Broilereiden kasvatus kuuluu kaikkein teollistuneimpaan eläintuotantoon eikä kestä eettistä tarkastelua. Tehotuotetut broilerit elävät koko elämänsä niin, että niillä noin A4-paperiarkin verran liikkumatilaa. Ne on jalostettu kasvamaan nopeasti, mikä ahtaiden olojen ohella aiheuttaa linnuille huomattavaa kärsimystä ja kuolleisuutta.
On vastuutonta, että hallitus aikoo nostaa broilereiden sallittua kasvatustiheyttä entisestään, kun sitä pitäisi päinvastoin laskea. Eläinten hyvinvointilaki takaa tuotantoeläimillekin oikeuden lajityypilliseen käyttäytymiseen. Broilereilla ei todellisuudessa ole siihen mahdollisuuksia.
Jätin hallitukselle kirjallisen kysymyksen broilereiden hyvinvoinnista ja broileriasetuksen muuttamisesta. Tässä kysymys kokonaisuudessaan:
Eduskunnan puhemiehelle
Broileri on nopeakasvuiseksi ja raskasrakenteiseksi lihantuottajaksi jalostettu kana. Broilereiden kasvatus kuuluu kaikkein teollistuneimpaan eläintuotantoon niin Suomessa kuin koko maailmankin mittakaavassa. Broileri on jalostettu nopeakasvuiseksi ja raskasrakenteiseksi, ja nykyään broilerit kasvavat 5–6 viikossa 40-grammaisista tipuista noin 2,2 kilogramman teuraspainoon.
Broilereiden nopea kasvu sekä kasvatushallien olosuhteet aiheuttavat linnuille huomattavaa kärsimystä sekä kuolleisuutta. Valtioneuvosto on kuitenkin lähettänyt lausunnoille asetusmuutoksen, joka nostaisi broilereiden sallittua kasvatustiheyttä entisestään. Asetusehdotuksessa esitetty laskentatavan muutos mahdollistaisi 0,2–0,3 linnun lisäämisen kasvatusosastoon neliömetriä kohden nykyiseen nähden.
Broilereita kasvatetaan Suomessa jo nyt EU-maista ahtaimmin: lähes kaikki linnut kasvavat EU:n maksimitiheydellä eli 39–42 kg/m2. Tällöin yhden linnun käyttöön jää nykyrajoitusten puitteissa noin A4-paperiarkin verran liikkumatilaa. Tilan puute estää broilereiden lajityypillisen käyttäytymisen lähes kokonaan.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) julkaisi viime vuonna tieteellisen kannanoton broilereiden hyvinvoinnista. EFSA muun muassa suosittelee, ettei eläimiä kasvatettaisi yli 11 kg neliöllä. EFSA:n raportti ottaa kantaa myös muihin broilerikanojen hyvinvointia heikentäviin seikkoihin, kuten liian suureen kasvunopeuteen sekä emolintujen rehun ja veden saannin rajoittamiseen.
Uudessa eläinten hyvinvointilaissa (693/2023) säädetään, että eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Nykyinen broileriasetus sekä hallituksen siihen esittämä muutos ovat räikeässä ristiriidassa eläinten hyvinvointilain hengen kanssa.
Pääministeri Orpon hallitus linjaa ohjelmassaan, että se seuraa eläinten hyvinvointilain toteutumista ja sen vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, sekä vaikuttaa EU:ssa siten, että eläintuotannossa noudatettavat toimintatavat tukevat eläinten hyvinvointia myös muissa jäsenmaissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo huomioida broilereiden suojelua koskevaa asetusta muuttaessaan eläinten hyvinvointilain vaatimukset eläinten mahdollisuudesta toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, ja
millä keinoin hallitus aikoo parantaa broilereiden hyvinvointia?
Helsingissä 25.1.2024
Tiina Elo, Vihreät