Maanantaina on kevätkauden viimeinen kaupunginhallitus, jossa pitkä lista isoja ja tärkeitä asioita päätettäväksi. Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Kuluneella viikolla käytiin ryhmien väliset kehysneuvottelut. Valitettavasti yksimielisyyttä ei löytynyt, joten työ jatkuu kaupunginhallituksessa. Lisäksi listalla kaksi tärkeää ohjelmaa: Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016-2021 ja ilmasto-ohjelma.
– Kaupungin Kiinteistö Oy Espoon sairaalan lainalle myöntämän omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia)
Valtuusto on aikanaan myöntänyt sairaalalle takauksen 150 me lainalle. Sen jälkeen investointikustannukset ovat nousseet 160,3 miljoonaan. Tämän lisäksi toteutetaan Jorvin sairaalan tarvitsemat 650 autopaikkaa. Kiinteistö Oy Espoon sairaala rahoittaa autopaikkojen investointikustannukset ja HUS maksaa korvauksen näistä (5,687 me), kaupungille tasaerinä 10 vuoden ajan. Summa sisältää myös HUSin osuuden yhdystunnelin kulkuyhteyksien rakentamisesta.
Rakennushankkeeseen tehdään lisäksi 5 me varaus hankkeen laskuttamattomia lisätöitä varten sekä 5 me varaus urakoitsijan lisäaikavaatimuksen vuoksi.
Tämän perusteella Kiinteistö Oy Espoon sairaala anoo omavelkaisen takauksen korottamista 175 007 458 euroon.
Kokouksessa saanemme selvityksen siitä, miksi kustannukset ovat nousseet ja miksi on synytynyt tarve lisätöille.
– Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Katja Koivumäen (sd) tilalle Nasu Kuuvalo (sd) ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Aulikki Pentikäinen (sd).
– Kulttuurilautakunnan jäsenen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Leena Hoppania (kok) luopuu tehtävästä.
– Vuoden 2016 toukokuun kuukausiraportti
Toimialojen talousarvioennusteiden mukaan kaupungin toimintakate olisi toteutumassa 6,2 me heikompana kuin talousarvio. Kuitenkin todetaan, että toimialojen ennusteissa on edelleen ylivarovaisuutta ja erityisesti henkilöstökulujen osalta ennusteissa on selkeitä ylivarauksia.
Kaupungin toimintakatteen arvioidaan toteutuvan n. 15 me parempana kuin talousarvio, jolloin vuosikatteeksi muodostuu n 130 me. Tätä ennustetta on käytetty kehysvalmistelun pohjana.
Edelleen todetaan, että toimialojen tulee Seurantaraportti I:een tarkentaa ja täsmentää ennusteet siten, että ne vastaavat kehysvalmistelussa esitettyjä näkemyksiä.
Tässä muutama huomio sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta:
– Sosiaali- ja terveystoimen koko vuoden ennuste on 2,1 me alijäämäinen kasvaneiden työmarkkinatukimenojen sekä asiakasmaksutulojen talousarviopoikkeamasta johtuen (koska lautakunta ei hyäskynyt esitettyjä maksukorotuksia). Toimiala pyrkii sopeuttamaan alijäämän loppuvuoden aikana.
– Työttömien määrä on kasvanut vuoden aikana 6,1 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa 6 082 henkilöä, eli 26,6 % enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien voimakas kasvu lisää työmarkkinatuen menoja, joiden ylityksesi arvioidaan 1,5 me. Työttömyys näkyy myös toimeentulotuen asiakaskunnan pienenä kasvuna. Toimeentulotuen ruuhkahuippuja on jouduttu hoitamaan ylitöinä lakisääteisen käsittelyajan turvaamiseksi.
– Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän nousu lisää menoja. Maahanmuuttajayksikön sekä pakolaisten toimeentulotuen ylitys on arviolta 4,7 me. Tähän varattiin tämän vuoden budjettiin 7 me, jonka arvioidaan riittävän vuodelle 2016. Valtio korvaa nämä menot täysimääräisesti.
– Vammaispalveluissa on kustannusten nousupainetta. Järjestämistapojen muutoksilla pyritään hillitsemään kustannusten nousua. Vammaispalvelujen kokonaisylitykseksi arvioidaan 2,5 me, joista suurimmat ylitykset kohdistuvat asiakaspalvelujen ostoihin ja henkilökohtaiseen apuun.
Tiukkaa talousohjausta nyt tehdään TATU-hengessä ja sama näkyi kehysneuvotteluissa kuluneella viikolla (ks. seuraava kohta).
– Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman kehysohje
Kehysohjeen pohjana ovat seuraavat pitkän aikavälin taloustavoitteet:
– Kaupungin velkaantuminen tulee taittua viimeistään vuonna 2020.
– Investointien määrä sovitetaan taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin enintään 280 me vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan.
– Mikäli investointiohjelmaan esitetään jatkovalmistelussa uusia hankkeita 280 me keskimääräisen investointikaton päälle, esitetään hankkeiden yhteydessä aina myös hankkeiden rahoitus.
– Käyttötalouden kokonaismenot kasvavat maltillisesti. Edellytyksenä tuottavuuden paraneminen sekä kustannusvaikuttavat palveluratkaisut, jotka mahdollistavat kasvavan palvelutarpeen rahoitusta.
– Toimintatulojen kasvattaminen maksurahoitusta ja maankäytön tuloja lisäämällä.
Ryhmien väliset neuvottelut käytiin tiistaina ja keskiviikkona. Niissä ei päästy sopuun muuta kuin siitä sinänsä tärkeästä asiasta, että koulukorjauksiin varataan 10 me vuosittainen lisäraha vuosille 280 me investointikaton päälle.
Pidämme ensi vuoden talousarvion valmisteluun liittyviä opetukseen ja päivähoitoon sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia leikkauspaineita liian suurina. Espoon väestö kasvaa tuhansilla vuosittain ja kasvavan kaupungin uudet asukkaat tarvitsevat päiväkoteja, kouluja ja muita palveluita. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisuun on varattava riittävästi rahaa.
Kannamme huolta myös kaupungin velkamäärän nopeasta kasvusta ja pidämme tärkeänä, että velkamäärä käännetään laskuun vuoteen 2020 mennessä. Edellytämme kuitenkin, että kaupungin velkaantumista hillitään vastuullisesti siten, että asukkaille tärkeät palvelut voidaan turvata. Siksi kunnallisveron 0,5 %-yksikön nostoa Helsingin tasolle on mielestämme tarkasteltava yhtenä rahoitusmuotona. Lue lisää vihreistä tavoitteista.
Maanantaina päätetään vuoden 2017 talousarvion kehyksen valmisteluohjeesta. Kehyksestä ja veroprosenteista päätetään kaupunginhallituksessa 29.8 ja valtuustossa 12.9. Kehysohjeella kuitenkin linjataan, minkä lukujen pohjalta valmistelutyö tehdään. Siksi vaikuttamisen paikka on nyt.
– Kaupunginjohtajan, perusturvajohtajan ja sivistystoimen johtajan vuosilomasijaisten määrääminen
Hyvä että lomat on porrastettu ja johtajatkin pääsevät ansaitulle kesälomalle.
– Edustajan nimeäminen YK:n kestävän kehityksen kokoukseen New Yorkiin 18.-20.7.2016
Espoo liittyi kesällä 2015 ensimmäisenä kaupunkina mukaan Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta palkitsi Espoon sitoumuksen kesäkuun alussa vuoden vaikuttavimpana. Aiemmin keväällä Espoo nimettiin yli 140 kaupunkia vertailleessa kansainvälisessä tutkimuksessa Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi.
Suomen kestävän kehityksen toimikunta on kutsunut Espoon edustajan osallistumaan korkean tason viikolle 18.-20.7.2016 osana Suomen delegaatiota, jota johtaa ministeri Kimmo Tiilikainen. Delegaatioon osallistuu myös kahden yrityksen edustajat. Espoon edustaja on ainoa mukaan kutsuttu kuntatoimija.
Kestävä kehitys -ohjelman ohjausryhmän päätöksen mukaisesti esitetään, että ohjelman Espoon edustajaksi puheenjohtaja Sirpa Hertelliä (vihr.).
Tämä on hieno juttu, onnea matkaan Sirpa!
– Kaupungin vakuutuspolitiikan päivityksen hyväksyminen
Kaupungin vakuutuspolitiikassa kuvataan kaupungin vakuuttamisen vastuut, toimintatavat ja periaatteet. Sen tarkoituksena on ohjata keskitetysti kaupungin vakuuttamista niin, että vakuutusturva on tietoisesti mitoitettu kaupungin vakuutettavien riskien ja taloudellisen kantokyvyn mukaan.
Viime vuosina vahinkorahastokäytäntöjä on kehitetty niin, että vahinkorahastokorvausten painopistettä on siirretty pienten vahinkojen käsittelystä kohti toimialojen taloudenpitoa merkittävämmin uhkaavien vahinkojen korvaamista.
Vakuutuspolitiikkaan on nyt tarkennettu vakuuttamisen hallintoa konsernivakuuttamisen osalta sekä korjattu yllä mainitut vahinkorahaston säännön muutokset.
– Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakassopimuksen muuttaminen
Osakassopimusta päivitetään omistajajärjestelyiden vuoksi. Uudessa sopimuksessa osakkeenomistajat sitoutuvat jatkamaan Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n palvelujen käyttöä siten, että yhtiön käytettävissä oleva kapasiteetti on mahdollisimman hyvin kokonaan käytössä. Espoo omistaa 7% osakkeista.
– Kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan osallistuminen Hyväksytty Hallituksen jäsen -kurssille
Helsingin seudun kauppakamarin järjestämä kurssi, jolle Teemu Lahtinen (ps) osallistuu. Kurssin hinta on 1 950 e.
– Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa (Kv-asia)
Henrik Vuornoksen (kok) ja Kristiina Mustakallion (kok) + 55 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että sosiaali- ja terveystoimi selvittää yhteistyössä asuntoyksikön kanssa nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisen toteutusmahdollisuudet Espoossa.
Vastauksessa kuvataan, miten Espoossa on ratkottu nuorten asunnottomuutta ja vanhusten hoivapalveluja. Lopuksi todetaan, että sosiaali- terveystoimi ja asuntoyksikkö pitävät tarpeellisena, että tässä vaiheessa seurataan Helsingin kokeilua. Jatkossa tulee arvioida, mikä on Espoossa päätavoite nuorten ja ikääntyneiden yhteistoiminnassa.
– Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Kv-asia)
Sanna Lauslahti (kok) ja 34 muun allekirjoittama kysymys, jossa kysytään, mitä Espoon kaupunki tekee, että nuoret saisivat enemmän tukiasuntopaikkoja ja tätä myötä pääsisivät elämässään eteenpäin. Valtuustokysymyksessä kysytään myös, mitä Espoon kaupunki tekee, että nuorten asunnottomuus vähenisi ja tukeeko Espoon kaupunki nuorten kohdalla Asunto ensin – periaatetta.
Vastauksessa kuvataan nuorten asuntotilannetta ja todetaan lopuksi yhteenvetona seuraavaa:
Espoossa oli 136 asunnotonta nuorta vuoden lopussa 2015. Espooseen on valmistumassa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (Paavo-ohjelma 2008–2015) liittyen yhteensä noin 200 uutta vuokra-asuntoa nuorille vuosina 2016–2017.
– Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016-2021 (Kv-asia)
Vanhuspalvelulaki edellyttää suunnitelman tekemistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.
Suunnitelma ohjaa Espoon ikääntymispolitiikkaa. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia keinoja ikäihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi Espoossa kaupungin ja kumppaneiden yhteistyöllä. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaupungin kaikille toimialoille.
Suunnitelmaa Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi 2016-2021 on valmisteltu vuonna 2015 yhteistyössä kuntalaisten, kumppaneiden ja kaupungin eri toimialojen kanssa. Poikkihallinnollisella työryhmällä on ollut keskeinen rooli valmistelutyössä. Työryhmässä on ollut toimialojen lisäksi vanhusneuvoston edustus.
Suunnitelma painottaa aiempaa enemmän hyvinvoinnin edistämistä, jossa kaupungin eri tahojen tehtävä on etenkin luoda mahdollisuuksia ja puitteita. Monilla yksilöllisillä elintavoilla on ratkaiseva merkitys ikääntyneiden hyvinvointiin ja elinvoimaisten vuosien jatkumisessa sekä omatoimisuuden säilymisessä. Hyvinvoinnin edistämisessä liikunnan, terveydenhoidon ja tupakoimattomuuden lisäksi on paljon muita ulottuvuuksia, joista on tutkittua tietoa. Sosiaaliset suhteet, osallisuus ja yhteisöllisyys vähentävät yksinäisyyden riskiä. Hyvä ravitsemus korostuu ikääntyessä. Kulttuuri, aivoterveyden edistäminen ja harrastukset ovat myös tärkeitä hyvinvoinnille. Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen koskettaa koko kaupunkia ja ikääntyneen väestön näkökulma tulee huomioida kaikilla toimialoilla.
Suunnitelman linjauksiksi esitetään:
1. Hyvinvointia edistävä toiminta on tavoitteellista ja siihen on helppo osallistua.
2. Ikääntyneet osallistuvat ja vaikuttavat.
3. Viestintä, ohjaus ja neuvonta toimivat ja tavoittavat ikääntyneet.
4. Ystävällinen teknologia ja sähköisten palvelujen uudet sovellukset auttavat arjessa ja edistävät osallisuutta.
5. Esteetön elinympäristö tukee itsenäistä elämää.
6. Kotona asuminen on ensisijaista.
Kaupunkitasoisen suunnitelman liitteenä on vanhusten palvelujen toimesta valmisteltu ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien vanhusten palvelujen keskeiset kehittämislinjaukset vuoteen 2021. Linjaukset sisältävät vanhusten palvelujen määrälliset tavoitteet, tavoitteet palvelujen järjestämistavasta sekä lähivuosien keskeiset kehittämislinjaukset. Palvelujen ja palvelurakenteen kehittämisessä keskeistä on kotona asumisen ensisijaisuus ja avohoitopainotteisuus. Tietoa, neuvontaa ja ohjausta kehitetään ja lisätään, jotta ikääntyneet löytävät varhaisessa vaiheessa ratkaisuja arjen tilanteisiin.
Suunnitelman toteutumisen seurantaa varten muodostetaan poikkihallinnollinen seurantaryhmä, jossa on vanhusneuvoston vahvan edustuksen lisäksi toimialojen edustus. Suunnitelman seurantaraportti käsitellään vanhusneuvostossa vuosittain.
Vihreiden edustajat Juhani Kytö ja Riitta Lahikainen ovat vanhusneuvostossa vaikuttaneet aktiivisesti ohjelman laadintaan. Yksi esiin noussut huoli on se, millä perustein hoivakodeille varataan tontteja. Tärkeää olisi, että olisivat hyvin saavutettavissa, jotta vanhusten omaisten on niissä helppo vierailla. Nykyään valtaosan hoivakodeista rakentavat yksityiset palveluntuottajat.
– Aikuissosiaalityön tilapäistä asumista koskevan asiakasmaksun määrittäminen
Päätös on sosiaali- ja terveyslautakunnan yksimielisten linjausten mukainen.
– Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia)
Tämä on tärkeä ohjelma, jonka eteen Vihreät ovat tehneet valtavasti töitä. Iso kiitos kuuluu kestävän kehityksen ohjelmaryhmän pj. Sirpa Hertellille ja ympäristölautakunnan pj. Henna Partaselle.
Ilmastotyöllä rakennetaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää kaupunkia. Tavoitteena on, että uusien ratkaisujen kautta vahvistetaan kaupungin taloudellista toimintaympäristöä, lisätään kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista samalla, kun vähennetään haitallisia ilmastopäästöjä. Espoo-tarinan mukaan kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä.
Ohjelman hyväksymisen myötä Espoon kaupunki sitoutuu pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä sekä asettaa välitavoitteeksi 60 %:n asukaskohtaisen päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Ilmasto-ohjelmassa on kuusi höytytavoitetta, jotka muodostavat kaupungin keskeisen ilmastotyön. Tavoitteiden saavuttaminen onnistuu parhaiten, kun oman työn lisäksi onnistutaan yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa yhdessä asettamaan tavoitteet sekä toimimaan niiden saavuttamiseksi. Espoon kaupunki osallistuu pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön toimintaan, jonka tavoitteena on edistää merkittävien puhtaiden ja älykkäiden sekä ilmaston kannalta vaikuttavien ratkaisujen syntymistä metropolialueella.
Suurimmat lyhyen tähtäimen päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, erityisesti joukkoliikenteen ja pyöräilyn palvelutason parantamisessa, lähiöiden korjausrakentamisen edistämisessä sekä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan paikallisen energiantuotannon lisäämisessä. Toimenpiteillä edistetään uusien teknologioiden syntymistä, kannustetaan kaupunkilaisia ilmastoviisaisiin tekoihin, vähennetään kaupungin omia ilmastopäästöjä ja vahvistetaan elinvoimaisuutta.
Espoon kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 olivat 4,9 tonnia CO2-ekv asukasta kohden. CO2-ekvivalentti tarkoittaa, että kaikki kasvihuonekaasupäästöt on muutettu ilmastovaikutuksiltaan vastaamaan hiilidioksidipäästöjä. Espoossa syntyvistä päästöistä yli 40 prosenttia aiheutuu kaukolämmön tuotannosta ja seuraavaksi suurimmat osuudet kulutussähköstä ja liikenteestä. Loppu koostuu muista lämmitysmuodoista, kuten öljy- ja sähkölämmityksestä sekä jätehuollosta ja teollisuudesta.
Ohjelma on käynyt laajalla lausuntokierroksella kaupungin sisällä. Ohjelmaa ja toimenpideliitettä pidettiin hyvin valmisteltuna ja oikeansuuntaisena. Useissa lausunnoissa tuotiin esiin keinoja, joilla lausunnon antanut toimiala tai tulosyksikkö voi itse olla mukana toteuttamassa tai tukemassa toimenpiteitä sekä tehtiin ehdotuksia oman tulosyksikön toimenpiteiksi.
Tämän ohjelman myötä Espoo ottaa aimo harppauksen oikeaan suuntaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Toki ohjelma voisi olla kunnianhimoisempikin, mutta tärkeämpää on, että sen toimenpiteitä ryhdytään nyt viipymättä ja tehokkaasti toteuttamaan.
– Veräjäpelto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 110703, 51. kaupunginosa Leppävaara (Kv-asia)
Leppävaaran koulukeskuksen kaava, jonka tavoitteena on mahdollistaa uuden toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen koulukeskuksen rakentaminen. Tärkeä kaava, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) ja 31 allekirjoittama kysymys, jossa kysytään millaisena mahdollisuutena Espoo näkee konttirakentamisen mahdollisuuden pitkäaikaista tai väliaikaista asunnottomuutta ja asuntopulaa ratkaistaessa ja voisiko Espoo olla innovatiivisesti mukana kehittämässä tämän tyyppistä asuntotuotantoa tulevaisuudessa.
Vastauksessa todetaan, että uudisasuntotuotannon laatutason tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät vähimmäisvaatimukset. Pysyvien rakennusten rakentaminen konteista on haastavaa. Konteista voidaan rakentaa tilapäisiä asuntoja (käyttöikä enintään 5 vuotta) edellyttäen, että ne täyttävät turvallisuuden, terveellisyyden ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset sekä ympäristön ja kaupunkikuvan asettamat vaatimukset.
Tilapäisten rakennusten rakentaminen ei tue Espoon tavoitetta kehittää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta. Asunnottomien majoittaminen väliaikaisiin konttiasuntoihin ei myöskään edistä Espoon tavoitetta torjua segregaatiota vaan keskittäisi huono-osaisuutta kortteleihin, joiden infrastruktuuri saattaa olla osin puutteellista. Väliaikaisten konttiasuntojen rakentaminen saattaisi myös hidastaa pysyvien asuntojen rakentumista.
Asunnottomuuden vähentäminen edellyttää riittävää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Espoon kaupungin tulee tukea Espoon Asunnot Oy:n sekä muiden yleishyödyllisten toimijoiden asuntotuotantotavoitteiden toteutumista, jotta ne pystyvät tarjoamaan nykyistä enemmän asuntoja myös pitkäaikaisasunnottomille. Lisäksi Espoon kaupungin tulee mahdollistaa uudenlaisten pysyvien ja edullisten asumisratkaisujen syntyminen. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset miniasuntokonseptit, joissa kokonaisvuokra pysyy kohtuullisena.
– Lintulaakso I A, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen sekä esisopimuksen hyväksyminen, alue 113101, 51. kaupunginosa Leppävaara
Tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa noin 2 550 k-m².
Tätä on pyöritelty ja palauteltu kaupunkisuunnittelulautakunnassa monta kertaa, jotta löydettiin lähialueen asukkaita tyydyttävä ratkaisu. Viime vaiheessa lautakunta hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.
– Harmaalaakso, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksien ja alueiden luovuttamista koskevien esisopimuksien hyväksyminen, alue 521700, 43. kaupunginosa Vanttila sekä 45. kaupunginosa Kurttila
Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa alueelle tiivistä ja matalaa asuinpientaloaluetta AP-merkinnällä Kauklahdenväylän joukkoliikennevaraus sekä tarpeellinen melunsuojaus huomioiden. Asemakaava käsittää myös osan Kauklahdenväylän tiealuetta, joka kaavoitetaan katualueeksi.
Tämä on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnassa edellisellä kaudella ja hyväksytty silloin yksimielisesti. Täytyy vielä tarkistaa, ettei tilanne ole vuosien varrella muuttunut.
– Puustellinmäki, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueluovutuksen esisopimuksen hyväksyminen, alue 110517, 51. kaupunginosa Leppävaara
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen ensimmäisen vaiheen rakentaminen. Tavoitteena on ajanmukaiset, joustavat ja tilankäytöltään tehokkaat tilat noin 530 opiskelijan tarpeisiin. Rakennusoikeus kasvaa noin 9 500 k-m². Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos on erotettu omaksi kaavamuutoksekseen laajemmasta Puustellinkallion asemakaavasta. Tavoitteena on saada uusi oppilaitosrakennus käyttöön mahdollisimman pian ennen laajemman Puustellinkallion alueen rakentamista. Puustellinkallion kaavaehdotus tulee myöhemmin käsittelyyn.
Tämä hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Kiinteistö Oy Ankkurin osakkeiden myyntiä koskevan päätöksen tarkistaminen
Päätimme jo kertaalleen myydä osakkeet 703 330,72 euron hintaan. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen. Nyt ostaja on vaihtunut, NCC:n sijaan Taaleri tehtaan Kiinteistö kehitysrahasto Ky, ja hinta laskenut 660 000 euroon.