Arvoisa puhemies,
Kun tutkimustieto ja ymmärryksemme eläinten hyvinvoinnista, käyttäytymisestä ja tarpeista lisääntyy, suhtautumisemme eläimiin ja niiden hyödyntämisen tapoihin muuttuu. Tämä näkyy yhteiskunnallisessa keskustelussa, joka luo vääjäämättä paineita myös lainsäädännön muuttamiseen. Meillä on moraali ja meillä on vastuu siitä, miten kohtelemme toisia elollisia olentoja.
Tiedämme, että eläimet ovat tuntevia olentoja, jotka kykenevät kiintymään, ilahtumaan, pelkäämään ja tuntemaan kipua. Silti niiden ääni ei kuulu yhteiskunnassa, eikä niiden oikeuksia ole riittävällä tavalla turvattu nykyisessä lainsäädännössä. Tarvitsemme eläinten oikeudet paremmin tunnistavaa lainsäädäntöä, ja siihen tähtää nyt käsittelyssä oleva kansalaisaloite eläinten perusoikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin.
Arvoisa puhemies,
Tärkeä lähtökohta on, että tunnustamme sen, että eläimillä on itseisarvo — arvo, joka on riippumaton siitä, tuottaako eläin ihmiselle hyötyä tai huvia. Eläimillä on oikeus käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla, oli kyse lemmikistä, tuotantoeläimestä tai villieläimestä.
Tutkimustiedon valossa on selvää, että nykyinen tapamme kohdella eläimiä – erityisesti tuotantoeläimiä – ei kestä eettistä tarkastelua. Luen otteen eläinsuojeluasiamiehen lausunnosta koskien turkiseläinten olennaisia käyttäytymistarpeita:
“Turkiseläimet tarvitsevat nykyistä merkittävästi monipuolisemman ja virikkeellisemmän ympäristön ja suuremmat tilat, jotta ne voivat toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan. Turkiseläimiä ei tulisi pitää pienissä häkeissä. Turkiseläinten pitoalueen tulisi olla riittävän suuri liikkumisen tarpeen toteuttamisen ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseksi. Elinympäristön monipuolisuutta tulisi lisätä normaalin käyttäytymisen, kuten leikin, ravinnon etsinnän ja tutkimiskäyttäytymisen, edistämiseksi. Esimerkiksi ketut ja supikoirat tarvitsevat pesäkopin jatkuvaan käyttöön, supikoira mahdollisuuden talviuneen, kettu kaivamiseen soveltuvaa pohjamateriaalia ja minkki mahdollisuuden kiipeilyyn ja uimiseen. Eläimillä tulisi olla käytössään erilaisia virikkeitä, joita ne voivat käyttää vaihtelevasti ja jotka edistävät luonnollisen käyttäytymisen toteuttamista. Kaikilla eläimillä tulisi olla käytössään kiinteää alustaa luonnollisen liikkumisen mahdollistamiseksi.”
Edellä kuvattu osoittaa osaltaan, että lainsäädäntömme ei turvaa tuotantoeläimille mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tätä tosiasiaa ei muuta muuksi se, että jossain toisessa maassa eläinten olot ovat huonommat. Tässä tilanteessa on vastuutonta, että Orpon hallitus päätti olla jatkamatta eläinten ääntä yhteiskunnassa edustaneen eläinsuojeluasiamiehen virkaa.
Arvoisa puhemies,
Kansalaisaloitteen monet tavoitteet ovat hyviä ja perusteltuja. Eläinten perusoikeuksien kirjaaminen lakitasolle vahvistaisi eläinten asemaa yhteiskunnassa ja asettaisi myös tarpeen arvioida nykyistä lainsäädäntöämme tältä osin uudelleen.
Luonnontieteellinen ja oikeustieteellinen tutkimustieto osoittavat, että nykylainsäädäntö ei riitä suojelemaan eläimiä pelolta, kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Se sallii useita menetelmiä ja käytäntöjä, jotka aiheuttavat eläimelle kärsimystä.
Eläinten oikeuksien valossa nykyinen tapamme käyttää, jalostaa ja tappaa eläimiä ei ole kestävä. Eläinten hyödyntäminen ihmisen tarpeisiin nykyisessä muodossaan ja laajuudessaan on haitallista paitsi eläimille myös ihmisille. Tehoeläintuotanto on globaalisti merkittävä syy ilmaston kuumenemiseen, luontokatoon, pandemioiden syntyyn ja kansanterveysongelmiin.
Monet tämän kansalaisaloitteen tavoitteista eivät ole mitenkään tavattomia. Ihmisten ja eläinten oikeuksia ei ole tarkoitus asettaa vastakkain, vaan eläinten oikeus hyvinvointiin ja lajityypilliseen käyttäytymiseen halutaan turvata läpileikkaavasti kaikessa päätöksenteossa.
Sitä mukaa kun tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista, käyttäytymisestä ja tarpeista on kasvanut, yhä useampi maa Euroopassa on jo säätänyt eläinten perusoikeuksista. Suomen tulee olla tässä kehityksessä mukana.
Arvoisa puhemies,
kiitän kansalaisaloitteen valmistelijoita ja kaikkia sen allekirjoittajia ansiokkaasta työstä eläinten oikeuksien vahvistamiseksi yhteiskunnassamme. Tuen kansalaisaloitteen tavoitteita ja toivon sille perusteellista käsittelyä eduskunnassa.