Eduskunnan puhemiehelle
Hallituksen esitys palkkatuen uudistamiseksi on edennyt eduskuntaan (HE 175/2022 vp). Esitys on herättänyt paljon huolta, koska sen myötä järjestöjen mahdollisuudet 100 prosentin palkkatukeen heikkenevät merkittävästi. Toinen uudistukseen liittyvä puute on, että siinä ei oteta kantaa välityömarkkinoiden uudelleen määrittelyyn eikä niihin liittyviin tuki-instrumentteihin.
Välityömarkkinoilla työllistetään vuosittain kymmeniätuhansia vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia ihmisiä. Erityisesti kolmannen sektorin työtä syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille on esityksessä pidetty tehottomana verrattuna yrityksiin palkkatuen käyttäjänä. Tässä ei kuitenkaan riittävällä tavalla oteta huomioon eroja tukityöllistettyjen henkilöiden työmarkkinavalmiuksien lähtötasoissa. Välityömarkkinoilla työllistetään tyypillisesti paljon juuri sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole edes palkkatuella pystyneet työllistymään avoimille työmarkkinoille.
Suunnitellut muutokset koskisivat kaikkia toimialoja. Ympäristön kannalta vaikutukset tulisivat olemaan erityisen suuria kierrätyskeskustoiminnassa, jossa tuettu työllistäminen yhdistyy kiertotalouden edistämiseen.
Palkkatuella on suuri merkitys kierrätyskeskusten toiminnan kannattavuudelle ja toimintalogiikalle. Kierrätyskeskustoimintaa nykymuodossaan ei pystytä ylläpitämään, jos kierrätystoiminnan sosiaalisen työllistämisen tuki palkkatuen muodossa loppuu. Suomen Kierrätyskeskusten yhdistyksen tekemien karkeiden arvioiden mukaan kierrätyskeskusten toiminnan alasajo tarkoittaisi luonnonvarojen käytön lisääntymistä ainakin 160 miljoonalla kilolla, kun tavaroiden uudelleenkäyttö vähenisi. Tämä johtaisi käyttökelpoisen tavaran päätymiseen uudelleenkäytön sijaan enemmän materiaalikiertoon tai pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesarvion mukaan uudelleenkäyttötoimintaa on mahdollista harjoittaa myös ilman palkkatukea. Arviossa viitataan kuitenkin toimijoihin, jotka keskittyvät vain kapean ja liiketaloudellisesti kannattavimman tuotevalikoiman uudelleenkäyttöön. Kun toiminta kohdistetaan laajasti kaikkeen uudelleenkäyttökelpoiseen tavaravirtaan ja toiminnalla tavoitellaan mahdollisimman suuria ympäristöhyötyjä, toiminnan liiketaloudellinen kannattavuus laskee ja tarve yhteiskunnalliselle rahoittamiselle kasvaa.
Lakimuutoksen perusteluissa viitataan EU:n valtiontukisäännöksiin ja nykyisen Suomen palkkatukea koskevassa lainsäädännössä olevan ”elinkeinotoiminnan” käsitteen puuttumiseen EU:n valtiontukisäännöksistä. Lainsäädännöt ja käytännöt kuitenkin vaihtelevat EU:n eri alueilla. Tavanomaista on, että kiertotaloutta halutaan edistää ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä tukea. Samoin ihmisten osaamisen laaja-alainen kehittäminen, jota välityömarkkinoilla tehdään, on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Näitä teemoja nostetaan vahvasti esiin Euroopan yhteisötalouden toimintasuunnitelmassa.
Suomen kierrätyskeskukset ovat tehneet työ- ja elinkeinoministeriölle aloitteen välityömarkkinoiden uudelleen määrittelyn välittömästä käynnistämisestä sekä oman tukijärjestelmän rakentamisesta tukemaan välityömarkkinoiden toimintaa esimerkiksi EU:n SGEI-säännöstelyä soveltaen (kansalaisille tärkeiden taloudellisten palveluiden turvaaminen julkisilla varoilla).
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä välityömarkkinoiden uudelleen määrittelemiseksi ja tarvittavan tukijärjestelmän rakentamiseksi sekä palkkatukiuudistuksen uhkaaman kierrätyskeskustoiminnan turvaamiseksi?
Helsingissä 24.10.2022
Tiina Elo vihr