Olen hämmentynyt aamuisesta kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksesta, jossa annettiin lausunto HSL:n alustavasta talousarviosta 2014-2016. Eniten keskustelua herätti linjaus Espoon kuntaosuuden suuruudesta.
HSL:lle maksettavat kuntaosuudet ovat Espoon merkittävin joukkoliikenteen käyttömeno, siis se raha jonka suuruus määrittelee kuinka paljon vuoroja pystytään ajamaan ja paljonko liput maksavat. Kuntaosuudella katetaan noin puolet joukkoliikenteen kustannuksista, toinen puoli tulee lipputuloista.
Pohjaesitys oli, että kuntaosuus pidetään euromääräisesti viime vuoden tasolla 53,8 miljoonassa eurossa HSL:n esittämän 54,7 miljoonan sijaan ja vaje 0,9 miljoonaa katetaan ensisijaisesti HSL:n toimintamenoja karsimalla ja lipputuloja kasvattaen.
Päätöstä perusteltiin sillä, että a) kaupunki on näin linjannut ja b) se perustuu kehykseen. Tässä kohtaa todellisuutta tulkittiin kyllä tarkoitushakuisesti: Tosiasiassa a) kuntaosuuksista linjattiin pks-koordinaatioryhmässä (ks. toukokuinen kirjoitukseni), että SUHTEELLINEN osuus ei nouse ja b) kehys käsitellään kaupunginhallituksessa vasta 26.8. ja valtuustossa 9.9.
Demareiden Hannele Kerola teki meidän Tony Hagerlundin kannattamana esityksen, että vaje katetaan ensisijaisesti HSL:n tuottavuutta parantamalla ja Espoon ylijäämillä. Esitys oli hyvin perusteltu, mutta kaatui kokoomuksen ja perussuomalaisten äänillä 5-4. Käytännössä pj. Seppo Sonkerin (perus.) ääni ratkaisi.
Seuraan kokouksia kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan ominaisuudessa ja ihmettelin omassa puheenvuorossani päätöksenteon marssijärjestystä. Olen ollut kahdesti mukana budjettineuvotteluissa ja silloin on käynyt selväksi, että se on liian myöhäinen hetki vaikuttaa joukkoliikennerahoihin, joista päätetään HSL:n hallituksessa kuntien lausuntojen pohjalta.
Nyt siis oltiin antamassa tuota lausuntoa. Kysyin kokouksessa, miten on mahdollista, että kuntaosuuden pitämistä viime vuoden tasolla perustellaan vedoten kaupungin aiempaan päätökseen, joka onkin pks-koordinaatioryhmän linjaus sekä kehykseen, josta ei ole vielä päätetty. Kaupunginhallitus evästi kehysvalmistelua kesäkuussa ja kysyin, olisiko meidän siellä pitänyt oivaltaa esittää lisärahoitusta joukkoliikenteelle.
Vastaukset olivat, että kyllä: päätösesitys on koordinaatioryhmän linjan mukainen ja että ei: kesäkuu ei olisi ollut oikea kohta antaa näin yksityiskohtaista evästystä.
Johtopäätös: Tämä oli oikea kohta linjata, mutta virkamiehet käyttivät melkoisen vahvaa ohjausvaltaa omaan kehysvalmistelunsa pohjalta. Päättäjien siis odotettiin hyväksyvän etupainotteisesti tämä yksi kohta kehyksestä ja näin sitten kävikin.
Täytyy sanoa, että vaikeaa on joukkoliikenteen edistäminen Espoossa.
Ja vielä rahasta: HSL:n esittämä 0,9 miljoonan korotus tarkoittaa 1,7 % korotusta Espoon kuntaosuuteen. Samaan aikaan kokonaismenojen arvioidaan nousevan 3,7% (kokonaismenot arviolta 608,3 miljoonaa euroa vuonna 2014) ja operointikustannusten 3,8 % vuoden 2013 talousarvion tasosta.
On sinänsä ok käyttää kertynyttä ylijäämää vajeen paikkaamiseen ja vaatia HSL:ltä toiminnan tuottavuuden parantamista. Mutta kun Espoo on strategiassaan linjannut, että joukkoliikenteen suosio kasvaa, ja pks-koordinaatioryhmä on asettanut laadulliseksi tavoitteeksi että joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa koko HSL:n alueella, vaatii se kasvavassa kaupungissa myös kuntaosuuden absoluuttista kasvattamista. Tästä ei vallinnut suoranaista erimielisyyttä, mutta viesti ei lausunnosta valitettavasti välittynyt.
Oma haasteensa tulee olemaan metron ja kehäradan investointikustannusten jyvittäminen. Niitä ei voi siirtää kokonaan lippujen hintoihin (korotuspaine on arviolta 11 % luokkaa). Neuvottelut ovat vielä edessä ja niissä Espoon on toki pidettävä puolensa.
Joukkoliikenteen seudullinen järjestäminen ja ennen kaikkea rahoittaminen on monimutkainen kuntien välinen palapeli, jossa ristikkäiset intressit on soviteltava siten, että lopputuloksena on mahdollisimman hyvin seudun asukkaita palveleva joukkoliikenne kohtuulliseen hintaan ja kuntia tasapuolisesti kohdellen. Tätä työtä tekee HSL:n hallitus, jossa varapuheenjohtajana on konkarivaltuutettumme Sirpa Hertell.
Tärkeintä on, että päätökset tehdään avoimesti ja että myös Espoon päättäjillä on aito mahdollisuus päästä linjaamaan joukkoliikenteen tasosta ja siihen satsattavista euroista. Minusta tämä on asia, joka pitäisi linjata valtuustossa yhdeksän hengen jaoston sijaan.