Tänään valtuusto käsitteli Kalajärvenkallioiden kaavaa, joka on ollut vireillä 80-luvulta lähtien. Esitimme kaupunginhallituksessa kaavan palautusta uudelleen valmisteltavaksi, mutta palautus hävisi niukasti äänin 8-7.
Niukka äänestystulos kuitenkin ennakoi tiukkaa valtuustokäsittelyä. Kokoomuskin taipui palautuksen kannalle, mutta rajoitti sen ainoastaan kosmeettisiin rakennusalojen tarkistuksiin suojelualueiden osalta sekä järvensuojelutoimien täsmentämiseen ja kiirehtimiseen.
Omassa palautusesityksessämme (jota emme tehneet, kun neuvottelutoimikunnan enemmistö teki omansa) pidimme olennaisena, että palautuksen aikana ”arvioidaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä kaava-alueen rooli osana kasvavaa Kalajärven paikalliskeskusta ja sen virkistysmahdollisuuksia, sekä alueen merkitys osana pääkaupunkiseudun viherkehää ja alueen halki kulkevaa seudullisesti merkittävää ekologista yhteyttä”.
Valitettavasti enemmistö ryhmäpuheenjohtajista ei halunnut puuttua olennaiseen ongelmaan, eli rakennusmäärän uudelleen arviointiin. Se on sääli, sillä varovaisuusperiaate edellyttäisi kevyempää rakentamista herkän järven valuma-alueella. Pilalle rehevöitynyttä järveä on vaikeaa tai mahdotonta palauttaa hyvään kuntoon, kun vettä on vähän ja veden viipymä peräti 1,5 vuotta.
Päädyimme Vihreiden ryhmänä äänestämään palautusäänestyksessä tyhjää, koska palautus oli puutteellinen. Näin voimme jatkaa ehtojen sitomatta työtä Kalajärvenkallioiden puolesta kun kaava taas palaa käsittelyyn.
Oma valmisteltu puheenvuoroni jäi pitämättä, kun sähläsin puheenvuoronapin kanssa ja jouduin puhumaan palautuksesta (kun palautusta oli ehditty kannattaa). Alla puhe, jonka olisin pitänyt. Sille tullee käyttöä seuraavissa käsittelyvaiheissa.
* *
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Vihreän valtuustoryhmän mielestä Kalajärvenkallioiden rakentaminen on syytä arvioida uudelleen, koska nykyinen kaavaehdotus uhkaa Kalajärven tilaa ja alueen luontoarvoja, tulee kaupungille kalliiksi ja kompastuisi todennäköisesti valituksiin.
Alueen kaavoitus on ollut vireillä 80-luvulta asti, ja se on useaan kertaan päätetty säilyttää virkistysalueena. Kaava on pompannut vieteriukon lailla yhä uudelleen valmisteluun, vaikka perusteet rakentamatta jättämiselle ovat vuosien saatossa vain vahvistuneet.
Asukkaat ovat tehneet ansiokasta työtä kootessaan havainnollisen aineiston kaavan käsittelyhistoriasta ja keskeisistä ongelmista. Aineisto on toimitettu kaikille valtuutetuille päätöksenteon tueksi. Kiitos siitä.
Tässä vielä koottuna keskeiset perusteet asian palauttamiselle uudelleen valmisteluun:
1.) Kalajärven tila
Kalajärvenkallioiden rakentaminen kolminkertaistaisi asukasmäärän pienen ja matalan järven valuma-alueella ja vaikuttaisin näin vääjäämättä järven vesitasapainoon.
Tehdyt selvitykset osoittavat, että jos alue rakennetaan, riski järven pilaantumiseen on olemassa suojelutoimista huolimatta. Alueen näin tiivistä rakentamista perusteltiin sillä, ettei kunnallistekniikkaa ja kalliita hulevesijärjestelmiä kannata muuten rakentaa. Toisaalta valuma-alueen tiivis rakentaminen johtaa siihen, että vedet valuvat järveen nopeammin ja tuovat mukanaan enemmän järveä kuormittavaa ainesta
Koska yhtälö oli vaikea, kaupunkisuunnittelulautakunta asetti kaavan hyväksymiselle tukun ehtoja. Kaavalla ei kuitenkaan voida edellyttää niiden toteuttamista, koska osa toimenpiteistä koskee kaavan ulkopuolista aluetta.
Esimerkiksi järven kaakkoisrannan saaminen vesi- ja viemäriverkostoon ei ole toteutumassa seuraavaan kymmeneen vuoteen, koska alue ei ole mukana valtuuston elokuussa hyväksymässä Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuosille 2013-2022.
Kaavan hyväksyminen siis mahdollistaisi alueen rakentamisen myös ilman riittäviä järvensuojelutoimia, ja riskinä olisi herkän järven pilaantuminen. Vihreiden mielestä tätä riskiä ei kannata ottaa.
2.) Luontoarvot
Kaava-alue rajoittuu luonnonsuojelualueeseen ja rakentaminen kaventaisi seudullisesti merkittävää ekologista yhteyttä Nuuksion järviylängön ja Vantaan Vestra-Petikon välillä. Alueen halki kulkeva viheryhteys on osa pääkaupunkiseudun viherkehää, jonka suojelu on nostettu Haltian näyttelyssä vahvasti esiin.
Yleiskaavaa tuoreemmassa maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta ja sen luontoarvot ovat verrattavissa viereisen luonnonsuojelualueen arvoihin.
Kalajärvenkallioilla on myös merkitystä virkistysalueena kasvavan Kalajärven asukkaille. Siksi kannattaa ottaa aikalisä ja harkita alueen rakentaminen uudelleen.
3.) Kustannukset – pientaloja tarvitaan, muttei hinnalla millä hyvänsä
Kalajärvenkallion kaavan merkitys Pohjois-Espoon saati koko Espoon pientaloasumisen lisäämiselle on marginaalinen. Kalajärven keskuksen lähiympäristöön on tulossa koti yli 6000 asukkaalle. Tästä Kalajärvenkallion 290 asukasta olisi vajaat 5%.
Kalajärvenkallioita toivotaan ratkaisuksi luovutettavien tonttien pulaan. Alueen rakentaminen on kuitenkin sen verran vaativaa mm. järvensuojelun takia, ettei se sovellu kovin näppärästi tontinluovutuksiin. Ja vaikka kaava hyväksyttäisiin, menisi alueen rakentumiseen vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kannattaako sellaista kaavaa tehdä?
Ely-keskus on valittanut useista Pohjois-Espoon kaavoista vedoten vanhentuneeseen yleiskaavaan. Yleiskaavan tarkistustyö on juuri käynnistetty, joten sen sijaan, että puskettaisiin kiistanalaista kaavaa eteenpäin, se kannattaa palauttaa arvioitavaksi uudelleen yleiskaavatyön yhteydessä. Myös yleiskaavaa tuoreemman maakuntakaavan vastaisuus on vahva valitusperuste.
Vihreiden palautusesitys olisi ollut tällainen:
– arvioidaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä kaava-alueen rooli osana kasvavaa Kalajärven paikalliskeskusta ja sen virkistysmahdollisuuksia, sekä alueen merkitys osana pääkaupunkiseudun viherkehää ja alueen halki kulkevaa seudullisesti merkittävää ekologista yhteyttä
– arvioidaan kaava-alueen rakentamisen aikaiset ja pysyvät vaikutukset Kalajärven tilaan sekä riskit järven tilan heikkenemiselle
– arvioidaan kaava-alueen rakentamisen kokonaistaloudelliset vaikutukset kaupungille, mukaan lukien kaupunkisuunnittelulautakunnan edellyttämät kaava-alueen ulkopuoliset liikenne-, hulevesi- ja viemäröintijärjestelmät aikatauluineen.