Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa isoimpina asioina liikennekaari-lausunto, johon vihreät evästykset menivätkin jo kivasti läpi sekä Espoonlahden keskuksen kaava, jossa mahdollistetaan kulttuuritilat Lippulaivan yhteyteen, mutta ei päätetä niistä. Alla asiat lyhyesti avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Lisäksi olen pyytänyt kaupunginhallitukselle selvityksen Keravan ex-kaupunginjohtaja Petri Härkösen palkkauksesta konsulttitehtäviin. Haluamme tietää palkkakustannukset sekä palkkauksen perusteet ja tarkemman tehtävänkuvan.

Asiasta olisi pitänyt kertoa kaupunginhallitukselle etukäteen. On turhauttavaa, että vaikka olemme edellyttäneet hyvää hallintoa, avoimuutta ja luottamushenkilöiden ja virkamiesten välisen tiedonkulun parantamista, niin silti tällaisesta asiasta saadaan jälkijättöisesti sähköpostiin lyhyt tiedote. Erityisen kiusallista on, että siitä oli jo aiemmin uutisoitu Keski-Uusimaassa. Tietenkin se herättää kysymyksiä.

Valitettavasti virkajohdolta näyttää puuttuvan ymmärrys siitä, miten luottamusta rakennetaan. Luottamushenkilöjohtamisen uudistaminen on käynnissä ja Vihreät ovat edellyttäneet prosessissa hyvän hallinnon käytäntöjen vahvistamista. Avoimuus ja luottamus ovat siinä aivan keskeisiä avainsanoja.

Sitten lista-asioihin:

– Valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016 – 2018 hyväksyminen

Kasvusopimuksen tavoitteena on pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Lahden kaupungin elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Sopimuksen osapuolia ovat valtion puolelta työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. Kaupunkien lisäksi mukana on myös Uudenmaan liitto.

Sopimuksella halutaan luoda mukana olevista kaupungeista älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijäalue. Sopimukseen sisältyvän Smart & Clean -projektin tavoitteena on, että vuonna 2020 pääkaupunkiseutu tarjoaa parhaita älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja maailman kaupunkien haasteisiin. Projektia varten perustetaan määräaikainen (5 vuotta) säätiö johon osallistumisesta päätimme kaupunginhallituksessa 21.3.2016.

Tarkoitus on luoda yksityisiä työpaikkoja, kasvattaa alan yritysten vientiä ja liikevaihtoa, lisätä alueelle suuntautuvia investointeja, edistää kaupunkien ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista sekä lisätä innovatiivisia julkisia hankintoja.

Sopimusta varten ei varata lisärahaa, vaan sitä toteutetaan kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa. Sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka, ja se on tarkoitus uudistaa vuonna 2019.

Tärkeä hanke, jolla toivottavasti saavutetaan asetetut tavoitteet.

– Espoon lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lausuntoluonnos esiteltiin viime kokouksessa ja ryhmät saivat antaa siihen palautetta. Tässä vihreiden huomioita, jotka on melkoisen hyvin huomioitu:

– Liikennekaaresta puuttuu liikennejärjestelmä-näkökulma. Lausunnon keskeisen viestin tulisi olla, että uudistuksella on turvattava toimiva joukkoliikennejärjestelmä suurilla kaupunkialueilla. HSL:n alueella joukkoliikennejärjestelmän on jatkossakin syytä perustua toimivaltaisen viranomaisen liikenteen ensisijaisuuteen.

– Liikennekaaren tulisi paremmin huomioida liikenteen nopeasti etenevä automaatio, etätyön ja etäläsnäolon vaikutukset työmatka- ja kokousliikenteeseen sekä verkkokaupan vaikutukset asiointiin ja logistiikkaan. Lausunnossa voisi todeta, että Espoo tai jokin Espoon alue toimii mielellään erilaisten kokeilujen kenttänä, jossa voidaan pilotoida esim. liikenteen automaation edellyttämiä 5G-verkkoja ja niitä hyödyntäviä palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja.

– Vaikutuksia HSL:lle on syytä lausunnossa painottaa nykyistä vahvemmin. Riskinä on joukkoliikennekaaos, jos HSL tai kunnat eivät voi koordinoida linjojen ja palveluiden muodostamaa kokonaisuutta.

– Lausunnossa on syytä kuvata riskejä, jos PSA-suoja poistuu, esim. HSL:n lipputulojen menetyksen vaikutus lipunhintoihin, kyky järjestää riittävän palvelevaa joukkoliikennettä harvemmin asutuille alueille, reittien tiheämpi vaihtuvuus markkinaehtoisuuden myötä, jolloin järjestelmä on käyttäjälle sekava sekä päästöjen kasvaminen suuripäästöisemmän kaluston käytön myötä.

– Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että ”arvion mukaan reittiliikennelupavaatimuksesta luopuminen lisäisi markkinaehtoisen liikenteen määrää jonkin verran parhaille reiteille ja kertalippumatkustusta houkutteleviin kohteisiin.” Lausuntoon pitäisi lisätä tiukemmin, että edellytetään nykyisenkaltaisen PSA-suojan säilymistä, jotta voidaan turvata toimiva joukkoliikenneverkko ja kohtuulliset lipunhinnat myös niillä alueilla, jonne markkinaehtoisuuskaan ei toisi kilpailua.

Pohjaesitys on nyt puolestamme ok.

– Yhteistyösopimuksen tekeminen sairaalayhteistyöstä Kauniaisten kanssa

Vastaava sopimus solmittiin Kirkkonummen kanssa muutama kokous sitten. Espon uuden sairaalan kapasiteetti riittää myös kauniaislaisille ja Kauniainen on päättänyt ostaa palvelut Espoolta. Kauniainen siis keskittää terveyskeskuksen vuodeosastohoidon Espoon uuteen sairaalaan. Arvioitu tarve on keskimäärin noin 10 sairaansijaa ja sopimuksen rahallinen arvo 1,5 me vuodessa.

Kauniaisten kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevät 12 sairaanhoitajaa, 1 osastonhoitaja ja 5 lähihoitajaa siirtyvät Espoon kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.

Järkevää synergiaa sote-uudistuksen hengessä.

– Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 410307, 34. kaupunginosa Espoonlahti (osittain Kv-asia)

Kaavalla mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen saman katon alle. Lisäksi on tulossa uusia asuinrakennuksia.

Kaava siis mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritilojen toteuttamisen kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen. Tilat ovat kuitenkin kaavassa vain varauksena, eikä niiden toteuttamisesta Lippulaivan yhteyteen ole tehty päätöksiä. Tiloihin voidaan sijoittaa myös kaupallisia palveluja.

Tämä on tärkeä kaava, jonka parissa kaupunkisuunnittelulautakunta on tehnyt paljon töitä. Hyvä, että Cityconin kanssa vihdoin vuosien väännön jälkeen päästään eteenpäin ja saadaan Espoonlahden palvelukeskittymä rakentumaan. Vihreiden ryhmä piti huolta erityisesti siitä, että valtavan kauppakeskuskompleksin läpi kulkee kevyen liikenteen reitti. Hankalista maastonmuodoista huolimatta se toteutuu jollain tavalla.

Kulttuuritilojen osalta päätökset pitäisi pystytä tekemään nopeasti, jos ne halutaan tähän yhteyteen. On kuitenkin tärkeää, että myös muut vaihtoehdot selvitetään päätöksenteon pohjaksi. Asia tulee ratkoa kesäkuun kehysneuvotteluissa tai viimeistään syksyn budjettineuvotteluissa, jotta saadaan vihdoin Espoonlahden kulttuuritiloista ratkaisu aikaan.

– Lillmossaskogen, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten ja alueen luovutusta koskevien esisopimusten hyväksyminen, alue 713300, 82. kaupunginosa Perusmäki (osittain Kv-asia)

Tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja (Gobbacka ja Kalliomäki). Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen.

Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavoitettu asuinpientaloille ja noin 5 hehtaaria lähivirkistysalueeksi. Kaava on osa laajempaa Gobbackan kaavaa, joka pilkottiin ennen kaupunginhallitusvaihetta pienempiin osiin. Kaavoitus on aloitettu 2007, eli pitkä prosessi on takana.

Alueella ei ole palveluita. Kaava-alueen itäpuolella Niipperissä noin 2-3,5 km matkan päässä on sekä päivittäistavarakauppa että koulu-, päiväkoti- ja neuvolapalveluja (koulu tosin suljettu ja väistötilat työn alla). Kaava-alueen viereen on kaavoitettu alue julkisille lähipalveluille.

Tätä on käsitelty kahden edellisen kaupunkisuunnittelulautakunnan toimesta ja viety silloin eteenpäin yksimielisin päätöksin. Kysytään vielä, miksi tämä pieni pala tuodaan juuri nyt päätökseen.

Gobbackan kaava tyssäsi aikanaan siihen, että Uudenmaan ely-keskus vaati Pohjois-Espoon yleiskaava uudistamista ennen asemakaavojen hyväksymistä. Sinänsä järkevää, jotta alueen liikenne- ja palvelutarpeita voidaan suunnitella kokonaisuutena. Siksi käynnistettiin Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan valmistelu. Kaava on etenemässä luonnosvaiheeseen.

– Kivenlahti I A, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 411449, 34. kaupunginosa Espoonlahti

Asemakaavan muutoksella nykyinen hotelli ja koulutuskeskus Meripuisto muutetaan asuinnoiksi ja liikuntatiloiksi. Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoitetaan liikuntakeskus ja viisi kerroksiseen torniosaan asuntoja. Meripuiston saunarakennus on esitetty suojeltavaksi rakennukseksi, joka voidaan muuttaa asunnoksi.

Meripuiston päärakennus on ollut viime vuosina tyhjillään. Laajennetussa torniosassa on toiminut huoneistohotelli ja joulukuussa 2014 Meripuisto sai rakennusluvan liikuntakeskus Elixialle rakennuksen toiseen kerrokseen.

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikuntakeskuksen säilyminen, mutta myös sen muuttaminen asunnoiksi. Samoin asuntohotelli voidaan muuttaa asunnoiksi.

Järkevää rakennuksen uusiokäyttöä. Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti ja ilman suuria keskusteluja.

– Kiinteistöosakeyhtiön myynti LVI-Wabek Oy:lle Koskelosta, kortteli 82001 tontti 3

LVI-Wabek Oy on Suomen ainoa yksityinen LVI- tukkuliike, jonka pääkonttori on naapuritontilla. Myytävälle tontille on tarkoitus rakentaa ensimmäisessä vaiheessa 1-2 vuoden kuluttua 2 000 – 3 000 k-m2 varastorakennus. Lisäksi mahdollisesti toisessa vaiheessa on tarkoitus rakentaa, mikäli yrityksen kasvu edelleen kehittyy positiivisesti ja lisätilalle on tarvetta.

Tämä on hyväksytty elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa yksimielisesti keskusteluitta.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksiä myydä kaksi tonttia Keilaniemessä

Bymanin ja yhden yksityishenkilön valitukset Keilaniemen tornitonttien myynnistä. Samoista asioista on käsitelty oikaisuvaatimukset aiemmin. Nyt tilanne on se, että kyseiset päätökset ovat rauenneet, kun kauppakirjoja ei allekirjoitettu määräaikaan mennessä. Siksi pyydetään, että valitukset jätetään tutkimatta.

Asia ei kuitenkaan pääty tähän, koska elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on tehnyt 4.4.2016 päätöksen   samaisten tonttien myymisestä SRV Rakennus Oy:lle ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen rahastoille. Tästä päätöksestä on tehty kaksi oikaisuvaatimusta, jotka ovat tulossa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.