Tiedämme, että oppimistulokset ovat Suomessa kansainvälisesti vertailtuna heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti. Lisäksi oppimistuloksien välisissä eroissa heijastuu yhä vahvemmin oppilaiden tausta, sukupuolten väliset erot sekä oppilaiden vanhempien sosioekonominen asema. Nyt tarvitaan todellisia toimia kehityksen kääntämiseksi.
Meillä ei ole varaa tinkiä osaamisesta ja sivistyksestä. Yhteiskuntamme uudistaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäväksi riippuu vahvasti koulutusjärjestelmämme kyvystä tuottaa laadukasta osaamista ja osaajia tulevaisuuden tarpeisiin. Laadukas ja jokaisen lapsen ja nuoren tarpeisiin vastaava varhaiskasvatus ja opetus on myös tae sille, että jokaisesta voi tulla mitä tahansa. Tämä on tasa-arvoisen yhteiskunnan keskeinen lähtökohta.
Tulevalla eduskuntakaudella koulutuksen rahoitus on nostettava muiden Pohjoismaiden tasolle. Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden tukea ja oikeutta pienryhmäopetukseen ja erityisopetukseen on vahvistettava. Alueellista ja koulujen välistä eriarvoistumista on ehkäistävä tukemalla kouluja ja päiväkoteja erillisellä tasa-arvorahalla. Osaavan henkilökunnan riittävyyden turvaamiseksi on satsattava opettajien ja muiden kasvatuksen ammattilaisten jaksamiseen sekä laadukkaisiin työolosuhteisiin. Tämä tarkoittaa muun muassa työn rajaamista selkeämmin varsinaiseen opetustyöhön.
Myös ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen resurssit on turvattava. Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli, kun tavoittelemme työllisyysasteen nostamista 80 prosenttiin. Ilman toisen asteen tutkintoa työpaikan löytäminen on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa ja siksi ilman tutkintoa jääneet on ohjattava ensisijaisesti koulutukseen.
Laadukas korkeakoulutus sekä monipuolinen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminta luo uutta työtä ja vientimahdollisuuksia. Korkeakoulujen perusrahoitusta on nostettava ja aloituspaikkoja lisättävä erityisesti niille aloille ja alueille, jossa tarve on suurin. Pidän tärkeänä arvona sitä, että korkeakoulutus säilyy maksuttomana sekä sitä, että täysipainoinen opiskelu ilman velkarahaa on mahdollista kaikille.
Varhaiskasvatuksen kriisiin on puututtava määrätietoisesti. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kulmakivi on osaava ja pysyvä henkilöstö. Tarvitsemme osaavia, motivoituneita ja työssään jaksavia varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotta jokainen lapsi saa hyvän alun oppimispolulleen. Alan koulutuspaikkoja on lisättävä ja urapolkuja vahvistettava sekä huolehdittava alan työntekijöiden työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Keskeinen laadukkaan varhaiskasvatuksen tae on riittävän pienet ryhmäkoot. Tämä kaikki tarkoittaa lisää resursseja sekä hyvää johtamista.
Hyvinvointivaltiomme kestävän rahoituksen kannalta on kriittistä, että saamme Suomen koulutusasteen ja sitä kautta työllisyysasteen nousuun. Koulutusleikkaukset ja leikkaukset esimerkiksi opiskelijoiden toimeentuloon toimisivat suoraan tätä tavoitetta vastaan. Satsaukset koulutukseen on nähtävä investointina tulevaisuuteen.
Suomi on noussut tasa-arvoiseksi hyvinvointivaltioksi ja maailman menestyjien joukkoon koulutuksen ja osaamisen ansiosta. Tällä tiellä meidän kannattaa jatkaa.