Tässä raportti tämän iltaisesta kaupunginhallituksen kokouksesta niiltä osin kuin päätettiin pohjaesityksestä poikkeavasti tai on muuten raportoitavaa. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia)
Vastaus suhtaudutaan palveluun myönteisesti ja tarkoitus on, että Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmä ottaisi vastatakseen sen käyttöön otosta, mikäli valtuusto tämän vastauksen hyväksyy. Hyvä niin ja tämä kuuluukin luontevasti ohjelmaryhmän toimenkuvaan on jo ottanut positiivisen kannan asiaan. On tärkeää, että toteutuksessa mietitään, miten tästä saadaan asukkaiden vaikuttamiseen toimiva kanava.
– Lommila, maankäyttö- ja esisopimusten sekä asemakaavan muutoksen hyväksyminen (osittain Kv-asia)
Lommilasta ei juurikaan käyty keskustelua, koska argumentit on käyty moneen kertaan. Tämähän tuli uudelleen käsittelyyn, kun hallinto-oikeus kumosi valtuuston hyväksymän kaavan Markku Sistosen (sd) esteellisyyden perusteella.
Kurt Byman (sit.) esitti asian palauttamista, jota kannatin. Palautus hävisi äänin 10-3 (Elo, Hyrkkö, Byman), 1 tyhjä (Guzenina) ja 1 poissa (Sistonen).
Sen jälkeen tein seuraavan perustellun vastaesityksen, josta käy ilmi miksi edelleen vastustamme kaavaa ja Lommilan kauppakeskushanketta. Esitys hävisi samoin numeroin.
Kaupunginhallitus
1
hylkää liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon kaupungin välisen 15.9.2015 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta,
2
ehdottaa, että valtuusto hylkää 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila – Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavin perustein:
Kaavaehdotuksen mahdollistamalla hankkeella on kaupallisten selvitysten mukaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen keskusta-alueen kaupallisille palveluille ja niiden kehittämiselle. Kaavan mahdollistamalla rakennusoikeudella Lommilan kauppakeskuksesta tulisi pääkaupunkiseudun suurimpia ja se veisi käytännössä koko Espoon keskuksen kehittämispotentiaalin. Maakuntakaavoitusta varten tehdyssä selvityksessä todettiin, ettei Lommilan erikoiskaupan suuryksikkö kilpaile Espoon keskuksen tai muiden maakuntakaavaan merkittyjen keskusten kanssa, mikäli Lommilan painopiste on selkeästi tilaa vaativassa kaupassa, eikä se tarjonnaltaan kilpaile keskustatatoimintojen tarjonnan kanssa. Kaavan mahdollistama hanke perustuu kuitenkin pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava keskusta-alueille tukemaan yhdyskuntarakennetta. Tämän tulee olla lähtökohtana myös Espoon keskuksen kehittämisessä. Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskuksena, vaan Lommilan alueesta syntyy uusi erillinen seudullinen keskus palveluineen ja työpaikkoineen.
Alueella asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. Hankkeessa ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tämän lisäksi kaavaehdotuksessa esitetty ostoskeskus aiheuttaa merkittäviä estevaikutuksia jalankululle ja pyöräilylle, kun osa kulkureiteistä alueen läpi menee yksityisen sisätilan läpi.
Alueella voimassa oleva yleiskaava ei osoita alueelle laajamittaista vähittäiskauppaa. Yleiskaava on vanhentunut ja sen uudistamistyö on käynnisssä. Alueen kaupallisten palveluiden mitoitus, laatu ja vaiheistus tulee ratkaista yleiskaavaprosessissa.
– Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 §), alue 840200 (pöydälle 14.9.2015)
Tämä oli päivän tärkein saavutus. Viime kokouksessa siis esitimme asian palauttamista seuraavasti ja palautus hävisi äänin 11-3 (Elo, Hyrkkö, Byman), 1 tyhjä (Guzenina):
”Osayleiskaava palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta. Lisäksi maantäyttöjen rajausta tulee vielä tarkastella erityisesti venevalkaman itäosassa vesilintupoikueiden kulkureitin turvaamiseksi.”
Viime kokouksessa käytiin kuitenkin hyvä keskustelu hankkeen taloudellisista ja ympäristöllisistä riskeistä. Muotoilimme sen pohjalta pj. Ari Konttaksen kanssa palautuslisäysesityksen (korjattu 3.11.2015), jonka Arin kannattamana tein ja joka hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti:
”Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä.”
Tämä on hyvä pohja jatkaa asian käsittelyä kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun osayleiskaava on ollut nähtävillä ja on saatu eri tahojen lausunnot ja muistutukset.
– Valmistelukehotus lumen vastaanottopaikkojen selvittämiseksi ja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi Vanttilassa
Tämä oli toinen tärkeä asia, jonka eteen tein töitä, jotta saataisiin valmistelu oikeille urille ja luottamushenkilöohjaukseen. Päätösehdotusta muutettiin siten, että kehotetaan virkamiesten sijaan teknistä lautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimeen. Ja lisäksi edellyttiin, että kaupunginhallitukselle raportoidaan selvitysten etenemisestä.
Raportointi kaupunginhallitukselle varmistaa sen, että pääsemme seuraamaan ja tarvittaessa puuttumaan valmisteluun. Lisäksi kaupunginhallitus luvattiin pitää ajantasalla liikennejärjestelyistä, joilla turvataan lasten koulutie.
Ja vielä Christina Gestrinin esityksestä lisättiin, että selvitetään mahdollisuutta rakentaa lumen vastaanottopaikka sekä lumen sulattamista ja puhdistamista Blominmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä.
Bymanin esitys, että selvitetään Suomenojan laitosalueen soveltuvuutta lumensulatuspaikkana ei menestynyt. Äänestimme Saaran kanssa tässä kohtaa tyhjää.
Päätös kuului siis kokonaisuudessaan:
Kaupunginhallitus
1
kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja teknistä lautakuntaa yhdessä selvittämään, mihin Espoossa voidaan perustaa pysyviä lumen vastaanottopaikkoja,
2
kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tutkimaan Vanttilan nykyisen teollisuusalueen muuttamista osin asuinkäyttöön,
3
kehottaa teknistä keskusta ryhtymään toimenpiteisiin Vanttilan tilapäisen lumen vastaanottopaikan lähialueen liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.
4
edellyttää, että kaupunginhallitukselle raportoidaan kohdan 1 selvitysten etenemisestä
Selvitetään mahdollisuutta rakentaa lumen vastaanottopaikka sekä lumen sulattamista ja puhdistamista Blominmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä.
– Lisäasia: Turvapaikanhakijatilanne
Kaupunginjohtaja sekä hänen perustamansa valmiusryhmän puheenjohtaja Juha Metso raportoivat tilanteesta. Espoossa on tällä hetkellä kirjoilla 328 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Lisäksi Otaniemen vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 395 turvapaikanhakijaa. Tulijoiden määrän kasvu on hidastunut, mutta pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat seuraavat tiiviisti tilannetta. Espoon valmiusryhmä pyrkii varautumaan tilanteeseen myös pidemmällä tähtäimellä. Esimerkiksi alaikäisten koulunkäynnin turvaaminen on yhä haastavampaa määrän kasvaessa ja siihen tarvitaan resursseja myös valtiolta. Myös asuntotilanne tulee olemaan suuri ongelma, kun oleskeluluvan saaneista suuri osa tullee hakeutumaan pääkaupunkiseudulle.
On hyvä, että Espoossa on nyt mietitty organisaatio, jolla pystytään reagoimaan ja ennakoimaan tulevaa. Ratkaisujen löytäminen ei tule olemaan helppoa.