Selkävaiva kiusaa vielä, mutta maanantaina olen kuitenkin menossa kokoukseen. Melkoinen lista on taas kahlattavaksi. Paljon isoja asioita, eniten valmistelua vaativat talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman päivitys (TATU2) sekä lausunto 4. vaihemaakuntakaavasta, joka ei ole käynyt kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen (Kv-asia)
TATU-ohjelman avulla halutaan saada kaupunkikonsernin talous tasapainoon. Ohjelma hyväksyttiin valtuustossa toukokuussa 2014 ja päivitystyö käynnistettiin syksyllä 2015 kun taloustilanne on jatkunut vaikeana.
Tavoitteena on, että emokaupungin investoinnit voidaan vuodesta 2020 lähtien rahoittaa kokonaan tulorahoituksella ja sekä emokaupungin että Espoo-konsernin lainamäärä käännetään laskuun.
Vuosina 2014-15 kaupungin tuottavuus on parantunut tavoitteiden suuntaisesti mutta rahoitustasapaino ei. Syynä talouden matalasuhdanteen jatkuminen sekä paineet pitää investointiohjelma suurena. Espoon väkiluku kasvaa ja väestö vanhenee, jolloin palvelutarve lisääntyy. Espoo velkaantuu kovaa vauhtia ja on nousemassa Suomen suurten kaupunkien velkaisimmaksi kaupunkikonserniksi.
Kaupunginhallitukselle esitettävät ohjelman tavoitteet ja linjaukset on tarkoitus viedä jo 14.3. valtuustoon. Toimeenpanon valmistelua on tarkoitus jatkaa maalis-toukokuussa niin, että valtuustoryhmät voivat sopia varsinaisesta TATU2-ohjelmasta ja sen toimeenpanosta kehysneuvottelujen yhteydessä kesäkuussa 2016. Vuosien 2017 – 19 taloussuunnitelmakehys ja -suunnitelma sekä vuosien 2017 – 26 investointikehys ja -ohjelma valmistellaan ja päätetään niin että ne toteuttavat TATU2-ohjelman taloustavoitteita.
TATU2-linjauksilla haetaan tiukkaa raamia talousarvioiden laadintaan. Investointikatto on osoittautunut vaikeaksi, kun sisäilmaongelmaisia kouluja ja päiväkoteja on pakko korjata ja uusia tarvitaan kasvaville lapsimäärille. Erityisesti metro ja uusi sairaala rasittavat investointibudjettia, mutta ei se voi olla tuikitarpeellisista koulu- ja päiväkoti-investoinneista pois. Ja muitakin investointeja on jonossa, mm. Matinkylän uimahalli ja Espoon teatteri.
Tavoitelukuja on jouduttu muuttamaan 2014 hyväksytyistä. Vuosikatteen tavoitteeksi esitetään 270 me (oli 180 me). Investointikatto oli 180 me. Nyt esitetään, että kaupungin investoinnit olisivat keskimäärin enintään 280 me vuodessa seuraavan 10 vuoden aikana. Toimialojen esitykset edellyttäisivät investointeja 360 me vuosittain. Kaupungin lainakannan tavoitetasoksi esitetään enintään 3100 e/asukas (oli 1500 e/asukas) ja koko konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään 8900 e/asukas (oli 7300 e/asukas).
Verotason tarkistusta pidetään mukana keinovalikoimassa. Yhden veroprosentin tuotto on Espoossa noin 64 me. Maksupolitiikaksi esitetään, että lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna. Tämä linjaus on jo 2014 hyväksytyssä ohjelmassa, mutta maan hallituksen miltei 30% korotukset ovat johtanut sosiaali- ja terveyslautakunnassa tästä poikkeaviin päätöksiin. Samoin suunnitelmat päivähoitomaksujen korotuksiksi huolettavat.
Nykyistä palvelutasoa esitetään tarkistettavaksi ja kevennettäväksi niiltä osin kun lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuksia. Valtuusto teki juuri tästä poikkeavan päätöksen, kun päätimme olla rajaamatta subjektiivista päivähoito-oikeutta, vaikka laki siihen antaa mahdollisuuden.
Päätöksentekoaikataulu on TATU2:n osalta hankala. Jos halutaan viedä asia 14.3. valtuustoon, se tarkoittaa, että asia ehtii jäädä kaupunginhallituksessa viikoksi pöydälle. Ja silloin kaupunginhallituksen päätös tulee 7.3. suoraan kokouksesta neuvottelutoimikuntaan ja valtuustoryhmien kokouksiin. Kuitenkin ryhmien pitäisi ehtiä käsitellä asiaa ja pitäisi ehtiä myös neuvotella ryhmien kesken. Yhteisen näkemyksen löytämistä kiireinen aikataulu ei ainakaan helpota.
– Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Janne Rantasen (PerusS) tilalle Jukka Kilpi (PerusS).
– Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Kv-asia)
Listalla on kahdeksan aloitetta, joista kolme vihreiden tekemää:
– Inka Hopsun 7.9.2015 jättämä aloite turvapaikanhakijoiden pikaisesta auttamisesta (tulossa maaliskuun valtuustoon)
– Inka Hopsu 9.11.2015 jättämä aloite terveydenhoidon järjestämisestä paperittomille henkilöille (tulossa toukokuun valtuustoon)
– Saara Hyrkön 9.11.2015 jättämä aloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta espoolaisnuorille (tulossa toukokuun valtuustoon)
– Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviosta (Kv-asia)
Kari Uotilan (vas.) 20.5.2015 tekemä aloite, joka liittyi alunperin tilaaja-tuottajamallin purkamiseen, kun yhtenä vaihtoehtona oli kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan toimintojen ulkoistaminen.
Kaupunginhallituksessa keskustelu laajeni ja kaupunginhallitus palautti asian lokakuussa yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi siten, että tehdään terveysasemien ulkoistamisesta vaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään aloitteeseen vastaamisessa.
Vastauksessa kuvataan lyhyesti terveysasemapilotin toteutusta ja keskeisiä tuloksia, sekä vastataan Uotilan aloitteessa olleisiin kysymyksiin. Terveysasemien arviointiraportti on myös listan liitteenä.
– Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) valtuustokysymys, jossa kysytään mm. osataanko meillä tulkita hankintalakia siten, että saadaan paras hyöty meille espoolaisille? Kuinka hankintalakia sovellettaessa ja hankintoja kilpailuttaessa huomioidaan paikalliset pk-toimijat ja yritykset ja miten hankinnoissa huolehditaan siitä, että niillä turvataan työtä kotimaisille, sekä espoolaisille työmarkkinoille ja työntekijöille?
Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys: Espoon kaupunki hankkii vuositasolla n. 900 milj. euron edestä tavaroita, palveluita ja urakointia. Espoossa on osittain keskitetty hankintayksikkö, 1.1.2016 perustettu hankintakeskus, joka kilpailuttaa keskitetysti kaupungin tavara ja palveluhankintoja. Teknisen – ja ympäristötoimen toimiala kilpailuttaa itsenäisesti urakkahankinnat. Lisäksi toimialat tekevät itse kansallisen kynnysarvon (alle 30 000 euroa) pienhankinnat.
Vastauksessa on kuvattu kattavasti, miten hankinnoissa otetaan huomioon ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Paljon hyvää tehdään, mutta rivien välistä voi lukea, että resurssit ovat hankintatoimessa niukat. Olen tästä hankintatoimen virkamiesten kanssa keskustellut. Myös vuoden vaihteen organisaatiouudistus on vielä kesken. Olen miettinyt, miten saisimme hankinnat paremmin luottamushenkilöohjaukseen. Tämän aloitteen kautta päästään puhumaan tärkeästä asiasta valtuustossa.
– Kaupunginhallituksen edustajan valinta sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon ja kaupunginhallituksen varaedustajan valinta opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan
Demareiden paikka.
– Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 30.5.-2.6.2016 Skagafjordurissa, Islannissa
Pohjoismaiset ystävyyskunnat järjestävät vuorotellen kerran vuodessa ystävyyskuntakokouksen. Tänä vuonna kutsun kokoukseen on esittänyt Islannin Skagafjordur 30.5. – 2.6.2016, joista 30.5. ja 2.6. ovat matkustuspäiviä, 31.5. ja 1.6. kokouspäiviä.
Kokouksen teemoina ovat:
– Nuorten osallistuminen ystävyyskaupunkitoimintaan
– Pakolaisten integraatio
– Innovaatio opiskelussa, muutokset koulujärjestelmään liittyen.
Kutsu on esitetty maksimissaan 15 hengen delegaatiolle. Teemojen mukaisesti ehdotetaan neljän viranhaltijan osallistumista (kansainvälisten asioiden päällikkö, nuorisopalveluiden, sosiaali- ja terveystoimen (perhesosiaalipalvelu / maahanmuuttopalvelu) ja sivistystoimen edustaja).
Osallistujakunnat huolehtivat itse matka- ja majoituskustannuksista.
Tänne olisi hyvä saada edustajat, jotka ovat perillä erityisesti matkan teemoista. Lähtijöiden olisi hyvä olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Yritetään saada ainakin yksi vihreiden edustaja mukaan.
– Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tarkistaminen 7.3.2016 lukien
Tässä on kyse indeksitarkistusten lisäksi siitä, että maan hallitus on asetuksellaan korottanut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävien tasasuuruisten maksujen enimmäismääriä 27,5 prosenttia. Tällä tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti 150 miljoonan euron lisäystä maksukertymään.
Espoossa 27,5% tasokorotusta esitetään suun terveydenhuollon palveluihin sekä ns. todistus- ja sakkomaksuihin. Muihin avosairaanhoidon asiakasmaksuihin esitetään ainoastaan indeksitarkistusta (1,74 %).
Selostuksessa todetaan, että kaupungin vuoden 2016 talousarvioon on tehty varaus asiakasmaksujen korottamisesta hallitusohjelman mukaisesti ja että tällä esityksellä saavutetaan vain osittain talousarvion mukainen asiakasmaksutulojen kasvun toteutuminen. Esitetyt korotukset lisäisivät sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksutuloja arviolta n. 2,1 me. Ja vielä perustellaan, että Tatu-ohjelmassa on linjattu lakiperusteisten maksujen ja taksojen periminen lainsäädännön mahdollistaman normin ylärajan mukaan.
Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta on pyytänyt selvittämään mahdollisuutta luopua terveyskeskusmaksun perimisestä Helsingin mallin mukaisesti. Selostustekstissä perustellaan, miksi näin ei kannata tehdä ja todetaan, että terveyskeskusmaksusta luopuminen aiheuttaisi noin 2 me:n vajeen budjettiin. Samoin todetaan, että kokemuksia maksun poiston vaikutuksista Helsingissä ei ole.
Sosiaali- ja terveyslautakunta teki maksujen osalta ansiokasta työtä. Perusturvajohtaja Juha Metso toi kuitenkin odotetusti kaupunginhallitukseen oman esityksensä. Yritämme siis palauttaa lautakunnan päätökset voimaan: Maksuvapautukset myös suun terveydenhuoltoon ja maksuttomiksi lääkärintodistukset, jotka liittyivät mm. vammaisuuteen ja sairaisiin ja vammaisiin lapsiin sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin.
Terveyskeskusmaksuselvityksen osalta olisi minusta hyvä edetä niin, että kaupunginhallitus kehottaa tekemään lautakunnan pyytämän selvityksen siten, että selvitys kattavine vaikutusarvioineen on käytettävissä kesäkuun kehysneuvottelujen tai syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä. Olisi hyvä, että saataisiin Helsingistä kokemuksia päätöksenteon pohjaksi.
– Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa (Kv-asia)
Kari Uotilan (vas.) kysymys, jossa ollaan huolissaan siitä, että suuri osa integroidun valmistavan opetuksen oppilaista ei voi saada valmistavan opetuksen aikaisten työntekijöiden tukea seuraavien vuosien aikana koulun vaihtumisen vuoksi. Koulun vaihtuminen johtuu siitä, ettei ensimmäisen luokan oppilaaksi ottoa koskevia päätöksiä ole päivitetty tukemaan eheää Koulupolun alkua.
Vastauksessa todetaan, että opettajaresurssien takia valmistavaa opetusta ei voida tarjota esiopetusikäisille kaikissa lähikouluissa. Lisäksi valmistavaa opetusta tarvitsevien esikouluikäisten määrä kasvaa koko ajan ja kaikki valmistavaa opetusta tarvitsevat eivät mahdu valmistavaa opetusta tarjoaviin esiluokkiin omalla asuinalueellaan.
Lukuvuonna 2015-2016 valmistavaa opetusta esiopetusikäisille on ollut 18 suomenkielisessä peruskoulussa ja pilottina yhdessä päiväkodissa. Valmistavaa opetusta perusopetusikäisille annetaan 48 suomenkielisessä koulussa. Ruotsinkielisen opetuksen osalta esiopetuksessa tai perusopetuksessa ei ole ollut valmistavan opetuksen ryhmää, mutta tavoitteena on, että luokkamuotoinen opetus alkaisi elokuussa 2016, jos tarvetta on.
Edelleen todetaan, että valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen siirtyvälle oppilaalle osoitetaan lähikoulu noudattaen lautakunnan vahvistamia periaatteita. Oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen hänen siirtymistä ja opiskelua tuetaan monin tavoin.
Kysymys on tärkeä, ja sitä on käsitelty myös opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Maahanmuuttajataustaisten lasten kannalta on raskasta, että aluksi ollaan vuosi tai kaksi jossain koulussa ja sitten pitää vaihtaa koulua. Jatkossa tulisi siis lisätä koulujen määrää, jotka voivat tarjota valmistavaa opetusta, jotta mahdollisimman moni saisi valmistavan opetuksen omassa lähikoulussaan. Ja toinen mahdollisuus olisi päiväkodeissa annettavan valmistavan opetuksen lisääminen. Tästä on yksi kokeilu käynnissä.
– Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tarkistaminen
Esitetään maksuihin indeksitarkastuksia, joiden tuloksena maksut olisivat 1.8.2016 alkaen seuraavat:
– Perheen nuorimman lapsen kokopäivähoidosta perittävä ylin kuukausimaksu 290 euroa
– Saman perheen ikäjärjestyksessä toiseksi nuorimman päivähoidossa olevan lapsen korkein perittävä maksu on 261 euroa kuukaudessa.
– Kustakin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu on 20 % nuorimman lapsen maksusta.
– Alin perittävä kuukausimaksu on 27 euroa.
– Tilapäishoidosta perittävä maksu on 29 euroa/päivä ja osapäivähoidosta 15 euroa / päivä.
– Toisesta lapsesta maksut ovat 15 euroa/päivä ja 8 euroa / päivä.
Maksuihin kuitenkin palataan vielä: Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan uutta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2016 alkaen. Luonnos uudesta laista on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja annamme tässä kokouksessa siitä lausunnon. Lautakunnille ja edelleen kaupunginhallitukselle valmistellaan uuden lain mukaan määräytyvät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut välittömästi, kun laki on hyväksytty.
Nämä on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja sverumissa yksimielisesti. Mutta tähän siis palataan vielä, kun uusi laki on saatu säädettyä.
– Lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi
Vihreille tärkeitä painotuksia lausunnossa on ollut ylimmän maksuluokan korotus sekä yksinhuoltajien sekä pienituloisten asema. Nyt jo melko keskituloiset joutuvat maksamaan korkeinta maksua. Ja erityisesti pienituloisille yksinhuoltajille päivähoitomaksu voi muodostu esteeksi töihin menemiselle.
– Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta ja kumppanuuksista ym. (Kv-asia)
Kari Uotilan (vas.) kysymys koskien Matinkylän palvelutoria ja henkilökuntajärjestelyjä. Matinkylän nykyisen terveysaseman henkilökunta on siirtymässä Tapiolaan ja uusiin palvelutorin tiloihin on tulossa Mediverkolle ulkoistettu terveysasema Puolarmetsän sairaalan tiloista. Kysytään, mihin strategiseen tai kokonaistaloudelliseen harkintaan järjestelyt perustuvat.
Tähän ei ole vielä vastausta.
– Lausunnon antaminen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta
4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja seuraavin teemoin: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kulttuuriympäristöt.
Lausunto on pääosin huolella valmisteltu. Se ei ole käynyt kaupunkisuunnittelulautakunnassa, joten pohjalla ei nyt ole asiantuntijalautakunnan näkemystä, vaan työ on tehtävä kaupunginhallituksessa.
Tätä vaihekaavaa on odotettu kuin kuuta nousevaa, koska vihdoin päästään tarkastelemaan Uudenmaan viherrakennetta kokonaisuutena. Tarkastelun pitäisi pitää sisällään myös maakunnallisesti arvokkaat suojelualueet. Kuitenkaan Espoon osalta ei ehdotuksessa esitetä yhtään uutta suojelualuevarausta. Jotta kaava täyttäisi sille asetetut tavoitteet, tulisi selvityksiä vielä valmisteluaikataulun puitteissa jatkaa. Kaavan jatkotyössä tulisi panostaa pääkaupunkiseudun viherakenteen täydennysselvityksiin arvoiltaan vähintään maakunnallisesti merkittävien luontoalueiden tunnistamiseksi. Tästä olisi hyvä saada lausuntoon lisäys.
Tuulivoimaan suhtaudutaan lausunnossa positiivisesti ja todetaan, että Uudenmaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi uusiutuvan sähkön tuotannon edistäminen on erityisen tärkeää, mistä johtuen Uudellemaalle tulisi mahdollistaa useampia teollisen kokoluokan tuulivoimapuistoja. Lisäyksenä tulisi kuitenkin todeta, että merituulivoimapuistojen osalta on huolehdittava linnustollisten arvojen säilymisestä.
Espoo esitti jo luonnosvaiheessa, että kaavakarttaan merkitään viheryhteystarve Teirinsuo-Vitmossenin alueelta länteen Kirkkonummen rajalle, mutta jostain syystä sitä ei ole ehdotukseen merkitty. Tämä yhteys on maakunnallisesti merkittävä yhdistäessään Espoon alueet Kirkkonummen maakunnallisiin virkistysalueisiin ja -verkostoon. Yhteyden merkitseminen on tärkeää myös siksi, että Ämmässuon Kulmakorven alueella on suunnitteilla Högbergetin kivilouhos ja toisaalta Espoonkartanon alueiden rakentuminen tulevan Länsiradan varteen. Louhoshanketta ovat sekä ympäristölautakunta että kaupunkisuunnittelulautakunta lausunnoissaan kritisoineet mm. juuri tämän viheryhteyden uhkaamisen takia.
Lisäksi saariston merkinnät huolettavat. Varsasaari, Tvijälp ja Småholm on esitetty kaavassa viheralueiksi, mutta kaupunki haluaa ne valkoisiksi vedoten kesken olevaan saariston osayleiskaavan laadintaan, jossa saarille on esitetty jopa ympärivuotista asumista. Sitä olemme vastustaneet. Kytö kaavassa valkoisena alueena, vaikka se on ennen se on ollut virkistysaluemerkinnällä. Kuitenkin Kytö tulisi jättää pääosin virkistysalueeksi ja näin se on merkitty myös saaristo osayleiskaavaluonnoksessa.
– Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti I:n osakkeiden merkintä
Esitetään osakkeiden merkitsemistä 309 596,76 euron edestä. Osakkeet kirjataan Tilapalvelut -liikelaitokseen ja merkintähinta maksetaan Tilapalvelut -liikelaitoksen osakkeet ja osuudet määrärahasta.
Kyse on kaupungin takaamalla lainalla rahoitetusta pysäköintilaitoksesta, johon on sovittu sijoitettavaksi muun muassa Kirkkojärven koulun väestönsuojapaikkoja ja Suviniityn päiväkodin parkkipaikkoja.
Tämä on hyväksytty kojassa yksimielisesti.
– Kiinteistö Oy Espoon Niittykummun Metropysäköinti -nimiseen yhtiöön tehtävä pääomasijoitus
Esitetään, että kaupunki sijoittaa Kiinteistö Oy Espoon Niittykummun Metropysäköinnin vapaan oman pääoman rahastoon 1,6 me Tilapalvelut-liikelaitoksen osakkeista ja osuuksista.
Kyse on Niittykummun uuden kauppakeskuksen yhteyteen rakennettavasta pysäköintilaitoksesta, jonka omistaa kaupungin perustama yhtiö on valmistumassa maaliskuussa 2017, jolloin myös kauppakeskus avataan.
Tämäkin hyväksytty kojassa yksimielisesti.
– Kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaarimatka Hollantiin ja Belgiaan
Matka tehdään 13.4. – 16.4.2016. Sinne on kutsuttu varsinaiset jäsenet ja kaupunginhallituksen edustaja eli yhteensä 14 luottamushenkilöä sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen johtavia virkamiehiä. Matkan kustannukset maksetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan määrärahoista.
Meiltä lähdössä lautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Risto Nevanlinna sekä kaupunginhallituksen valvojan ominaisuudessa allekirjoittanut.