Arvoisa puhemies,

olen todella huolestunut siitä tavasta, jolla Orpon hallitus on lähtenyt Suomen taloutta korjaamaan. Suomen vahvuus on ollut luottamus ja yhdessä tekeminen. Nyt sitä ollaan murentamassa vahvalla vastakkainasettelulla – myös tässä salissa. On selvää, että Suomen taloustilanne on vakava ja että työmarkkinat kaipaavat uudistamista. Hallituksen tapa romuttaa sopimisen kulttuuria on kuitenkin raju.

Tärkeä lähtökohta kestävälle työmarkkinoiden uudistamiselle on, että neuvotteluvallan tasapainosta työnantajien ja työntekijöiden välillä huolehditaan. Nyt hallitus ei näin toimi. Myös aitojen neuvottelujen tie olisi ollut Orpon hallitukselle mahdollinen. On valitettavaa, että valitsitte toisin ja lähditte voimankäytön ja selkävoittojen tielle.

On selvää, että uudistuksia tarvitaan, tämä on myös Vihreiden linja. Nyt on kuitenkin kyse siitä, että hallituksen työmarkkinapolitiikan kokonaisuus on epätasapainoinen ja rikkova. Tämä kokonaisuus herättää myös kansalaisissa laajaa huolta. Huolta omasta tulevaisuudesta, työstä ja toimeentulosta.

Hallitus on vedonnut siihen, että esitykset noudattavat pohjoismaista työmarkkinamallia. On kuitenkin käynyt selväksi, että hallituksen malli on poimia eri maiden malleista ne itselleen sopivat muutokset – ja samalla jättää kertomatta, että muiden pohjoismaiden malleissa myönnytyksiä on tehty myös työntekijöiden suuntaan.

Ei myöskään herätä luottamusta, että hallituksen perusteluissa on osoitettu olevan virheellisiä väittämiä. Kun tehdään näin laajoja ja niin moniin ihmisiin konkreettisesti vaikuttavia muutoksia, on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki valinnat, vaikutukset, näkökulmat ja perustelut kerrotaan avoimesti.

Arvoisa puhemies,

yksi esimerkki kestämättömistä uudistuksista on hallituksen ajama vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kahlitsisi naisvaltaiset matalapalkka-alat palkkakuoppaan. Tämä samaan aikaan kun meidän pitäisi tehdä kaikkemme, että saamme ihmiset jaksamaan ja pysymään näissä tärkeissä muun muassa hoiva- ja opetusalan töissä. Palkkakuopan täyttämiseen tarvitaan myös työntekijäjärjestöjen keskinäistä solidaarisuutta.

Todella paljon aiheellista kritiikkiä on saanut myös esitys ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta. Se osuu kaikkein kipeimmin juuri esimerkiksi hoiva-aloihin, joissa etätyö ei ole vaihtoehto, eikä sairaana voi tulla töihin. On vaikea on ymmärtää, miksi hallitus pitää tästäkin esityksestä jääräpäisesti kiinni.

Arvoisa puhemies,

on tärkeää, että työelämän muuttuessa myös sitä koskevaa lainsäädäntöä pystytään uudistamaan, jotta uusia työpaikkoja syntyisi, työnteko olisi aina kannattavaa ja työ löytäisi mahdollisimman hyvin tekijänsä. Vihreät haluavat tuoda työmarkkinoille nykyistä enemmän joustoa. Jouston vastapainoksi on kuitenkin tärkeää vahvistaa työntekijän turvaa ja oikeuksia, jotta tasapaino säilyy.

Kannan huolta suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä ja niiden mahdollisuuksista työllistää. On tärkeää madaltaa työllistämisen kynnystä pieniin yrityksiin sekä vahvistaa pienten ja järjestäytymättömien yritysten asemaa neuvottelujärjestelmässä.

Arvoisa puhemies,

Vihreän talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on ekologinen kestävyys ja sosiaalinen hyvinvointi. Nämä asiat ovat entistä tiukemmin sidoksissa toisiinsa. On todella huolestuttavaa, että hallituksen talouspolitiikka sivuuttaa ekologisen ja sosiaalisen velan, joita jatkuvasti otamme. Ilman luontoa ja ihmisten hyvinvointia ei ole kestävää taloutta.

Hallitus on kyllä osoittanut olevansa huolissaan Suomen taloustilanteesta, mutta osoittanut samalla huolestuttavaa piittaamattomuutta niin ympäristöstä, heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä kuin talouden aidosta uudistamisesta. Viimeisin karu esimerkki on EU:n yritysvastuudirektiivi, jonka hallitus on valmis kaatamaan, vaikka se olisi nimenomaan vastuullisten suomalaisten yritysten etu.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen työmarkkinapolitiikka ei vakuuta, sillä se uhkaa murentaa keskinäistä luottamusta työmarkkinoilla ja heikentää sitä kautta Suomen talousnäkymiä. Kuten sanottu, työmarkkinoiden uudistuksia tarvitaan ja neuvotteluissa kaikkien osapuolten on pystyttävä kompromisseihin. Hallitukselta ei ole ollut viisasta lähteä siitä, että se käyttää voimaa ja sanelee lopputuloksen. Toinenkin tie olisi ollut mahdollinen.

Me tarvitsemme työmarkkinoille ja koko yhteiskuntaan toivoa, luottamusta ja ennakoitavuutta. Se on talouden, yritysten ja työntekijöiden etu. Työmarkkinoita voi ja pitää uudistaa reilusti ja tasapainoisesti, ei luottamusta ja yhteiskuntarauhaa rikkoen.