Viime valtuuston kokouksessa jätettiin kaikkien ryhmien nimissä valtuustokysymys, jossa edellytetään vastuksia koulujen tilakysymyksiin, jotta meillä on edellytyksiä tehdä tarvittavat päätökset kesäkuun kehysneuvottelujen yhteydessä.
Olin tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan roolissa tiiviisti valmistelemassa tätä kysymystä, vaikken virallisesti laittanut nimeä alle, koska valtuustokysymykset kohdistetaan kaupunginhallitukselle. Oikeasti kysymys on kuitenkin kohdistettu virkamiehille, joilta odotetaan nyt vastauksia ja vaihtoehtoja. Ja kysymys on vahva, koska sen allekirjoittivat kaikki valtuustoryhmien puheenjohtajat. Kaupunginhallituksessa odotamme nyt vastauksia, jotta voimme ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Ongelma on vakava ja siihen on nyt vihdoin löydettävä kestävät ratkaisut.
* * *
Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin
Vuonna 2012 tehdyssä valtuustosopimuksessa edellytettiin, että Espoossa laaditaan sisäilmaongelmaisten koulujen ja muiden tilojen korjaussuunnitelma ja kunnossapitosuunnitelmat, että korjausprosessia tehostetaan ja että laaditaan pitkän tähtäimen ohjelma, jota arvioidaan vuosittain ja jossa näkyy koko elinkaaren vaikutus käyttötalouteen ja rahoituskuluihin, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) sekä vaikutus tuottavuuteen.
Lisäksi valtuustosopimuksessa edellytettiin seuraavia toimia:
– Lyhennetään sisäilmaongelmaisten koulujen korjausprosessia sekä luodaan väistöstrategia, ml. hätäväistöt.
– Päivitetään luettelo ongelmakohteista ja tehdään niistä ajoissa korjaus- ja väistötilapäätökset. Korjaussuunnitelman laadinnan enimmäisajaksi 1 vuosi ja korjausten keston enimmäisajaksi 2 vuotta.
– Päätetään, mitä kannattaa omistaa ja mitä vuokrata tilojen elinkaari, käyttö ja kustannukset huomioiden. Määritetään koulu- ja päiväkotitilojen tarvittava ja riittävä taso terveellisyyttä ja toimivuutta priorisoiden. Päätetään, mistä tiloista luovutaan.
Valtuustosopimuksen kirjauksista huolimatta koulujen korjausvelkaa ei ole saatu hallintaan. Yhä useampia tiloja on jouduttu poistamaan käytöstä ennen suunniteltua peruskorjausta, jolloin oppilaille on jouduttu hankkimaan väistötiloiksi siirtokelpoisia tiloja, mikä tulee kaupungille kalliiksi. Tästä esimerkkejä ovat Auroran koulu, Lintuvaaran koulu, Kirstin koulu ja viimeisimpänä Niipperin koulu.
Toinen haaste on vastata oppilas- ja opiskelijamäärien kasvuun. Sivistystoimessa on arvioitu, että suomenkielisen opetuksen (peruskoulu ja lukio) oppilas- ja opiskelijamäärät tulevat Espoossa kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 3300 oppilaalla. Tästä johtuen tarvitaan koulutilaa noin 9-10 koulun verran. Jos uusia kouluja ei rakenneta eikä vanhoja laajenneta, joudutaan turvautumaan siirtokelpoisiin tiloihin. Tästä esimerkkeinä ovat Karhusuon koulu ja Hansakallion koulu.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustokysymyksenä seuraavaa:
– Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Paljonko korjauksiin on osoitettu vuosittain rahaa?
– Miten 10 vuoden investointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan oppilasmäärän kasvun tuoma tilantarve? Paljonko tähän on osoitettu vuosittain rahaa?
– Selvitetään eri väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset. Mitä maksaisi esimerkiksi hankkia kaupungin omistukseen väistötiloja, joita voidaan tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen?
– Päätöksenteon pohjaksi laaditaan arvio koulujen korjaus- ja uudisrakentamisen vaatimasta rahasummasta seuraavan 10 vuoden aikana erilaisilla skenaarioilla (oppilasmäärien kasvu, korjaustarve, uusien koulujen määrä, väistötilojen määrä).
– Miten suunnitellussa korjaustahdissa pysytään, jos investointiohjelman ulkopuolelta tulee ennakoimattomia hätäväistöjä? Esimerkiksi Niipperin koulu ja Jousenkaaren koulu eivät sisälly vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttyyn vuoteen 2020 ulottuvaan investointisuunnitelmaan.
– Miten talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on huomioitu kasvava elinkaarta pidentävien korausten tarve? Talousarvioon varattu summa on osoittautunut riittämättömäksi tarpeellisten korjausten määrään nähden eikä ennakoimattomia hätäväistöjä ole pystytty välttämään.
– Päätöksenteon pohjaksi selvitetään korjausrahoituksen erilaiset vaihtoehdot, ml. koulujen korjaus- ja uudisrakennusrahasto, yhtiöittäminen ja muut mahdolliset mallit, joissa kaikki tai osa kouluista siirretään rahoitettavaksi erillään vuosittaisista käyttömenoista (Espoon koulut Oy, Ruotsin mallin selvittäminen).
– Selvitetään hankintojen jakamista pienempiin kokonaisuuksiin sekä norminpurkumahdollisuutta kilpailutuksissa siten, että mahdollistetaan monien suunnittelijoiden ja rakentajien osallistuminen koulujen korjaus- ja uudisrakennushankkeisiin.
Edellytämme vastauksia kysymyksiin ja selvityspyyntöihin kaupunginhallituksen 30.5. kokoukseen mennessä.
Espoossa 25.4.2016