Tänään kokoustettiin liki viisi tuntia. Tärkein asia oli vuoden 2017 talousarvion kehyksen hyväksyminen. Asiasta päätetään kahden viikon päästä valtuustossa. Esityksemme veron korottamiseksi 0,5%-yksiköllä, jotta voidaan turvata palvelut samalla kun tasapainotetaan taloutta ja hillitään velkaantumista. Esitys kaatui äänin 9-5
Alla raporttia siltä osin, kun asiat eivät menneet pohjaesityksen mukaan tai on muuten kommentoitavaa. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Vuoden 2016 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia)
Kysyin, mistä tarkemmin johtuu Espoon Tietotekniikan toimintakatteen 1,7 me vajaus. Vastaus oli, että yksikkö on tehnyt toimialoille ennakoitua enemmän asioita, eikä myöskään kaikkia yleiskustannuksia ole pystynyt laskuttamaan. Kysyin myös kadonneista tietokoneista. Selvitys on edelleen käynnissä ja se luvattiin tuoda kaupunginhallitukselle tiedoksi heti kun on valmis.
Lisäksi ilmaisin huoleni sivistystoimen vastauksesta tarkastuslautakunnan huomioihin koskien koulujen sisäilmaongelmia:
Sivistystoimen mukaan korjauksiin ja investointeihin varatut resurssit eivät ole riittävät turvallisen ja tarkoituksenmukaisen työympäristön luomiseen tulevan viiden vuoden aikana. Riittämätön rahoitus myös viivästyttää käynnissä olevia projekteja, mikä vuorostaan johtaa kalliisiin erityisjärjestelyihin.
Tuo osoittaa, että investointikehys on äärimmäisen tiukka tarpeeseen nähden. Korostin, että kaupungin eri toimialojen näkemysten välinen ristiriita korjausrahojen riittävyydestä on pystyttävä ratkaisemaan.
Keskustelu arviointikertomuksen huomioista jatkuu valtuustossa.
– Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia)
Tämä oli kokouksen tärkein asia. Ensin käytiin vääntöä siitä, mitä kehysneuvotteluissa oikeasti päätettiin koulukorjauksiin varatun vuosittaisen 10 me lisäyksen osalta. Virkamiesesitykseen oli kirjattu, että raha on haettava investointiohjelman sisältä muiden hankkeiden kustannustasoa alentamalla.
Neuvotteluihin osallistuneilla päättäjillä oli vakaa käsitys, että päätettiin rahan tulee investointikehyksen päälle ja sitä käytetään tarpeen mukaan. Keskustelun tuloksena kaupunginjohtaja lisäsi esitykseensä sanan ”ensisijaisesti”. Tämä nyt sitten tarkoittaa, että rahaa voidaan käyttää tarpeen tullen.
Kun investointikatto on muutenkin todella tiukka ja monta tarpeellista hanketta on lykätty, pidän aivan olennaisena, että Tilapalveluiden ei tarvitse miettiä, voiko tätä korjausrahaa käyttää.
Sitten käytiin keskustelu veronkorotuksesta. Totesin, että jo kehysneuvotteluissa kävi selväksi, että ehdotetussa muodossa kehyksen hyväksyminen tarkoittaa että saamme eteemme esityksiä palveluiden leikkauksista ja myös jo kertaalleen torpatut esitykset mm. maksukorotuksista, subjektiivisesta päivähoidosta tai päiväkotien ryhmäkoosta saatetaan tuoda uudelleen harkittavaksi. Totesin myös, että vihreiden mielestä tärkeää on tasapainottaa taloutta ja hillitä velkamäärän kasvua, mutta mielestämme on vastuullista on tehdä se niin, että osana ratkaisua on myös veropohjan laajentaminen. 0,5%-yksikön korotus nostaisi verotason Helsintin tasoon ja se olisi vielä koko maan mitassa varsin kohtuullinen. Se toisi kaupungin kassaan noin 33 me.
Lisäksi olen todella huolissani investointikatosta. Ensimmäistä kertaa olemme saaneet käsiteltäväksi 10 vuoden investointiohjelman. Ongelma on, että tiukan 280 me vuosittaisen katon takia siitä puuttuu tukitarpeellisia kouluhankkeita tai niitä on jouduttu lykkäämään. Lisäksi puuttuvat mm. teatteri ja Espoonlahden kulttuuritila.
Tein seuraavan muutosesityksen, joka kaatui äänin 9-5 (1 poissa) demareiden ja Kurt Bymanin (sit.) kannattaessa:
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy
– liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuoden 2017-2019 toimintatulot ja menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi,
– liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien 2017-2026 investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi,
siten muutettuna että talousarvion ja taloussuunnitelman jatkovalmistelun perustaksi otetaan kunnallisveroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotus, jolla osaltaan tasapainotetaan taloutta ja hillitään velkamäärän kasvua siten, että samalla voidaan vastata kasvavan kaupungin palvelutarpeisiin.
Valtuusto päättää kehyksestä 12.9. ja budjettineuvottelut käydään marraskuussa.
– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2017 (Kv-asia)
Edellisen mukaisesti esitin veroprosentin korottamista 18,00% → 18,50%. Esitys hävisi samoin numeroin.
Byman äänestytti voimalaitosveron korottamisen (kuten joka vuosi). Emme kannattaneet, koska se ei koske Fortumia eikä näin ollen Espoota.
– Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toiminnan ja tehtävien siirrosta Omnia koulutus Oy:lle aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)
Olimme valmiit kannattamaan yhtiöittämistä, mutta halusimme varmistaa, että toiminta pysyy yhtiömuodosta huolimatta avoimena. Emme siis kannattaneet demareiden palautusesitystä, joka kaatui äänin 3-10 (1 tyhjä, 1 poissa). Tämä siksi, että toiminnan organisointi yhteen yhtiöön on fiksumpaa kuin niin, että osa toiminnasta on kuntayhtymässä ja markkinoilla toimiva osuus kuntayhtymän alaisessa yhtiössä. Tämä olisi myös omistajaohjauksen ja valvonnan kannalta hankalaa.
Meidän Saara Hyrkkö teki avoimuuden osalta hyvän pohjatyön ja esitti yhtiöjärjestykseen kirjausta, että osakeyhtiön toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Näin on säädetty lailla esimerkiksi ammattikorkeakouluille, joten tämä olisi linjassa esimerkiksi Espoonkin omistamien Laurean ja Metropolian kanssa. Esitys hyväksyttiin äänin 10-4 (1 poissa). Tämä oli voitto avoimuudelle!
– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2016
Kaupunginjohtaja veti pois tietoturvapäällikön vakanssin perustamisen. Halusi vielä täsmentää toimenkuvia ettei tule päällekkäisyyttä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Nämä kolme siirrettiin suosiolla seuraavaan kokoukseen:
– ELY-keskuksen kirje 10.8.2016 Vuoden 2016 kuntapaikkojen täytäntöönpano Uudellamaalla, oheismateriaalina. (Teemu Haapalehto)
– Rantaraitti-raportti
– Veneiden talvisäilytys Espoossa -raportti
Ja tämä käsiteltiin sitäkin perusteellisemmin:
– Espoon käräjäoikeuden 19.8.2016 päätös kahden Espoon kaupungin työntekijän toiminnasta Suomenojan venesatamassa
Saimme sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon selvityksen oikeuden päätöksestä sekä liikuntapalveluissa tehdyistä toimenpiteistä.
Tässä ote suoraan kaupungin tiedotteesta:
”Kaupunginhallitus sai selvityksen Suomenojan venesatamaa koskevasta oikeuskäsittelystä ja tehdyistä toimenpiteistä. Kaupunginhallitus suhtautuu vakavasti käräjäoikeuden aluetyönjohtajalle antamaan tuomioon ja edellyttää, että venesataman toimintatapoja tarkistetaan Espoo-tarinan mukaisesti.
Sivistystoimen antaman selvityksen mukaan Suomenojan satamassa aiemmin työskennellyt aluetyönjohtaja on oikeusprosessin aikana siirretty toisiin tehtäviin yksikössä. Hänet siirretään toiseen yksikköön liikuntapalveluissa, kunnes on saatu lainvoimainen tuomio. Tämän jälkeen asia arvioidaan uudelleen. Aluetyönjohtajalle on työnjohdollisena toimenpiteenä jo aikaisemmin annettu huomautus epäasiallisesta käytöksestä venesatamassa. Ulkoilupäällikön tehtävässä Espoon liikunta- ja nuorisopalvelujen merellisen ulkoilun palveluyksikössä toimineen Tapani Kortelaisen osalta syytteet hylättiin. Tuomio on näiltä osin lainvoimainen. Kortelainen on oikeusprosessin aikana hoitanut toisessa työpisteessä asiantuntijatehtäviä. Hän palaa aikaisempaan tehtäväänsä merellisen ulkoilun palveluyksikön päällikkönä.
Sivistystoimi käy jatkossa asian läpi satamassa toimivien yrittäjien kanssa toimintaedellytysten kehittämiseksi.
Aluetyönjohtaja on ilmoittanut tyytymättömyytensä asiassa annettuihin häntä koskeviin päätöksiin ja tuomioon kaikilta osin. Ulkoilupäällikkö on ilmoittanut tyytymättömyytensä siltä osin, kuin hänen osaltaan esitettyjä oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja ei ole hyväksytty. Espoon kaupunki on ilmoittanut tyytymättömyytensä siltä osin, kun kaupunki on tuomittu korvausvelvolliseksi.”
Koska tuomioista on valitettu, kestää asian käsittely arviolta vielä ainakin pari vuotta. Kävimme tiukan keskustelun jatkotoimista korostaen sitä, että toimintakulttuuri on siivottava kaupungin arvojen mukaiseksi (mihin toimiin on jo ryhdyttykin), jotta kaikki saavat tasapuolista ja asianmukaista palvelua ja kohtelua. Toimivalta asiassa on sivistystoimen johtajalla ja tarvittaessa kaupunginhallituksella on hänen päätöksiinsä otto-oikeus. Vaikuttaa siltä, että asia on nyt otettu vakavasti.
– Esitys valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi sote- ja aluehallintouudistuksissa
Tässä vaiheessa ilta oli pitkällä, mutta vielä jaksettiin keskustella todella isosta ja merkittävästä asiasta. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti, mutta korostimme samoja huolia kuin aiemminkin: Miten varmistetaan demokratian toteutuminen muutaman miljardin sote-budjettia pyörittävässä kuntayhtymässä ja miten varmistetaan perus- ja erikoissairaanhoidon välinen integraatio, joka on ollut yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista.