kartoittamalla arvokkaimmat merialueet suojelualueiden perustamista varten.