(Kolumni Vihreässä Langassa 28.1.2011)
Lähikauppaketju Siwan päätös syrjäyttää Reilun kaupan banaanit normibanaanien tieltä oli ikävä yllätys niin ecuadorilaiselle banaaninviljelijälle kuin suomalaisille eettisen kaupan kannattajalle. Vastaava pettymys oli, kun ABC-asemat luopuivat Reilun kaupan kahvista muutama vuosi sitten. Sääli, että rohkeat Reilun kaupan pioneerit luovuttivat.
Maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä suurista Reilun kaupan satsauksista: Isossa-Britanniassa Sainsbury’sin myymälöissä on myyty vain Reilun kaupan banaaneja vuodesta 2007 lähtien. Kaikki Euroopan Starbucks-kahvilat puolestaan tarjoavat nykyisin vain Reilun kaupan espressoa.
Suomessa Kesko on kunnostautunut Reilun kaupan saralla lisäämällä Reilun kaupan tuotteita Pirkka-sarjaansa. Tuttu tuotemerkki ja kohtuullinen hinta helpottavat eettisten ostopäätösten tekemistä.
Suklaapuolella edistytään hitaammin, vaikka lapsityövoiman käyttö on tunnustettu ongelma kaakaoviljelmillä. Fazer on päättänyt siirtyä eettiseen kaakaoon vuoteen 2017 mennessä, mutta sertifiointijärjestelmää ei vielä ole valittu. Laittakaapa päätöksiin vauhtia ihan jo Fazerin Sinisen imagon takia!
Yritysten lisäksi valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla on vastuu sosiaalisesti kestävien markkinoiden kehittymisestä. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain 27 miljardilla eurolla. Ei ole samantekevää, millaisia tuotteita veroeuroillamme hankitaan.
Espoo on näyttänyt esimerkkiä ryhtymällä Reilun kaupan kaupungiksi. Kaikki kaupungin tarjoama kahvi on reilua ja sitä kuluu yli 7000 kg vuodessa. Muitakin Reilun kaupan tuotteita käytetään mahdollisuuksien mukaan. Tässä haaste kuntapäättäjille: Tehdään Suomesta ensimmäinen maa, jossa on vain Reilun kaupan kuntia ja kaupunkeja!
Reilu kauppa on osoittautunut toimivaksi konseptiksi parantaa kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä ja valmiita maksamaan hieman enemmän eettisesti tuotetuista tuotteista.
Reilun kaupan tuotteiden nousevat myyntikäyrät osoittavat, että eettisille tuotteille on kysyntää. Suomessa tuotteiden kokonaismyynti oli vuonna 2009 jo 86,9 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli miltei 40%. Tulos on huikea saavutus mille tahansa bisnekselle. Reilu kauppa siis kannattaa.
Reilun kaupan menestystarina jatkuu, kun suosimme jatkossakin Reilun kaupan tuotteita, pyydämme niitä aktiivisesti omiin lähikauppoihin ja kahviloihin sekä haastamme oman kotikuntamme reiluksi, jos se ei sitä vielä ole. Näin olemme osaltamme rakentamassa reilumpaa maailmaa.
Tiina Elo
kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu joka on ollut tekemässä Espoosta Reilun kaupan kaupunkia