Toimiva joukkoliikenne sekä hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat avain sujuvaan arkeen, viihtyisään asumiseen ja koko Helsingin seudun kilpailukykyyn. Rakentamalla lisää raiteita vähennämme myös liikenteen ilmastopäästöjä torjumme ilmastokriisiä.
Tällä hetkellä valtion liikennepolitiikka on vääristynyt. Valtio maksaa lähes automaattisesti isot tiehankkeet ja pitää tiet kunnossa, kun taas raideyhteyksistä kunnat maksavat valtaosan ja vastaavat pitkälti niiden kunnossapidosta. Miksi valtio tukee tällä tavalla autoliikennettä Helsingin seudulla, vaikka kaikki tiedämme, että ilman tehokasta raideliikennettä joudutaan rakentamaan lisäkaistoja ja liikenne jumittaa ruuhkissa?
Eri liikennehankkeiden rahoituksen tulee olla tasapuolista. Länsimetrosta valtio maksaa 30% kun taas kehäradassa 73%. Ja tämä vain siksi että toinen on rautatie ja toinen metro. Erittäin kiireellinen poikittaislinja raidejokeri puolestaan ei ole edennyt, koska valtio ei ole luvannut pikaraitiotielle vielä rahaa lainkaan. Sama ongelma on Tampereella, jossa valtio on auliisti rahoittanut moottoriteitä, mutta ei pikaratikkaa.
Ratkaisu ongelmaan olisi se, että päätösvalta liikennehankkeista annetaan kaupunkiseuduille: Valtion myöntäisi tietyn summan rahaa liikennehankkeisiin ja seudun kuntien kesken päätettäisiin, mihin raha käytetään. Näin kaikki liikennemuodot olisivat samalla viivalla.
Pisara on tärkeä, mutta todella kallis hanke. Ennen Pisaraa on Espoon kaupunkirataa jatkettava siten, että paikalliset lähijunat kulkevat omilla raiteillaan Espoon keskukseen tai vielä mieluummin Kauklahteen saakka. Tämä helpottaa rantaradan ruuhkia ja myöhästymisiä. Kaupunkirata (224 me) on myös edullinen verrattuna Pisaraan (956 me). Puhumattakaan raidejokerista, jonka hinta Itäkeskuksesta Otaniemeen on yhteensä 280 me.
Millä raiteet rahoitetaan?
Raiteet mahdollistavat lisärakentamisen, joka tuo lisätuloja kunnille. Esimerkiksi länsimetro Matinkylään ja sen jatko Kivenlahteen on tarkoitus rahoittaa paljolti lisärakentamisella. Myös rantaradan varrella on runsaasti mahdollisuuksia asuntorakentamiseen, kunhan yhteydet saadaan kuntoon. Erityisesti Espoon keskuksen täydennysrakentamiseen kaupunkirata tuo kaivattua vauhtia.
Taloudellisessa taantumassa ja velkarahan ollessa halpaa, kannattaa seudun kehityksen kannalta tärkeitä raidehankkeita käyttää myös elvytykseen. Raiteiden rakentaminen tuo töitä ja kasvua yrityksille ja vauhdittaa asunto- ja työpaikkarakentamista niiden vaikutuspiirissä.
Hankkeiden rahoittamiseksi kannattaa ottaa käyttöön myös ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, eli niin kutsuttu ruuhkamaksu. Helsingin seudulta kerättävät maksut on korvamerkittävä seudun liikennehankkeiden rahoitukseen.
Toimivaa joukkoliikennettä tarvitaan pääkaupunkiseudun lisäksi kehyskuntiin. Rantarata Espoosta eteenpäin sekä Hanko-Hyvinkää-rata pitää ottaa paremmin käyttöön. Tarvitsemme myös raiteet Vihdin kautta Lohjalle (ns. Länsirata) sekä raiteet Östersundomiin ja edelleen Porvooseen.
Nyt jos koskaan on korkea aika rakentaa toimiva Helsingin seutu ja Uusimaa vahvasti raiteiden varaan.