Tässä viiveellä raporttia tila- ja asuntojaoston viime maanantain kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä.
Kokouksen jälkeen tilanne on jo elänyt mm. Aarnivalkean koulun osalta. Ympäristöterveys totesi maanantaina iltapäivällä lausunnossaan, että tilojen käyttö keskeneräisten korjausten aikana saattaa aiheuttaa terveyshaittaa ja että vallitsevan tilanteen pitkittyessä terveysviranomainen suosittelee, ettei tiloja käytetä opetustiloina.
Torstaina vanhemmille kerrottiin, että väistöön Järvenperän koulun pihalla oleviin siirtokelpoisiin tiloihin lähdetään mahdollisimman pian. Alkuun päätös tehdään kolmeksi kuukaudeksi, jotta ehditään tehdä koululla perusteellinen kuntotutkimus ja tehdä johtopäätökset jatkotoimien osalta. Kiitos virkamiehille nopeasta toiminnasta. Seuraavaksi on löydettävä pysyvämpi ratkaisu, jolla koulu voi palata Tapiolaan.
Myös ryhmien väliset talousarvioneuvottelut käynnistyivät perjantaina ja niissäkin koulujen sisäilmaongelmat ovat isosti agendalla. Vihreiden neuvottelutavoitteet löydät täältä.
Ja sitten kokousasioihin:
– Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan, Keskuspaloaseman ja Tapion kentän huoltorakennuksen lisämäärärahat (Kh-asia)
Hyväksyttiin yksimielisesti keskusteluitta.
– Matinraitin päiväkodin ja asukaspuistorakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen
Tilakeskuksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoi, että tämän päiväkodin hankinta on osa uudenlaista toimintatapaa, jossa on tarkoitus hankkia 1-4 päiväkotia kerrallaan ja saada sillä kustannussäästöjä. Kaksi ensimmäistä, tämä ja Suviniityn päiväkoti, on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman pian. Esittelijä tarkensi myös, että arkkitehtikilpailun kustannukset eivät sisälly 7,7 me kattohintaan.
Koska päiväkotipaikoilla on kiire, esitin että jaosto edellyttää hankintaprosessin valmistelemista siten, että päiväkoti ja asukaspuisto saadaan käyttöön viimeistään elokuussa 2019.
Tämä hyväksyttiin yksimielisesti.
– Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilat -uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen
Hyväksyttiin yksimielisesti, mutta käytiin jälleen kerran keskustelu siitä, että 3,3 me on paljon rahaa huoltorakennuksesta. Jaosto edellytti investointiohjelmaa hyväksyessään, että niin tämän kuin muidenkin urheilun huoltorakennusten kustannuksia karsitaan merkittävästi ja kehitetään edullisia tyyppiratkaisuja. Hyväksyttin kuitenkin yksimielisesti.
– Leppävaaran urheilupuiston katsomon katosrakenteen uudelleen rakentamisen hankesuunnitelman hyväksyminen
Tämäkin hyväksyttiin yksimielisesti ja päätettiin, että ensi kesä voidaan mennä ilman katosta, vaikka liikuntatoimi haluaisi kahden ison kilpailun takia, että katos nyt tuetaan, jolloin katettua katsomoa voisi käyttää syksyyn asti. Purkamisen ja rakentamisen nopeutta vielä selvitetään, mutta lähtökohta on se, että katos puretaan keväällä ja uusi rakennetaan syksllä.
– Tilapalveluiden selvitys investointiohjelman riittävyydestä
Todettiin saadun selvityksen osoittavan, että toimiin on ryhdytty tiukan budjettiraamin rajoissa, mutta kovin paljoa konkretiaa ei vielä ole. Mm. näihin asioihin kaipasin konkretiaa:
– Konkreettinen aikataulu sopivien olemassa olevien tilojen muutettamiseksi koulu- ja päiväkotitiloiksi, mm. Leppävaaran ja Tapiolan suuralueiden pysyvät väistötilat
– Konkreettinen aikataulu tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessille, koska tuodaan luottamushenkilökäsittelyyn
– Selkeä kuvaus uusista hankintatavoista ja toteutusmalleista, joilla hankeaikatauluja voidaan nopeuttaa ja hankkeet toteuttaa kustannustehokkaammin.
– Konseptit tyyppiratkaisuista, jotka saadaan toimiviksi päiväkodeiksi ja kouluiksi lyhyellä toimitusajalla ja voidaan tarvittaessa lunastaa kaupungin omistukseen.
Vastaus ei siis anna takeita siitä, että tilaongelmat olisivat hallussa, ja että hallussa olisi keinot välttää tilanteita, joissa oppilasmäärän kasvun takia joudutaan turvautumaan kalliisiin lisätiloihin. Kun korjausvelka tällä menolla kasvaa, lisääntyy riski ennakoimattomiin hätäväistöihin, jotka tulevat aina kalliiksi.
Käydyn keskustelun jälkeen päätimme Jukka Vilskeen (sd) esityksestä yksimielisesti, että tarkennettu selvitys tuodaan helmikuun kokoukseen.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuultu selostus löytyy täältä. Olen edellyttänyt että ne liitetään aina kokouksen pöytäkirjaan.
Aarnivalkean koulusta kerroin jo. Nyt toivotaan että väistön organisointi sujuu ongelmitta. Kuntotutkimuksen tulokset saadaan joulukuussa ja sen jälkeen on syytä tehdä viipymättä johtopäätökset korjaustarpeiden ja väistön pituuden osalta.
Haukilahden koulun tilanne huolettaa yli puolet opettajista oireilee, kaksi oppilasta on jo joutunut siirtymään toiseen kouluun ja useampi oireilee. Koulu on karsittu 10 vuoden investointiohjelmasta mikä ei ole kestävä ratkaisu. Lukion siirryttyä Otaniemeen olisi Haukilahdessa tilaa, mutta sen hyödyntäminen ilman korjauksia ei onnistu. Olemme nostaneet asian esiin talousarvioneuvotteluissa.
Niittykummun koulua vaivaa tilanahtaus ja haluaisivat ottaa läheiset tyhjillään olevat opettaja-asunnot käyttöön. Tämä on tarpeen selvittää, koska olisi opetuksen järjestämisen kannalta parempi ratkaisu kuin osan luokista siirtäminen Haukilahden kouluun. Varsinkin kun siellä oireillaan. Tilojen käyttöönotto vaatii toimenpiteitä, mutta voidaan tarttua nopeastikin, koska palveluverkkorahoja on käyttämättä. Toivottavasti asia etenee.
Karhusuon koulun osalta todetaan, että ensimmäinen vaihe on alakoulu, joka valmistuu kesän 2017 aikana. Toinen vaihe on urheiluhalli ja kenttä, joka on alustavissa suunnitelmissa toteutettavaksi v. 2018. Kolmas vaihe , joka on yläkoulu, toteutetaan 2018-2020. Tästä on tehtävä selkeät päätökset talousarvion yhteydessä. Tavoite on, että urheiluhalli ja kenttä saadaan mahdollisimman pian ja hienoa olis, jos yläkoulun valmistumista saataisiin aikaistettua syksyyn 2019.
Jousenkaaren koulusta todetaan, että selvitykset ja tutkimukset korjausten osalta etenevät ja tutkimuksia täydennetään vielä liikuntasalin osalta. Asia on tulossa kaupunginhallitukseen 28.11. kun toimialajohtaja käytti otto-oikeutta jaoston 10.10. päätökseen.
– Asunto-ohjelman seuranta
Keskusteltiin erityisesti Espoon Asuntojen hankkeiden vauhdittamisesta sekä opiskelija-asunnoista. Asuntopäällikkö kertoi, että Espoon asunnoille on lähdetty aktiivisesti etsimään tontteja. Aihioita on 600 asunnon rakentamiseen vuosittain, mutta ei ole realistista että kaikki toteutuisivat. Tavoite on 400 asuntoa vuodessa.
Itse nostin esiin opiskelija-asuntojen lisäämisen tärkeyden erityisesti Aalto-yliopiston kampuksen laajentuessa. Esitin, että
”Jaosto kehottaa perustamaan erillisen ohjausryhmän opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman valmistelua ja seurantaa varten ja että ohjausryhmään kutsutaan myös opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden edustajat. ”
Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen lokakuun 2016 kuukausiraportti
Merkittiin suuremmitta keskusteluitta tiedoksi.