Tässä kevätkauden viimeisen kaupunginhallituksen kokouksen raportti. Esityslista avattuna löytyy täältä.
Kokousasiat hyväksyttiin pääosin keskusteluitta esityksen mukaan. Tässä ne, joihin tuli muutoksia tai joista muuten keskusteltiin.
– Vuoden 2014 toukokuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet
Kokouksessa saatiin selvitystä tähän tiehankkeiden kustannusten nousuun:
”Kunnallistekniikan sopimusrakentamiseen (HA) on budjetoitu 12,0 milj. euroa. Toteuma huhtikuun lopussa 4,4 milj. euroa. Käyttöennuste tänä vuonna on 20,0 milj. euroa. Suurimmat menokohteet ovat Turvesolmu, Suomenlahdentie ja Kaitaantien ja Finnoonsillan jatke. Tehtäväalueen 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen määrärahaa esitetään lisättäväksi 8,0 milj. euroa toimintasuunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja vastaavasti tehtäväalueelle 413 Katu ja viherpalvelut tuloarviota esitetään korotettavaksi 8,0 milj. euroa.”
Selvityksen mukaan kyse on kirjanpitotekniikasta, ei niinkään kulujen odottamattomasta noususta. Sopimusrakentamisessa on kyse siitä, että kaupunki tekee sopimuksia yritysten kanssa katujen toteuttamisesta tiettyjen rakennushankkeiden mahdollistamiseksi. Yritys maksaa kaupungille sopimuskorvauksen, joka jää ennakkotuloksi taseeseen, kunnes sopimuksen ehto täyttyy (= katu rakennetaan). Kun kulu kirjataan, puretaan taseesta vastaava määrä sopimuskorvausta teknisen puolen käyttötalouteen tuloksi. Tämä ei siis muuta kaupungin kokonaistalouden kannalta mitään. Tämä on vanha käytäntö, joka on ollut pitkään voimassa. Nykyään maankäyttösopimukset korvaavat jossain määrin tätä sopimusmenettelyä.
Ymmärrän tämän logiikan, mutta väitän silti, että tällainen kadun rakennus ei ole kaupungille niin ilmaista ja riskitöntä, kuten annetaan ymmärtää. Nytkin Turvesuon retail-parkin laajennuskaava kaatui oikeudessa, mikä tarkoittaa ettei rakentaminen ainakaan suunnitellussa laajuudessa toteudu Turveradantien ja Turvesolmun varteen. Kyllä kaikki tie- ja katuhankkeet pitäisi arvioida osana investointiohjelmaa, jotta voidaan tehdä harkintaa siitä, miten ja millä riskillä kaupunkia rakennetaan.
– Högnäs, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 633000, 65. kaupunginosa, Högnäs, (osittain Kv-asia)
Högnäsin kaava jätettiin esityksestämme pöydälle. Haluamme vielä kerran käydä läpi kaavan vaikutukset läheiseen Matalajärven Natura-alueeseen, joka on sittemmin liitetty osaksi Nuuksion kansallispuistoa. Lähinnä huolettaa asukasmäärän kasvaminen 40 lähinnä loma-asuukkaasta yli viiteensataan ympärivuotiseen asujaan. Tähän siis palataan kesän jälkeen.
– Ylimääräinen asia: Erityinen kuntajakoselvitys
Kokoukseen tuotiin ylimääräisenä asiana linjattavaksi Espoon osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen liittyvän osallistumissopimuksen laatimiseen. Pohjaesitys oli, että Espoo ei osallistu. Pyysin neuvottelutaukoa ja neuvottelujen jälkeen kaupunginjohtaja muutti esityksen muotoon, että hän ei osallistu. Pidämme ongelmallisena sitä, ettei Espoo osallistuisi lainkaan, kun laki siihen velvoittaa. Tuon muotoilun kanssa voimme elää. Saara Hyrkkö avaa hyvin asiaa ja käsittelyä omassa blogissaan.
En olisi tästä Högnäsin kaavan pöydälle jättämisestä kovinkaan ylpeä. Kyseiselle alueelle on pusattu kaavaa jo vuodesta 2007. Tätä ennen alue oli rakennuskiellossa kymmeniä vuosia. Ja tämä näkyy alueella lahoina hökkeleinä ja pusikkoituneena maisemana. Kaavan valmisteluaineisto sisältää Natura-arvion ja luontoselvityksen. Mitä vielä kaivataan? Länsimetron jatke sisältää aikamoisen piikin Espoon päättäjille onnettomaan/etanamaiseen kaavoitukseen liittyen, eikö ole aikamoista kiusaa jarruttaa kaavan tuloa, jonka myötä 40 kesäasujaa korvautuu 500:lla maksukykyisillä veronmaksajalla? Vielä kun alue tukeutuu jo olemassaoleviin palveluihin ja kassavirta kaupungin suuntaan tulee todella nopeasti positiiviseksi. Mutta vasta kaavan hyväksymisen jälkeen. Olisin tästä Elon avauksesta enemmän häpeissäni, kuin leuhkana.
Kiitos kommentista. Olin itse tekemässä kaavaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja tiedän, että sitä tehtiin huolella sovittaen yhteen maanomistajien tarpeita ja alueen luontoarvoja. Lautakunta myös jalkautui paikanpäälle ja tapasi asukkaita. Lautakuntahan hyväksyi kaavan jo puolitoista vuotta sitten, joten viivettä on tullut ilmeisesti maankäyttösopimusneuvotteluista.
Ongelma on, että alueen luonto on todella herkkä, vieressä kansallispuistoon kuuluva arvokas Matalajärvi. Kaava haluttiin pöydälle kesän yli, jotta valtuustoryhmillä olisi aikaa paneutua asiaan, kun kaava tulee valtuuston päätettäväksi. Valtuusto on vaihtunut sen jälkeen, kun kaava on edellisen kerran ollut poliittisessa käsittelyssä.