Syyskauden ensimmäinen kaupunginhallituksen kokous on maanantaina. Listalla tärkeimpinä Tuuliniityn ja Suurpellon kaavat, jotka on hyvin työstetty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Demareiden paikka.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja
täydennysvaali (v-asia)
Meidän Juhana Malmeen paikka. Seuraajaa ei ole vielä valittu, joten menee viivana valtuustoon.
– Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Demareiden paikka.
– Espoon kaupungin vastaus työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä
Tärkeä asia, joka liittyy myös kaupungin hankintatoimen kehittämiseen, josta puhuin kesäkuun valtuustossa. Hankinta-asiat on tarpeen keskittää yhteen organisaatioon, jotta niukat resurssit saadaan tarkoituksenmukaisesti kohdennettua.
Lausuntopyyntö löytyy täältä ja mietintö täältä.
Uudistuksen keskeisimpinä tavoitteina on:
– tehostaa julkisten varojen käyttöä
– yksinkertaistaa hankintamenettelyjä
– selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä
– parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa
– parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia
– turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa
Kaupungin lausunnossa korostetaan keskeisimpinä tavoitteina:
– julkisten varojen tehokasta käyttöä (tuottavuus)
– innovatiivisia hankintoja (uudet ratkaisut markkinoilta)
– sähköisiä menettelyjä (kilpailuttamisjärjestelmät ja innovaatioalustat)
– julkisen palvelun laadun kehittämistä
– hankintojen jakamista osiin (pk-yritysten tarjouskilpailuun osallistumismahdollisuuksien parantaminen
– sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien huomioimista
Kynnysarvoja ehdotetaan nostettavaksi, Espoo kannattaa tätä. Se tarkoittaa, että kilpailutusten ulkopuolelle jäävien hankintojen määrä kasvanee ja kuntien tehtäväksi jää miettiä periaatteet ja ohjeistus, miten pienhankintojen osalta taataan tasapuolisuus, syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuus.
Hankintojen jakamista kannatetaan ja todetaan, että kaupunki on jo pyrkinyt toimimaan näin, mutta se vaatii koulutusta ja sisäisten ohjeiden uudistamista. Tavoitteena on lisätä kilpailua ja mahdollistaa usean toimittajan mukaan pääsy yksittäiseen hankintaan.
Lausunnossa pidetään tärkeänä, että kaupunkikonsernin yksiköiden välillä tapahtuviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia.
Sidosyksiköiden ulosmyynti markkinoille esitetään rajattavaksi 10%, kaupunki esittää EU-direktiivin mahdollistamaa 20%, joka on ilmeisesti laajemminkin suurten kaupunkien kanta.
Yleisesti korostetaan, että tarvitaan lisää ammattimaista hankintaosaamista ja keskitettyä tukea lain vaatimiin mahdollisuuksien ja velvoitteiden toteuttamiseen. Julkisten hankintojen osalta tarvitaan enemmän koordinoitua kansallista sparrausta ja hyvien käytäntöjen jakamista.
Kaupungin lausunto vaikuttaa pääosin hyvältä, tosin ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten sekä laadun korostaminen jäävät melko vähälle huomiolle. Lausunnossa mm. otetaan kantaa seuraavasti:
– hankintalaista ei tulisi poistaa mahdollisuutta käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena yksinomaan halvinta hintaa
– laissa ei tulisi laajentaa kaikkiin hankintalajeihin nyt rakennusurakoihin rajattua säännöstä, että Suomessa toteutettavissa hankinnoissa olisi noudatettava Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaisia työehtoja.
Näistä kysyn.
– Valtuustokysymys Espoon keskukseen senioreiden toimintakeskuksesta (Kv-asia)
Sanna Lauslahden (kok) kysymys, jossa kysytään, voidaanko Espoon keskuksen alueella ottaa käyttöön tilapäiseksi senioreiden toimintakeskukseksi seurakunnalta vapautuva Suvelan kappeli kunnes alueelle saadaan elä ja asu -seniorikeskus. Samaan yhteyteen toivotaan myös nuorisotilaa, jotta on mahdollista saada ylisukupolvistakin toimintaa. Valtuustokysymyksessä mainitaan, että Espoon keskuksesta puuttuu senioreiden toimintakeskus, joka toimisi oman alueensa senioriyhteisönä.
Vastauksessa todetaan, että Espoon keskuksen alueella on jo alueen ikääntyneiden käytettävissä palvelukeskus (toimintakeskus), jossa on mahdollisuus muun muassa lounasruokailuun, kokoontumisiin, harrastuksiin ja kuntoiluun. Lähivuosina tavoitteena on saada palvelukeskukseen
aiempaa enemmän tiloja senioreiden yhteiskäyttöön. Myöhemmin toteutuvaan Espoon keskuksen elä ja asu -seniorikeskukseen sijoittuu palvelukeskus (toimintakeskus).
Edelleen todetaan, että Suvelan kappelin käyttömahdollisuutta kaupungin asukastilaksi selvittiin noin kaksi vuotta sitten. Selvityksessä todettiin, ettei kappeli soveltunut tähän käyttöön muun muassa tilojen kunnon vuoksi. Kaupungin talousarviossa ei ole varauduttu tämän tilan mahdollisiin vuokra- tai korjauskustannuksiin.
Vanhusten palvelut esittääkin, että Espoon keskuksen alueen ikääntyneet käyttävät entistä laajemmin Espoon keskuksen palvelukeskusta ja myös Entressen kirjaston yhteisiä tiloja osallistavaan ja yhteisölliseen toimintaan, kunnes Espoon keskuksen elä ja asu -seniorikeskus valmistuu.
– Tuuliniitty II, Tapiola, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen (Kv-asia)
Tuuliniityn nykyinen urheilu- ja virkistyspalvelujen alue muutetaan osin asuinalueeksi sekä kohennetaan ympäristön katu- ja viheralueita. Alueesta suunnitellaan edustava puurakentamisen kokonaisuus, rakennusoikeutta tulee noin 21 500 k-m2. Tuuliniityn ja Hakalehdon välillä säilyy yhtenäistä viheraluetta, jota kehitetään Tapiolan eteläosan keskuspuistoksi.
Etelätuulentien yli tulee kevyen liikenteen silta ja lisäksi varmistetaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet asuinkortteleiden, puistoalueiden ja keskustan välillä. Etelätuulentien katualueen mitoitus
mahdollistaa kevyen liikenteen reitit kummallekin puolelle katua. Uusien asuinkortteleiden läpi osoitetaan yleiset kevyen liikenteen reitit ja edistetään näin Tapiolalle tyypillistä alueiden vapaata läpikuljettavuutta.
Tuuliniityn pohjoisosaan tulee autoton asuntokortteli, jota on ajateltu erityisesti opiskelija-asumiseen. Tarvittaessa pysäköintipaikan voi hankkia Tapiolan keskustan pysäköintitiloista.
Vihreät ovat kaupunkisuunnittelulautakunnassa tehneet hyvää työtä erityisesti autottoman asumisen ja hyvien pyöräily- ja kävely-yhteyksien puolesta. Autoton kortteli oli työvoitto, parkkipaikoista äänesteltiin lautakunnassa.
Lisäksi on pidetty huoli siitä, että alue sopeutuu Tapiolan kulttuurimaisemaan, vaikka toisaalta paineita on myös rakentamisen tehokkuuteen on näin lähellä metroasemaa. Minusta kokonaisuus on hyvä. Viimeisessä käsittelyssä se hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.
– Suurpelto I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen (Kv-asia)
Asemakaavanmuutos mahdollistaa liike-, palvelu- ja toimitiloja sekä asumista toistaiseksi rakentumattomaan toimisto-, asuin- ja palvelukortteliin. Mitoitus vastaa merkittävää osaa Suurpellon kaupallisten palveluiden potentiaalista. Maanalaisesta pysäköinnistä luovutaan ja pysäköinti keskitetään pysäköintilaitokseen. Rakennusoikeus on yhteensä 35 000 k-m2, josta asumista 19 000 k-m2.
Kaavanmuutoksella pyritään varmistamaan Suurpellon kaupallisten palveluiden toteutuminen paikalliskeskuksen mitoitusta ja palvelutasovaatimuksia vastaavalla tasolla sekä edistämään alueen
asuntotuotantoa. Kaavanmuutos on osa laajempaa Suurpellon toimistokortteleiden muutosta palvelukortteleiksi.
Kaupallisia palveluja ja liiketiloja saa sijoittaa alueelle yhteensä enintään 15 500 k-m2, josta päivittäistavarakauppaa saa olla yhteensä enintään 4 500 k-m2. Mitoitus mahdollistaa esimerkiksi kaksi supermarkettia ja joitakin erikoistavarakauppoja. Yksittäisen päivittäistavarakaupan suurin sallittu koko on 3 000 k-m2 ja erikoistavarakaupan 6 000 k-m2. Rajauksella pyritään varmistamaan, että keskuksen luonne säilyy paikallisena ja myös pienemmille toimijoille jää tilaa.
Suurpeltoon kaivataan pikaisesti palveluja, joten tämä on tärkeä saada eteenpäin. Haaveet kauppahallista ja kivijalkakaupoista on haudattu ja mennään normaaleihin supermarketteihin. Kaavalla pyritään kuitenkin synnyttämään viihtyisää kaupunkitilaa. Kaava on hyväksytty
kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Tiistilä, Matinkylä, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueiden luovuttamista koskevan esisopimuksen hyväksyminen (osittain Kv-asia)
Asuinkerrostaloja Matinkylän metroaseman tuntumaan, rakennusoikeus 13 800 k-m2. Tontilla sijaitsee 1980-luvulla rakennettu pienteollisuusrakennus maantasopysäköinteineen. Rakennusoikeudesta vähintään 300 k-m2 tulee osoittaa katutason liike-, toimisto- tai palvelutilaksi. Korttelin itäreunaan esitetystä XVI kerroksisesta asuinrakennuksesta muodostuu uusi Matinkylän maamerkki.
Kaava hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Puustellinmäki, Leppävaara, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen
Liike- ja toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Suunnitelma mahdollistaa viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen vanhan toimistorakennuksen paikalle. Asemakaavan muutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja
MAL-toteutusohjelman mukaisesti.
Tämäkin hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti.
– Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen (Kv-asia)
Tämä oli jo tila- ja asuntojaostossa ja hyväksyttiin siellä yksimielisesti. Tässä vielä kokouksesta kirjoittamani selostus, kun Espoo Cateringin asia on muutenkin ajankohtainen:
Keskuskeittiöhanke on ollut vireillä pitkään, se on tulossa Kiloon osoitteeseen Nuijalantie 8. Keskuskeittiön tuotantokapasiteetti on 12 500 annosta/vrk ja siellä tuotetaan päiväkotien ateriapalvelut sekä kotiin kuljetettavat vanhusten kotipalveluateriat.
Hankesuunnitelma on hyväksytty valtuustossa syksyllä 2012. Tämän vuoden talousarviossa hanke on ajoitettu vuosille 2015 – 2019 ja sille on varattu rahaa 11,278 me.
Palveluliikelaitosten johtokunta on esittänyt, että ensi vuoden talousarvioon varattaisiin keskuskeittiön rakentamiseen 17,78 me sekä koneisiin ja varusteluun 4,55 me.
Kustannusarvion nousua perustellaan mm. sillä, että hankesuunnitteluvaiheen kustannuksissa ei ole huomioitu varavoiman, itsepesevän ilmastointikaton ja maalämmön kustannuksia.
Varavoima tarvitaan tuotannon turvaamiseen poikkeusoloissa. Itsepesevä ilmastointikatto säästää yhden henkilön kustannukset vuosittain ja turvaa tuotannon hygieniatasoa. Maalämmön investointikustannukset kuoleutuvat alle 10 vuodessa. Neliöitä on karsittu se mikä on pystytty. Rakennuksessa on huomioitu energiatehokkuus ja keittiö varustetaan lämmön talteenotolla.
Espoo Cateringin tuottavuuden arvioidaan paranevan ruokatuotannon ja -kuljetusten keskittämisen myötä sekä keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttua henkilöstö- ja elintarvikekulujen säästöinä. Liikelaitos arvioi keskuskeittiön toteuttamisen myötä saavuttavansa 1 me tuottavuustavoitteen. Keskuskeittiöhankkeen myötä Espoo Cateringin tilakustannukset kasvavat.
Vaihtoehtoina keskuskeittiölle on ulkoisen hankinnan kasvattaminen. Nykyiset tuotantokeittiöt ovat tilojen, laitteiden ja henkilöstön osalta ylikuormitettuja. Markkinoilla ei kuitenkaan ole valmistuskapasiteettia tuottaa vastaavaa ateriamäärää Espoon kaupungille.
Ilman uutta keskuskeittiötä on keittiöverkoston tuotantokapasiteettia lisättävä joko rakentamalla uusia aluekeittiötä tai kasvattamalla uusien rakennettavien tuotantokeittiöiden tila- ja laitekapasiteettia.
Keskuskeittiön rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 syksyllä ja rakennuksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 aikana.
Jaostossa meille vakuutettiin, että Tilakeskus on tehnyt kaikkensa kustannusten karsimiseksi. Rakennus on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaiseksi tilatehokkuus edellä. Kyse on kuitenkin
erikoisrakennuksesta, joka asettaa tietyt vaatimukset suunnittelulle.
Hanke on tarkoitus rahoittaa yhtiöhankkeena, koska investointikaton alle se ei mahdu.
– Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä (Kv-asia)
Tein tämän aloitteen demareiden Harriet Klarin kanssa, kun hän yhteistyötä pyysi. Vihreistä Tony Hagerlund on pitänyt asiaa ansiokkaasti esillä, joten koin luontevaksi olla toinen aloitteen
tekijöistä, vaikka nyt vähän hassusti pääsin itse siihen tila- ja asuntojaoston puheenjohtajana vastaamaan.
Aloitteessa esitetään, että Keran tehtaiden vanha päärakennus säilytettäisiin kaavoituksen yhteydessä. Espoon tulisi ensisijaisesti hankkia rakennus omistukseensa, jonka jälkeen siitä voisi tehdä uuden asuinalueen keskuksen. Kunnostettu Keran päärakennus sopisi hyvin esimerkiksi kylätaloksi asukkaiden käyttöön, nuorten bänditreenitiloiksi, senioreiden tapaamistiloiksi tai näyttelytiloiksi.
Vastauksessa todetaan, että alueen osayleiskaavatyö on meneillään ja että palvelutarpeet sekä rakennusten suojelukysymykset käsitellään tarkemmin osayleiskaavaa seuraavassa asemakaavavaiheessa. Mahdollista suojeluasiaa voidaan siis asemakaavoituksella ruveta ratkomaan aikaisintaan vuoden 2016 puolella.
Edelleen todetaan, että kaupungilla ei ole tietoa rakennuksen kunnosta tai mahdollisuudesta palauttaa rakennuksen korjauksen yhteydessä rakennuksen alkuperäinen ulkoasu eikä näitä seikkoja ole tiedusteltu myöskään rakennuksen omistajalta. Ja että alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta, jolle ei ole käyttöä. Keran tehdasrakennuksen säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä.
Sain jaostossa vastauksen lopun muutettua neutraalimpaan muotoon, eli että rakennuksen säilyttämistä selvitetään kaavoituksen yhteydessä, eikä tässä vaiheessa oteta kantaa siihen, kannattaisiko rakennus hankkia kaupungin omistukseen.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
– Nuorisovaltuuston raportti kevään 2015 osalta.
– Valtioneuvoston päätös Vihdin kunnan yhden kiinteistön siirtämisestä
Espoon kaupunkiin 1.1.2016 lukien.
Tämä on se yksi kiinteistö Nuuksiossa Kattilantien varrella, jota yritettiin aiemmin siirtää mm. valtuustoaloitteen voimin. Hyvä näin!