Tässä huomisen kaupunginhallituksen asiat avattuna. Pitkä lista, jonka läpikäymiseen on mennyt paljon aikaa. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Isoja ja tärkeitä asioita mm. Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava (menossa nähtäville), muistutus 4. vaihemaakuntakaavasta (otetaan kantaa Histan rakentamiseen ja tärkeään viheryhteyteen Ämmässuon kaatopaikka-alueen eteläpuolella), Jousenkaaren koulun väistöratkaisu (toimialajohtaja Isotalo käytti otto-oikeutta tila- ja asuntojaoston 10.10. päätökseen), tilannekatsaus Raide-Jokerista (toteutustavaksi suositetaan allianssimallia) ja lisälainan takaus Länsimetro Oy:lle (tämä on ollut jo julkisuudessa, asia ei teknisen ongelman takia ehtinyt sähköiseen esityslistaan).
– Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 7.11.2016)
Talousarvioneuvottelut saatiin päätökseen ja sopu syntymään ilman demareita ja vasemmistoliittoa. Sopu oli todella paljon vihreiden tavoitteiden mukainen. Saimme säilytettyä lasten yhdenvertaisen päivähoito-oikeuden, torpattua opetuksen leikkaukset, vauhditettua koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkomista, torjuttua sosiaali- ja terveystoimen jopa 27,5% asiakasmaksukorotukset ja lisää rahaa myös vanhustenhoitoon. Pienenä mutta tärkeänä vihreänä voittona oli uusi ympäristötarkastajan vakanssi ympäristökeskukseen. Se tulee todella tarpeeseen kasvavassa kaupungissa. Pieniä rahoja lisättiin myös koulujen kulttuuripolku KULPS!ille sekä järjestöavustuksiin.
– Vuoden 2016 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia)
Vuoden 2016 tulos näyttää muodostuvan huomattavasti talousarviossa oletettua paremmaksi. Näin on käynyt yleensä aiemminkin. Tulosta parantavat mm. kunnallisveron jako-osuuden korjaukset ja Länsimetron liikennöinnin aloituksen siirtyminen vuodelle 2017.
Toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 22 me johtuen mm. HSL:n infrakorvauksista (Länsimetron myöhästyminen) sekä vajeista sopimusrakentamisessa, maanmyyntituotoissa ja sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuissa.
Henkilöstömäärä on kasvanut maltillisesti, lisäys koostuu lähinnä määräaikaisista sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kasvavaan palvelutarpeeseen palkatuista henkilöistä. Henkilöstökustannukset ovat kasvaneet 3,2 %. Myös vuokratyövoiman hankinta on kasvanut 15 %. Henkilöstökulujen ennustetaan kuitenkin alittavan talousarvion.
Toimintakatteen alijäämän ennustetaan toteutuvan noin 14 me talousarviossa oletettua parempana. Katteen paraneminen johtuu kuitenkin pääasiassa kertaluontoisista eristä. Toimialoille asetettu tavoite toiminnan tehostamisesta 15 me edestä ei toteudu.
Esitetään hyväksyttäväksi lukuisia määrärahojen siirtoja ja muutoksia, jotka on selostettu esityslistalla. Taloustilanne on vaikea, mutta toteutuma kuitenkin parempi kuin talousarviota laadittaessa ennakoitiin. Kuten aiempinakin vuosina, parempia lukuja selittävät kertaluonteiset erät, mutta parempi tietysti näin päin, että muuttavat positiiviseen suuntaan.
– Varavaltuutetun ja kulttuurilautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Abdifitah Ali Abdin (sd) luopuu tehtävästä.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Ulrika Bachér (rkp) luopuu, tilalle Katja Helle-Kainulainen (rkp).
– Valtuustoaloite pukeutumiskoodin laatimisesta valtuuston kokouksia silmällä pitäen (Kv-asia)
Kurt Byman (ps/sit) ja 11 muun allekirjoittama aloite pukeutumiskoodin laatimisesta valtuuston kokouksia silmällä pitäen.
Aloitteen mukaan: ”Espoon valtuuston kuluvalla kaudella on esiintynyt lukuisia esimerkkejä, jossa pukeutumista ei ole joko riittävästi mietitty etukäteen tai sitten on tarkoituksella haluttu poiketa tavanomaisesta kiinnittämällä yleisön ja tiedotusvälineiden huomiota itseensä saavuttaakseen ansiotonta etua tulevia tilanteita silmälläpitäen.”
Vastauksessa todetaan, että kuntalain mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Ja että valtuuston puheenjohtaja voi antaa suositusluonteisia ohjeita pukeutumista koskien sekä valtuuston kokouksiin että muihin valtuuston tilaisuuksiin.
Harmittaa, että valtuuston arvovaltaa rapautetaan tämän kaltaisilla valtuustoaloitteilla. Jatkossa valtuustoaloitteisiin tarvitaan 14 nimeä, jotta ne saa valtuuston käsittelyyn. Toivottavasti se karsii turhimpia aloitteita pois.
– Valtuustoaloite vuonna 2017 aloittavan valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenten perehdyttämisestä ja kouluttamisesta (Kv-asia)
Kurt Byman (ps/sit) ja 14 muun aloite vuoden 2017 aloittavan valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien jäsenten perehdyttämisestä ja kouluttamisesta.
Vastauksessa todetaan, että nykyisen valtuuston aloittaessa toteutettiin varsin laaja uuden valtuuston perehdytysohjelma ja uuden valtuuston perehdytysohjelman suunnittelu on aloitettu. Suunnittelussa otetaan saatu palaute huomioon, jotta pystytään parantamaan viimekertaisesta.
Tärkeä asia, mutta asia olisi kyllä hoitunut ilman valtuustoaloitetta. Mm. hyvä hallintotapa suositusta tehdessä nostin itse esiin riittävän perehdyttämisen merkitystä, jotta uudet luottamushenkilöt saavat riittävät edellytykset hoitaa tehtäväänsä ja osaavat käyttää hyödyksi kaikkia hyviä käytäntöjä. Myös valtuustoryhmillä on oma vastuunsa omien luottamushenkilöiden perehdyttämisestä.
– Espoon kaupungin konserniohje (Kv-asia)
Konserniohjeessa määritellään keskeisimmät toimintatavat konserniohjaukseen ja johtamiseen, edustajana toimimiseen ja hallitusjäsenyyteen, omistajan ennakkokannan hankkimiseen, talouden ja toiminnan suunnitteluun, konserniraportointiin, viestintään ja julkisuusperiaatteisiin sekä luottamushenkilöiden tiedonsaantiin liittyen.
Ohjeilla varmistetaan Espoo-tarinan ja omistajapolitiikan toteuttaminen, kaupungin ydintehtävien laadukas toteutus sekä mahdollistetaan Espoo-konsernin rakenteen tehokkain mahdollinen kehittäminen. Konserniohjeessa määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus tapahtuu siten, että omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti Espoo-konsernin kokonaisetu turvaten.
Tavoitteena on läpinäkyvyyden ja avoimuuden toteutuminen Espoo-konsernissa sekä laadukas tiedonkulku kaupungin ja yhteisöjen välillä.
Näitä on valmisteltu konsernijaostossa, jossa olemme olleet aktiivisia. Konsernijaostolla on ja tulee olla vahva rooli konserniohjauksessa. Erityisesti avoimuuskohdan kanssa on tehty töitä. Uusi linjaus on, että strategisesti merkittävimmät tytäryhteisöt laativat julkisen koosteen hallituksen päätöksistä.
Tämän lisäksi konsernijaosto päätti, että selvitetään kaikkien konserniyhtiöiden hallituksien toiminnan saattaminen julkisuuslain piiriin, ja miten kyseisen lain eri pykäliä sovelletaan. Tätä mekin olemme edellyttäneet.
– Espoon kaupungin omistajapolitiikka (Kv-asia)
Omistajapolitiikassa määritellään omistamisen tavoitteet, päämäärät ja ohjausperiaatteet. Lisäksi otetaan kantaa siihen, miten palvelutuotanto kannattaa organisoida Espoo-konsernissa mahdollisimman tehokkaalla tavalla.
Omistajaohjausta käytetään monipuolisesti yhteisö- ja omistusmuodon edellyttämillä tavoilla, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Jokaisella yhteisöllä on tavoite tai tarkoitus, jota varten kaupunki on siinä omistajana.
Paperissa todetaan, että omistaminen on väline, jonka tulee tuottaa kaupungille enemmän toiminnallista ja taloudellista lisäarvoa kuin toimintojen tai palvelujen järjestäminen omana työnä tai hankkimalla palveluita ulkoa. Omistuksilta edellytetään samaa tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta kuin kaupungiltakin.
Tämäkin on tärkeä paperi, jonka valmistelussa olemme olleet aktiivisia. On tärkeää, että kaupungin linjaukset omistuksista ovat selkeät ja avoimet ja että esimerkiksi yhtiöittämisiä ja ulkoistuksia harkitaan aina tapauskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti.
– Lausunnon antaminen kuntarakennelain mukaisesta esityksestä Rysäkarin saaren siirtämisestä Helsingistä Espooseen (Kv-asia)
Ehdotetaan Espoon kannaksi, että Rysäkarin saari siirtämiselle osaksi Espoon kaupunkia ei ole estettä.
Rysäkari sijaitsee suoraan etelässä Espoon Hanasaaresta. Saari on entinen puolustusvoimien linnakesaari, joka myytiin valtion toimeksiannosta Rysäkari Linnake Oy:lle vuonna 2011. Rysäkari Linnake Oy pyrkii harjoittamaan liiketoimintaa kohteessa matkailun ja kokouspalveluiden osalta. Saaressa on tällä hetkellä myös vakituista asumista. Rysäkari Linnake Oy ja saaren asukas toivovat valtion siirtävän kuntarajaa Rysäkarin osalta Espoon puolelle.
Perusteluna siirrolle esitetään, että mm. mantereelle kulkeminen nojautuu Espooseen palvelujen osalta. Espoon vesibussin reitti kulkee läheltä Rysäkaria, joten elinkeinomahdollisuudet mahdollistuisivat. Toiminta palvelisi merellisen Espoon kokonaisuutta tulevaisuudessa.
Mielenkiintoinen avaus, katsotaan kuinka käy.
– Espoon kaupungin edustajan nimeäminen Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun virkamiesjohtoryhmään
Ryhmään kutsutaan edustaja niistä organisaatioista, joiden toimintoja ollaan liittämässä uuteen maakuntahallintoon. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat esittävät, että virkamiesjohtoryhmään nimettäisiin kaupunginjohtajat. Meiltä siis Jukka Mäkelä ja varalle Juha Metso.
Käsittelimme asiaa myös pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä. On minusta hyvin perusteltua, että kaupunginjohtajat ovat tässä mukana.
– Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2017 kuntavaaleissa
Näitä esitetään:
– Tapiolan posti, Kauppamiehentie 1
– Matinkylän yhteispalvelupiste, Ison omenan palvelutori
– Espoonlahden yhteispalvelupiste, Lippulaiva
– Leppävaaran yhteispalvelupiste, Sellon kirjasto
– Kalajärven yhteispalvelupiste, Ruskatalo
– Soukan palvelutalo, Soukankaari 7
– Viherlaakson kirjasto, Viherlaaksontori
– Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus
– Kauklahden kirjasto, Hansakallio 2, 02780 Espoo
– Prisma Olari, Komeetankatu 2
– Espoon keskuksen yhteispalvelupiste, Espoontorin kauppakeskus
– Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2017 kuntavaaleissa
Valtuuston päätöksen 18.3.2013 mukaisesti Espoo jakautuu 70 äänestysalueeseen, joilla on jokaisella vaalipäivän äänestyspaikka. Päätösehdotuksessa esitetyt äänestyspaikat ovat pääosin vakiintuneita ja äänestäjille tuttuja.
Näyttäisi olevan lähinnä koulukorjauksista johtuvia muutoksia.
– Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman toteutuksesta 2016-2019 (AUNE), sopimuksen hyväksyminen
Toimenpideohjelman tarkoitus on jatkaa asunnottomuuden vähentämistä valtion, kuntien, järjestöjen, kirkon ja yritysten yhteisin toimenpitein. Asunnottomuuden torjuntaan tarvitaan varhaista puuttumista asunnottomuuteen johtaviin ongelmiin ja ennen kaikkea riittävää kohtuuhintaista asuntotuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Ohjelman kohderyhmänä ovat espoolaiset asunnottomat sekä henkilöt, joilla on riski ajautua asunnottomaksi. Asunnot kohdennetaan ensisijaisesti asunnottomille, joilla on vaikeuksia saada asuntoa vuokra-asuntomarkkinoilla.
Espoossa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asunnottomuustilaston mukaan 546 yksinäistä asunnotonta (tilanne 11/2015). Heistä pitkäaikaisasunnottomia on 245 (asunnottomuus kestänyt yli vuoden tai ollut toistuvaa viimeisen kolmen vuoden aikana). Naisia asunnottomista on 126, nuoria 136 ja maahanmuuttajataustaisia 141. Asunnottomia pariskuntia ja perheitä Espoossa on 51 ruokakuntaa.
Ohjelman toteuttamiseen on tarkoitus kutsua mukaan kokemusasiantuntijoita eli asunnottomuuden tai asunnottomuuden uhan kokeneita henkilöitä.
Tärkeä sopimus, jonka toteutumista seurataan tila- ja asuntojaostossa. Olemme vaatineet kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon vauhdittamista ja jatkamme töitä sen eteen. Tärkeintä on, että Espoon asunnoille ja muille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tuottaville tahoille sopivia tontteja kaavoitetaan ja luovutetaan tarpeeksi.
– Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntömuutos 1.1.2017 (Kv-asia)
Tarkoitus on selkeyttää kaupungin toimielinten roolia kehitettäessä palvelu- ja tilaverkkoa. Työnjako menisi jatkossa niin, että sivistystoimen lautakunnat vastaisivat selkeämmin palveluvelvoitteen toiminnallisista edellytyksistä, palvelun sisällöstä ja tarjoamisesta. Tekninen ja ympäristötoimi puolestaan vastaisi kaupunkirakenteen, rakennusten ja tilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja teknisestä toteuttamisesta.
Lautakunnan esitykset palveluverkosta on tarkoitus viedä kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan tila- ja asuntojaosto päättää mm. palvelujen järjestämistä ja toteutusta koskevista toimintaperiaatteista siten, että ne edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä.
Muilla nyt tehtävillä muutoksilla mm. tarkennetaan johtosääntöä vastaamaan virkanimikkeitä sekä päivitetään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimielinesittely vastaamaan nykyistä suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmää.
Tätä on valmisteltu koko tämä valtuustokausi, kun on käyty rajankäyntiä sivistystoimen ja tilapalveluiden välillä siitä, kuka päättää tiloista. Perusperiaate siis olisi yksinkertaistaen, että käyttäjälautakunta ilmoittaa tilatarpeen ja tila- ja asuntojaosto päättää miten se toteutetaan. Toki käytännössä sivistystoimen ja tilapalveluiden virkamiesten pitää tehdä tiivistä yhteistyötä.
Kyse on merkittävästä linjanvedosta. Vielä jää epämääräiseksi, missä tehdään laajemmat palveluverkkoa koskevat päätökset. Olisiko ne syytä päättää valtuustossa?
Uuden johtosäännön mukaan siton lautakuntien tehtävä on:
7) hyväksyä tehtäväalueensa osalta tilahankkeiden tarveselvitykset ja antaa lausunnot hankesuunnitelmista sekä tehdä esitykset palveluverkosta ja sen muutoksista kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostolle
Tarkoittaako tämä, että jaosto tekisi palveluverkkopäätökset?
13) päättää palvelua tuottavan toiminnan käynnistämisestä ja lopettamisesta sekä toimintojen yhdistämisestä
Lautakunnilla olisi siis edelleen valta päättää esimerkiksi koulujen käynnistämisestä tai lakkauttamisesta. Mitä em. palveluverkosta päättäminen tarkoittaa suhteessa tähän?
– Salitun ulkoilumajan myynti tarjousten perusteella (Kv-asia) (Pöydälle 7.11.2016)
Tämä jäi perussuomalaisten toiveesta pöydälle lisätietojen saamiseksi. Olemme edelleen myynnin kannalla.
– Westendin liikekeskus, asemakaavan muutoksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 230119, 13. kaupunginosa Westend (osittain Kv-asia)
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liikerakennusten korttelialue asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Näin muodostuu pieni kaupunkimainen keskusta Westendiin. Nykyinen, vuonna 1986 rakennettu liikerakennus on tarkoitus purkaa. Rakennusoikeus nousee nykyisestä 3 800 k-m2:stä 11 000 k-m2:iin. Kortteliin ehdotetaan viittä asuinkerrostaloa. Rakennusten kerrosluvut ovat 3-6. Katutasoon tulee rakentaa vähintään 1 000 k-m2 tilaa, joka varataan liike- ja myymälätiloja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja varten.
Rakennuksessa toimii nyt kolme päiväkotia joissa 68 päivähoitopaikkaa. Lisäksi uusien asuntojen myötä tulee tarvetta uusille päivähoitopaikoille. Lautakunta edellytti, että ennen maankäyttösopimuksen ja asemakaavan hyväksymistä pitää varmistaa sivistystoimen tarpeiden mukaiset sopimukset päiväkotitilojen käyttöön saamisesta sopimusten avulla. Osa tarvittavista päiväkotitiloista voidaan sijoittaa myös Westendinpuiston koulun ja päiväkodin tontille.
Asukkailta on tullut palautetta ja Pro Westend ry lähetti perusteellisen kannanoton lautakuntavaiheessa. Ovat huolissaan rakennusten korkeuksista (ovat edellyttänet korkeuksien rajoittamista 3-5 kerrokseen, mieluiten pientaloja), lähipalveluiden säilymisestä ja päivähoitopaikoista. Huoli päivähoitopaikoista on relevantti, koska selvitys osoittaa, että todennäköisesti uudet tilat tulevat olemaan liian kalliita päiväkodeille. Eikä investointiohjelmassa ole varauduttu uuden kaupungin päiväkodin rakentamiseen.
Tätä säädettiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Viimeisessä käsittelyssä Ulla Palomäki (kok) esitti palautusta, jotta saataisiin lisää parkkipaikkoja. Esitys hävisi äänin 8-5. Muilta osin lautakunta oli yksimielinen.
– Kilonkartano, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimusten hyväksyminen, alue 132600, 54. kaupunginosa Kilo (osittain Kv-asia)
Tavoitteena on kartanon kulttuuriympäristön ja arvokkaiden rakennusten säilyminen, hevosurheilun jatkuminen ja kehittyminen, virkistysyhteyksien säilyminen sekä Kilonkartanontien varren palvelu- ja asuinrakentaminen. Uusi rakentaminen sijoittuu Kilon aseman läheisyyteen sekä monipuolistaa alueen asujaimistoa ja palveluita päiväkodilla ja senioriasumisella.
Hyvä kaava junaradan tuntumassa. Hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.
– Kaitaa – Iivisniemi osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 §), alue 840300
Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikka-alueeksi. Suunnitelma mahdollistaa toteutuessaan yhteensä noin 9 500 asukasta ja 1 100 työpaikkaa koko kaava-alueelle sekä metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi.
Tämä on ollut haastava kaava, jota on puitu pitkään lautakunnassa. Asukkaat arvostavat vehreää asuinympäristöään ja Hannusmetsä on tärkeä henkireikä ja viheralue tiivistyvän kaupungin keskellä. Myös pienen ja herkän Hannusjärven tila huoletti ja lautakunta poisti asukaspalautteen perusteella ulkoilureitin Hannusjärven etelärannalta ja mahdollisti itärannalle vain pitkospuureitin.
Hannusmetsään osoitettua rakentamista on valmistelun kuluessa supistettu, mutta se oli edelleen mielestämme liian massiivista. Vihreät tekivät lautakunnassa Hannusmetsää enemmän säästävän esityksen, joka hävisi äänin 10-3. Olen tässä vihreiden lautakunnan jäsenten kanssa samalla linjalla. Etelä- Espoon laajoja virkistysalueita on syytä vaalia tiivistämispaineista huolimatta.
– Espoon kaupungin rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä päätetyn taksan tarkistaminen
Takosja on tarkistettu tasoltaan yhdenmukaisemmaksi muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Korotuksella pyritään turvaamaan rakennusvalvonnan taloudelliset toimintaedellytykset. Nykyinen taksa on tullut voimaan 1.6.2014, minkä jälkeen sitä ei ole korotettu.
Ehdotuksessa työmäärään perustuvaa tuntilaskutusta on pääsääntöisesti korotettu 150 (130) euroon. Taksan tasoa on rakennus- ja toimenpidelupamaksujen osalta tarkistettu lähemmäs muiden pääkaupunkiseudun rakennusvalvontataksojen tasoa. Muuan muassa taksojen rakenteellisista eroista johtuen maksujen suuruuteen jää kuitenkin jonkin verran eroavaisuuksia.
Rakennuslautakunta on hyväksynyt korotukset äänin 6-3 ja vihreiden vastustaessa korotuksia. Näen kuitenkin, varsinkin tiukassa taloustilanteessa, perustelluksi yhtenäistää taksoja pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken. Käyn kuitenkin vielä tarkemmin taksakorotuksia läpi.
– Muistutuksen antaminen neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta
Muistutuksessa otetaan kantaa tärkeään viheryhteyteen sekä Histan rakentamisen ajoitukseen.
Kaavaehdotuksessa on osoitettu viheryhteystarve yhdistämään Espoon ja Kirkkonummen välisiä virkistysalueita Ämmässuon eteläpuolella. Muistutuksessa todetaan, että vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yhteydessä ollaan tekemässä tarkentavia selvityksiä muun muassa ekologisista yhteyksistä ja että vaihemaakuntakaavassa viheryhteystarvemerkintä tulisi esittää linjaukseltaan yleispiirteisempänä, jotta viheryhteys voidaan tarkemmassa suunnittelussa mahdollistaa sen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tämä lienee ok ja hyvä että viheryhteyttä tutkitaan kaupungin toimesta tarkemmin.
Raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen aluevarauksia koskevan suunnitteluvarauksen osalta muistutuksessa pidetään tärkeänä, että suunnittelumääräyksen sisältämä ajoitusmääräys ei koskisi Raideliikenteeseen tukeutuvaa taajamatoimintojen alue -merkintää koko laajuudelta Histassa, vaan että uuden suunnittelumääräyksen sisältämä ajoitusmääräys koskisi vain tiivistettävää aluetta, ei koko raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue -merkintää.
Tuo tarkoittaisi, että Histaa saisi alkaa rakentaa jo ennen tietoa raiteiden toteutumisesta. Tätä emme kannata, koska se johtaisi henkilöautovaltaisen asumisen hajautumiseen ja ongelmiin palveluiden tuottamisessa.
– Jousenkaaren koulu
Esitetään että kaupunginhallitus kumoaa tila- ja asuntojaoston 10.10. päätöksen ja päättää, että Jousenkaaren koulun rakennukseen tehdään elinkaarta jatkava korjaus vuosina 2016 – 2017 siten, että oppilaat voivat palata kouluun 1.1.2018. Tehtävissä korjauksissa huomioidaan tuleva peruskorjaus ja mahdollinen laajennus.
Selostusosaa on tajan kokouksen jälkeen täydennetty purkuvaihtoehdon osalta seuraavasti:
”Jousenkaaren koulu sijaitsee Tapiolan puutarhakaupungissa, joka sisältyy Museoviraston inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Valtioneuvosto vahvisti 22.12.2009 inventoinnin noudatettavaksi. Koulu sijaitsee ns. Länsikorkeen alueella, johon on tarkoitus laatia Tapiolan puutarhakaupungin ominaispiirteet turvaava asemakaavanmuutos. Rakennus on valmistunut vuonna 1961 ja sen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari. Jousenkaaren koulurakennuksella on rakennustaiteellisesta ja kulttuurihistoriallista arvoa, joka tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa ja -luvituksessa.”
Esitys oli odotettu, mutta silti olen pettynyt. Olisi ollut hyvän hallintotavan mukaista ja kohtuullista, että asia olisi tuotu kaupunginhallitukseen ennen talousarvioneuvotteluja, jolloin neuvotellessa olisi ollut tiedossa kaupunginhallituksen kanta. Tämän toin esiin niin kaupunginhallituksessa kuin talousarvioneuvotteluissakin.
Esityksestä tai selostuksesta ei löydy perusteluja sille, miksei asiaa tuotu kh:n 24.10. tai 7.11. kokoukseen. Päätösesityshän on pysynyt samana kuin 10.10. jaostossa ja selostusosaa täydennetty ainoastaan lyhyillä perusteluilla, miksei koulun purkamista pidetä mahdollisena.
Jaoston kokouksessa annettiin ymmärtää, ettei peruskorjauksen aikaistaminen ole mahdollista. Se oli kuitenkin yksi selvitetyistä vaihtoehdoista ja listatekstissä esitetään edelleen ainoaksi perusteluksi se, että silloin jotain toista hanketta pitäisi viivyttää. Ei sitä, ettei peruskorjaamisen ja laajennuksen aikaistaminen olisi teknisesti mahdollista.
Lähtökohtaisesti olen edelleen tämän jaoston päätöksen takana:
”Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) päätti, että Jousenkaaren koulun läheisyyteen rakennetaan siirtokelpoiset tilat siten, että oppilaat voivat palata kouluun 1.1.2018.
Lisäksi jaosto edellyttää Jousenkaaren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen aikaistamista investointiohjelmassa tehtäväksi vuosina 2017 – 2020, jotta siirtokelpoisten tilojen käyttöaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja jotta pystytään vastaamaan Tapiolan alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin. Tältä osin jaosto katsoo, että investointiohjelma kokonaisuudessaan tulee avata, jotta välttämättömät koulukorjaushankkeet saadaan toteutettua nopeutetulla aikataululla.
Lisäksi jaosto kehottaa ennen peruskorjauksen aloittamista viipymättä teettämään kaavallisen selvityksen mahdollisuudesta purkaa Jousenkaaren koulu ja rakentaa tilalle kokonaan uusi toimiva koulurakennus mahdollisimman kustannustehokkaasti. Selvitys tuodaan jaoston käsiteltäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä.”
Edullisempi vaihtoehto siirtokelpoisille olisi pysyvän väistötilan löytäminen Tapiolasta. Jaoston viime kokouksessa kuulimme, että sellaista etsitään ja toivoin, että se olisi tuonut ratkaisun tähän ongelmaan. Pysyvää väistötilaa tarvitaan myös Aarnivalkean koululle, jonka peruskorjaus tullee vaatimaan aikaa myös ja on syytä tehdä kerralla kunnolla. Aarnivalkeasta meillä on jo kokemus siitä, että tehdyt korjaukset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.
– Raide-Jokerin tilannekatsaus
Viime kaupunginhallituksen kokouksessa hyväksyttiin Helsingin ja Espoon yhteistyösopimus Raide-Jokerin toteuttamiseksi. Lähtökohtana on, että Raide-Jokeri tullaan toteuttamaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena, yhtenä ja yhtenäisenä raitioliikennejärjestelmänä erillisen projektiorganisaation toimesta.
Peräänkuulutimme, että myös Espoon luottamushenkilöt on syytä pitää ajantasalla hankkeen etenemisestä ja erityisesti hankkeen toteutustapaa koskevasta päätöksestä. Asiasta on tehty keväällä perusteellinen toteutusmuotoselvitys, jonka johtopäätöksenä on, että hanke kannattaa toteuttaa mukautettuna allianssi-mallina siten, että suunnittelijat ja rakentajat kilpailutetaan erikseen.
Esitetyn yhteistyömallin etuna on ns. kehitysvaihe, jonka aikana suunnittelijat, tilaajat ja urakoitsijat laativat yhdessä tarkemmat suunnitelmat. Tämän vaiheen jälkeen on tiedossa kustannusarvio, johon kaikki toimijat sitoutuvat. Palkkiomalli suhteutetaan tähän tavoitekustannukseen.
Hankkeen projektiryhmän muodostaminen on käynnissä ja osa avaintehtävistä on täytetty.
Projektijohtaja johtaa ja koordinoi projektia sekä vastaa projektin kustannus- ja aikatauluseurannasta. Hankkeessa on lisäksi kahdeksan projektipäällikköä, jotka hoitavat oman vastuualueensa. Vastuualueita ovat esim. aikataulu- ja kustannusseuranta sekä riskienhallinta, ratatekniikka, sähkönsyöttö, teknisten järjestelmien suunnittelu. Lisäksi on resurssi tiedottamisessa.
Espoon osalta vastuu on kaupunkitekniikan keskuksella, joka koordinoi Espoon suunnitteluun ja osittain myös toteutukseen liittyviä asioita ja vastaa hankkeesta Espoon kaupungille syntyvien kustannusten seurannasta. Kaupunkitekniikan keskus osoittaa neljän henkilön resurssit, joista kahden on tarkoitus olla täyspäiväisiä ja kahden muun toimen ohella tapahtuvaa hankkeen ohjausta, vastaamaan Raide-Jokerin toteutuksesta.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille (Kv-asia)
Esitetään, että kaupungin omavelkaisen takauksen määrää Länsimetro Oy:n lainoille korotetaan siten, että lainojen määrä on enintään 771 miljoonaa euroa ja laina-aika 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.
Tämän on tarkoitus kattaa hankkeen loppuvaiheessa esille tulleet hankkeen loppuunsaattamiskustannukset mukaan lukien pitempi rakentamisaika. Takausvaltuuden kattosummaan sisältyy myös odottamattomien kustannusten riskivaraus 32,2 me. Tästä Espoon osuus on 22,7 me. Aikaisempaa takausvaltuutta kasvatetaan yhteensä 81 me.
Toivottavasti tämä on nyt viimeinen kerta ja lopullinen summa alittaa nykyisen arvion, eli toivottavasti kaikkea riskivarausta ei tarvita.