Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Isoimpana asiana talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU), joka jää pöydälle poliittisia neuvotteluja varten.
– Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion muuttaminen investointien osalta (Kv-asia)
Siirretään 36 miljoonan euron edestä viime vuodelta viivästyneitä investointeja tälle vuodelle. Harmillisen monta hanketta listalla on. Näin on käynyt joka vuosi, mutta nyt pitäisi löytää keinot pysyä investointienkin osalta budjetissa.
– Kaupunginhallituksen ylimääräinen kokous 10.3.2014
Ylimääräinen kokous pidetään talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman takia. Poliittiset neuvottelut käydään tiistaina ja keskiviikkona. Valtuuston päätettäväksi asia tulee 24.3. Itse asia on tuolla listan lopussa.
– Lausunnon antaminen tilapäiselle valiokunnalle
Tämä koskee kaupunkisuunnittelulautakunnan erottamista, kun kaupunkisuunnittelukeskuksessa työskentelevä varajäsen ei suostu eroamaan, vaikkei ole vaalikelpoinen. Nyt on edetty prosessin siihen vaiheeseen, että tilapäinen valiokunta käsittelee asiaa. Meiltä valiokunnassa jäsenenä Susanna Rahkonen.
– Vuoden 2014 valtionosuuspäätöksiä
Esitetään, että kaupunginhallitus oikeuttaa konserniesikunnan laatimaan yhdessä toimialojen kanssa vuoden 2014 valtionosuuspäätöksiä koskevat mahdollisesti tarvittavat oikaisuvaatimukset.
Espoo jää tänä vuonna päätösten mukaan valtion osuuksissa plussalle 30,3 milj. euroa (talousarvioon budjetoitu 1,1 me enemmän). Verotulontasausta kaupunki maksaa reilut 185 me.
Valtionosuusjärjestelmä on melkoisen monimutkainen ja vanhentunut ja sitä ollaan uudistamassa. Toivotaan, että vaikka kuntauudistus muilta osin jäisi takkuamaan, tämä uudistus saadaan vietyä läpi. Uudistusta on sikäli helppo ajaa, että siinä pääkaupunkiseudun kuntien tavoitteet ovat yhteneväiset.
– Lausunto pelastustoimen aluejakouudistuksesta
Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa vähennetään pelastustoimen alueita 22 → 11. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen osalta alue pysyy samana ja siihen ollaan tyytyväisiä.
Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueeseen kuuluvat Espoon, Hangon, Karkkilan, Kauniaisten, Lohjan ja Raaseporin kaupungit sekä Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion ja Vihdin kunnat. Toiminta on järjestetty ns. isäntäkuntamallisesti, jolloin kuntien vastuulla olevasta pelastustoimesta huolehtii Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialaan kuuluva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät suoraan kuntien asukaslukujen suhteessa. LUP on voittoa tavoittelematon kunnallinen liikelaitos, joten tilikauden päätteeksi menot tasataan kuntien kesken.
– Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen (Kv-asia)
Kyse on eläkevastuiden jakamisesta. Etevaan yhdistettiin aikanaan kaksi muuta kuntayhtymää. Tällä sopimusmuutoksella varmistetaan, että vaikka kunta siirtäisi tehtävät pois kuntayhtymältä, eläkevastuut jäävät. Asia on muotoiltu näin päätösehdotukseen näin:
Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä.
Lyhyesti Etevasta: Espoon kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu kehitysvammaisten erityishuollosta. Lisäksi Eteva tuottaa myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja. Espoon kaupunki ostaa vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti palveluja Eteva kuntayhtymältä. Vuoden 2014 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoimintaa sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta 5,05 milj. eurolla.
Tämä on hyväksytty yksimielisesti konsernijaostossa.
– Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä
Lausunnon keskeinen sisältö:
Espoon kaupunki pitää lakiesitystä erityisesti metropolialueen osalta epäonnistuneena. Esitetty monitasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon malli on hallinnollisesti monimutkainen ja juridisesti epäselvä. Esitetty malli ei paranna kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja, ei vastaa kestävyysvajeeseen eikä keskeisiin ongelmiin, joihin sote-uudistusta tarvitaan.
Espoo suhtautuu kielteisesti metropolialuetta koskeviin ehdotuksiin ja katsoo voivansa toimia järjestämislaissa tarkoitettuna sosiaali- ja terveysalueena. Erikoissairaanhoidon tuottamisessa metropolialueella tulisi tukeutua nykyiseen HUS:in / HYKS:in, joka on toimiva kokonaisuus. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi on lähdetty siitä, että Espoo voisi olla perustason alueen vastuukunta, jolla ei olisi järjestämisvastuuta mistään erikoissairaanhoidon palveluista. Uudellamaalla näistä ja eräistä muista palveluista vastaisi luonnoksen mukaan maakunnan laajuinen kuntayhtymä.
Espoon kaupungin käsityksen mukaan ehdotukset heikentäisivät kunnallista demokratiaa, koska niiden toteutuessa vaaleilla valittujen valtuustojen tehtäviä siirrettäisiin järjestämislaissa tarkoitetulle edustajainkokoukselle.
Järjestämislain tavoitteiden saavuttamiseksi Espoon kaupunki katsoo, että järjestämis- ja rahoitusvastuun tulisi olla samalla taholla, käytännössä riittävän vahvalla peruskunnalla. Kunnalla tulee olla mahdollisuus ohjata rahoittamiaan palveluja. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, jossa on 260 000 asukasta. Espoo on riittävän vahva toimimaan sosiaali- ja terveysalueena, joka järjestää erikoissairaanhoidon tuotannon yhdessä muiden metropolialueen kuntien kanssa.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi lausunnon yksimielisesti. Vihreät ovat yleisellä tasolla kannattaneet sotepalveluiden hoitamista maakuntatasolla ja Helsingin, Espoon ja Vantaan vihreiden valtuustoryhmien puheenjohtajat ottivat asiaan kantaa marraskuussa.
Itseäni mietityttää, onko järkevää ryhtyä pilkkoman erikoissairaanhoitoa Uudellamaalla pienempiin yksiköihin. HUSin toimitusjohtajan Aki Lindenin mukaan riskinä on palveluiden eriarvoistuminen, kun taso olisi sotealueesta kiinni. Toisaalta ehdotettu mallikaan ei vaikuta onnistuneelta.
– Valtuustoaloite Pentalan ja Stora Herrön suojelualueiden liittämiseksi tulevaan Porkkalan kansallispuistoon (Kv-asia)
Meidän Risto Nevanlinnan aloite. Vastaus kuuluu kokonaisuudessaan:
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tehnyt ympäristöministeriölle esityksen 31.7.2012 Porkkalan kansallispuiston perustamisesta Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon alueelle. Kansallispuistoesitys sisältää 1 320 hehtaaria maapinta-alaa ja 7 900 hehtaaria vesipinta-alaa. Alueisiin kuuluu valtion omistamia luonnonsuojelualueita, kaavojen luonnonsuojelualuevarauksia ja muita Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa olevia alueita.
Espoon kaupunki suhtautuu myönteisesti valtuustoaloitteessa esitetyn asian selvittämiseen. Porkkalan kansallispuiston perustamisaloite on kuitenkin parhaillaan valmisteltavana Metsähallituksessa eikä kansallispuiston perustamisesta ole vielä varmuutta. Espoon on tarkoituksenmukaista selvittää asiaa vasta siinä vaiheessa, kun kansallispuistoaloite on käsitelty ja hyväksytty. Tällöin tulisi selvittää, mitä Espoon alueita kansallispuistoon kannattaisi esittää, miten alueiden liittäminen vaikuttaisi ympäröivien alueiden maankäyttöön ja saariston kehittämiseen sekä mikä merkitys omistajuuden siirtymisellä kaupungilta valtiolle olisi alueiden käytön kannalta. Tässä vaiheessa ei siis ole vielä ajankohtaista ottaa kantaa yksittäisten alueiden liittämiseen osaksi mahdollista kansallispuistoa.
Vastaus on sinänsä positiivinen, mutta passiivinen. Voisihan kaupunki aktiivisempikin olla kansallispuiston vauhdittamisessa.
– Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Päiväkoti on 7 lapsiryhmän päiväkoti, jossa on 147 rakenteellista päivähoitopaikkaa. Kahden lapsiryhmän tilat suunnitellaan sopivaksi vuoropäivähoitoon. Yksi lapsiryhmien tila tulee tarvittaessa vuoropäivähoidon käyttöön. Yksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan toimimaan avoimena päiväkotina. Päiväkodissa on 30 työntekijää.
Neuvolassa toimii noin 17 alueen terveydenhoitajaa ja 3 neuvolalääkäriä. Lisäksi tiloissa on muiden perhekeskustoimijoiden (esim. perhetyö, neuvolapsykologi, perheneuvolan työntekijä, lastensuojelu, maahanmuuttajapalvelujen työntekijä) vastaanottoja. Neuvola on osa Espoon keskuksen perhekeskuksen toimintaa.
Vuoden 2014 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle on varattu 11,32 milj. euroa vuosille 2014-2016. Hankesuunnitelman tavoitehinta on 9,061 me.
Tämän hyväksyimme tila- ja asuntojaostossa, kun varmistui, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan näkemykset on huomioitu. Tontti on rakennettavuudeltaan huono, mutta parempaa ei ole kaavassa tarjolla ja päiväkodilla on kiire, koska tarve on suuri. Eteenpäin siis.
– Velskolan Pitkäjärvi, eteläosa, ranta-asemakaavan hyväksyminen, alue 641100, 78. kaupunginosa Nuuksio ja 84. kaupunginosa Röylä (osittain Kv-asia)
Tavoitteena on turvata Velskolan Pitkäjärven keski- ja eteläosan rannoilla sijaitsevien loma- ja vakituisten asuntojen säilyminen ja sallia vähäinen lisärakentaminen paikalliset rakennushistorialliset, luonnon ja maiseman arvot säilyttäen. Asemakaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on 6 500 k-m2.
Loma-asuntojen korttelialueita on 11 kpl ja niillä on yhteensä 18 ohjeellista rakennuspaikkaa. Pääosalla korttelialueista sijaitsee jo lomarakennuksia. Asemakaavaehdotuksessa on merkitty suojeltavaksi monta historiallista rakennusta Espoon kaupunginmuseon suositusten mukaisesti. Alueelle on osoitettu 12 uutta yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joilla jokamiehen oikeuteen perustuva ulkoilu on sallittu.
Tätä viilattiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja erityisesti meidän Rainer Lahti oli aktiivinen ja sai aikaan rakennuspaikan siirron pois Natura-alueelta. En pidä hyvänä, että näin lähelle Nuuksion kansallispuistoa sallitaan lisärakentamista, mutta se sijoittuu pääasiassa jo olemassa olevien mökkien läheisyyteen. Maanomistajat ovat tehneet kaavaa pieteetillä ja vain yhdelle kiinteistölle tulee ympärivuotista asumista. Tosin sitähän moni nykymökkikin on.
– Hannuksenpelto II, maankäyttö- ja esisopimusten sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 442100, 31. kaupunginosa, Kaitaa, 30. kaupunginosa, Nöykkiö (osittain Kv-asia)
Tavoitteena on mahdollistaa muun muassa auto-, autotarvike- ja varaosakaupan liiketilojen sekä niitä tukevan toiminnan sijoittuminen alueelle. Lisäksi varaudutaan kaavallisesti Länsiväylällä joukkoliikennekaistojen vaatimaan maantien alueeseen sekä mahdollistetaan Länsiväylän alittavan Marsbyntien katuyhteyden rakentaminen Martinsillantieltä suunnittelualueen läpi Kaitaalle. Alueella on voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta noin 3 515 k-m2. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen myötä alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta noin 61 985 k-m2.
Suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän eteläpuolella rajoittuen idässä Kukkamäen asuntoalueeseen, etelässä Hannuksenpellon pienteollisuusalueeseen ja lännessä kaavoittamattomaan Bondasbergenin kallioiseen metsäalueeseen. Suunnittelualueeseen kuuluu noin 500 metriä Länsiväylän tiealuetta. Suunnittelualue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta rakentamatonta peltoa, jonka keskellä sijaitsee katsastusasema. Kaitaan ja Finnoon tulevat metroasemat sijaitsevat noin kilometrin päässä suunnittelualueesta.
Tulossa autokaupan lisäksi huoltoasema ja max 400 k-m2 ruokakauppa = ABC-tyyppinen ratkaisu. Tämä hyväksytty kaupsussa yksimielisesti.
– Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus (Kv-asia)
Kaupunginjohtaja esittää 15 me lisäsäästöjä budjetissa olevan 10 me säästöpaineen lisäksi. Samoin esitetään 180 me vuosittaista investointikattoa. Leikkauslista pitää sisällään mm. seuraavat summat:
– opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta -6,2 me
– vanhuspalvelut -1,6 me (tuloarvion korotus 800 000 e)
– terveyspalvelut -1,5 me
– perhe- ja sosiaalipalvelut -447 000 e
– liikunta- ja nuorisolautakunta -720 000 e
– ympäristölautakunta -70 000 e
Viime syksyn budjettineuvotteluissa kävi selväksi, että budjetti on tiukka niin opetuksen ja varhaiskasvatuksen kuin sosiaali- ja terveystoimen osalta. Ja nyt pitäisi siis leikata lisää. Olemme vaatineet laskelmia siitä, mitä säästöt tarkoittaisivat, mutta sellaisia ei olla saatu. Kokoomuksen väläyttää ratkaisuksi palveluiden yksityistämistä. Me uskomme, että kaupungin toiminta voi olla tehokasta ja tuottavaa, kun siihen panostetaan ja sitä kehitetään. Sitä paitsi kasvavassa kaupungissa jo menojen pitäminen nykytasolla tarkoittaa käytännössä säästämistä.
Opetuksen ja sote-palvelun säästöjen lisäksi olemme erityisen huolissamme perhe- ja sosiaalipalveluiden leikkauksista. Lastensuojelumenot kasvavat hälyyttävästi, ja ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Ympäristölautakunnan leikkaus puolestaan vaarantaa ilmastonmuutoksen torjuntatyön Espoossa.
Espoon talous ei ole sellaisessa jamassa, että olisi tarve paniikkisäästöihin. Olemme valmiita pitkäjänteiseen tuottavuuden parantamiseen, mutta emme palveluiden leikkauksiin juustohöyläsäästöin. Kasvavassa kaupungissa jo menojen pitäminen nykytasolla tarkoittaa käytännössä säästämistä.
Olemme myös vaatineet pitkän tähtäimen investointiohjelmaa, jotta voidaan olla varmoja, että koulukorjaukset mahtuvat investointiraamiin. Meillä on pitkä lista riskikohteita, jotka on kartoitettava ja niiden korjaukset aikataulutettava, jotta vältymme kalliiksi tulevilta hätäväistöiltä. Viimeisimpänä käsissämme on Rödskogs skola, joka on surullinen esimerkki siitä, miten käy, kun ilmiselvät korjaustarpeet jätetään huomiotta ja/tai tarpeelliset kouluverkkopäätökset tekemättä.
Koulujen korjauksia on nopeutettava, jotta voimme turvata terveelliset tilat kaikille espoolaislapsille.