Maanantaina kaupunginhallituksessa vaihteeksi kevyempi lista. Ohessa asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Hankalimpana Jousenkaaren koulun asia, joka jätettiin viikoksi pöydälle, jotta löytyisi yhteinen ratkaisu. Neuvottelut sen osalta jatkuvat. Myös Westendin liikekeskuksen kaavaan liittyvää päiväkotipaikkojen tilannetta selvitellään.
Isona kaava-asiana Espoonlahden keskus II, Mårtensbron koulun tontti, jota on työstetty kaupunkisuunnittelulautakunnassa huolella myös vihreiden aktiivisella panoksella.
– Valtuutetun, kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Mikko Hintsala (kesk.) jättää paikkansa.
– Valtuustoaloite kiinteistöverosta (Kv-asia)
Kurt Bymanin (ps/sit) ja 12 muun aloite, jossa esitetään että kaupunki pyrkisi vaikuttamaan kaikkiin kiinteistöveroon vaikuttaviin komponentteihin niin, että kiinteistöveroa saadaan etenkin asumiseen liittyvin osin hillittyä ja pyrkimyksenä olisi kiinteistöveron laskeminen kohtuullisemmalle tasolle.
Vastauksessa todetaan, että kaupunki ei pysty vaikuttamaan maapohjan ja rakennusten arvostukseen eikä kiinteistöverojen ala- ja ylärajoihin. Espoon kaupungin kiinteistöverot on määrätty lain sallimille alarajoille.
– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen 7.11.2016 päätökseen Hyvä hallintotapa -suosituksen tarkistamisesta
Oikaisuvaatimuksen on tehnyt yksityishenkilö ja siinä on tuotu esiin henkilön aikaisempaan elämään liittyviä seikkoja, joilla ei ole merkitystä tämän päätöksen kannalta.
– RYM Oy:n osakkeen alaskirjaaminen
RYM Oy on vuonna 2009 perustettu rakennetun ympäristön SHOK-yhtiö (”strategisen huippuosaamisen keskittymä”). Se on kiinteistö- ja rakennusalan pääomasijoitusyhtiö, jossa on 53 osakasta. Toiminta-ajatuksena on ollut kohdentaa huippututkimusta ja -osaamista yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiin hankkeisiin.
Yritykset ovat Tekesin tuella panostaneet noin 66 me RYM Oy:n tutkimusohjelmiin. Espoo on ollut mukana Sustainable Innovation City sekä Regional Innovation Ecosystems -työpaketeissa.
Suomen hallitus päätti 2015 lopettaa Tekes-rahoituksen, jonka takia yhtiö on päätetty purkaa. Espoolla on yksi nimellisarvoltaan 25 000 euron osake.
Minulle ei koskaan oikein selvinnyt, mitä lisäarvoa tämä tuotti kaupungille, joten perusteltua purkaa pois.
– Otaniemen kehitys Oy:n osakkeiden alaskirjaaminen
Espoo-konsernin rakennetta on organisoitu uudelleen, koska kahdessa yhtiössä Otaniemen kehitys Oy:ssä ja Espoo Marketing Oy:ssa tehtiin osin päällekkäistä työtä. Espoo Marketing Oy, joka on nykyisin Espoon kaupungin 100 %:sti omistama tytäryhtiö, hoitaa jatkossa myös Otaniemen kehittämistä. Espoo Marketing Oy:lle on asetettu tavoitteeksi markkinoida Espoota kansainvälisille yrityksille ja sijoittajille ja saada tänne lisää yrityksiä ja työpaikkoja.
Espoolla on 35 Otaniemen kehitys Oy:n osaketta, joiden nimellisarvo on 1 000 e/osake. Osakkeiden tasearvosta saadaan tämän hetkisen arvion mukaan osakepääoman palautuksena noin 20 000 e.
Järkevä toimi tämäkin.
– Westendin liikekeskus, asemakaavan muutoksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 230119, 13. kaupunginosa Westend (osittain Kv-asia) (pöydälle 28.11.2016)
Tämä jäi viimeksi pöydälle, jotta saadaan tarkemmat selvitykset poistuvien 69 päiväkotipaikan korvaamisesta. Kaupunkisuunittelulautakunta lisää työohjelmaansa uuden päiväkodin mahdollistamisen Westendinpuiston koulun tontille. Tämä ei kuitenkaan tuo pikaista helpotusta. Nykyisten yksityisten päiväkotitoimijoiden kanssa on käyty neuvotteluja päiväkotien sijoittumiseksi uusiin tiloihin asuinrakennusten kivijalkoihin. Tätä vielä selvitellään.
– Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 410702, 34. kaupunginosa Espoonlahti (Kv-asia)
Nykyinen Y-kortteli ja puisto muutetaan korkealuokkaiseksi, omaleimaiseksi ja toiminnallisesti monipuoliseksi asumiseen painottuvaksi kaupunkimaiseksi suurkortteliksi, joka on keskeinen osa tulevaa ja kehittyvää Espoonlahden aluekeskusta. Korkeimmat rakennukset ovat 16-22 kerrosta.
Alueelle on varattu tilaa vanhusten palveluasumista varten sisältäen myös päivätoimintakeskuksen (mahdollistaa Elä ja Asu-keskuksen). Päiväkoti on mahdollista toteutta palvelutaloon osaksi integroituna. Rakennusten kivijalkoihin tulee liiketiloja.
Paikalle tulee ensin kauppakeskus Lippulaivaa korvaava väliaikainen kauppakeskus, joka tulee toimimaan paikalla vuoden 2020 kevääseen saakka. Vasta sen jälkeen päästään toteuttamaan tätä kaavaa.
Kaavaa hiottiin pitkään kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Todella tiivis kortteli, johon löydettiin lopulta kelvolliset ratkaisut. Viime vaiheessa Kai Lintunen (kok) esitti päiväkodin siirtämistä pois alueen keskeltä, esitys hävisi äänin 11-2. Meistä on järkevää, että päiväkoti on keskeisellä paikalla ja hyvin saavutettavissa.
– Jousenkaaren koulu (Pöydälle 28.11.2016)
Tämä jäi pöydälle, koska oli haluja löytää yhteinen ratkaisu. Tein tämän esityksen, joka on meidän puoleltamme neuvottelujen pohjana:
”Jousenkaaren koulun läheisyyteen rakennetaan siirtokelpoiset tilat tila- ja asuntojaoston 10.10. päätöksen mukaisesti siten, että koulunkäynti voidaan aloittaa tiloissa 1.1.2018. Tai vaihtoehtoisesti Jousenkaaren koululle osoitetaan 1.1.2018 alkaen väistötilat Tapiolasta olemassaolevasta rakennuksesta, mikäli käyttöön pysyviksi väistötiloiksi sopivat tilat on jaoston 10.10. päätöksen jälkeen Tilapalveluiden etsinnän tuloksena löydetty.
Jousenkaaren koulun peruskorjaustyöt suunnitellaan siten, että peruskorjauksen ja laajennuksen aikaistamisesta voidaan päättää vuoden 2018 talousarvion yhteydessä, jotta pystytään vastaamaan Tapiolan alueen kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin.
Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa ennen peruskorjauksen aloittamista viipymättä teettämään kaavallisen selvityksen mahdollisuudesta purkaa Jousenkaaren koulu ja rakentaa tilalle kokonaan uusi toimiva koulurakennus mahdollisimman kustannustehokkaasti. Selvitys tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2017 samassa yhteydessä, kun raportoidaan kouluihin ja päiväkoteihin liittyvistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista talousarviosopimuksessa tehdyn pöytäkirjamerkinnän mukaisesti.”
– Oikaisuvaatimus rakennusvalvontajohtajan viran (vakanssi 104001) määräaikaisesta täyttämisestä rakennusvalvontakeskuksessa
Rakennusvalvontajohtajan määräaikainen virkasuhde ajalle 1.9.2016–2.5.2019 oli syksyllä haussa ja kelpoisuusvaatimuksen täyttäviä hakijoita oli 11. Valituksi tuli Sirkku Malviala, jonka katsottiin kokonaisarvioinnin pohjalta hakijoista virkaan soveltuvin.
Rakennusvalvontajohtajan viransijaisena toiminut Solja Mäkelä haki paikkaa ja on tehnyt valinnasta oikaisuvaatimuksen.
Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi. Perusteluissa todetaan, että kunnan virkaan valittaessa hakijoista valitaan virkaan soveltuvin kokonaisarvioinnin perusteella. Lain mukaan on mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu taikka kokenein.
Sirkku Malvialalla on lähes 20 vuoden kokemus alalta. Hän on työskennellyt viidessä eri arkkitehtitoimistossa. Rakennusvalvonnan johtotehtävissä hän on toiminut Kangasalalla vuodesta 2008 vuoteen 2012. Hämeenlinnan kaupungissa hän on toiminut rakennusvalvonnan päällikkönä vuodesta 2012. Hämeenlinnassa hän on lisäksi toiminut oman toimensa ohella ympäristöjohtajan sijaisena. Hänellä on näyttöä myös muutosjohtamisesta koska hän on johtanut Hämeenlinnan ja ympäristökuntien yhdistämisen ja toimintatapojen muutoksen rakennusvalvonnan osalta. Henkilöarvioinnissa hän pärjäsi erittäin hyvin. Malvialalla on arvioitu olevan rekrytointiprosessin yhteydessä olevan riittävän työkokemuksen rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
– Kasvupalveluiden järjestämisvastuuta koskevan pääkaupunkiseudun erillisratkaisun jatkovalmistelu
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat tehneet valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen esityksen jatkovalmistelusta seuraavin perustein:
Lähtökohtana on, että palvelut järjestää pääkaupunkiseudun kuntayhtymä joko kuntayhtymämallin (kuntayhtymä järjestää palvelut koko Uudellemaalle) tai jaetun järjestämisvastuun mallin (kuntayhtymä järjestää palvelut osalle Uudenmaan kunnista ja maakunta muulle Uudellemaalle) pohjalta.
Toinen lähtökohta on, ettei MAL-sopimusmenettely eikä Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL) lainsäädännöllinen asema ole tässä mukana vaan niiden erityisasema säilyy edelleen.
Tästä käytiin keskustelu viime kokouksessa ja linjaukset ovat keskustelun mukaisia.
– Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 24.11.2016 (4318/3/15) koskien Länsimetroon ja sen jatkoon liittyvistä päätöksistä tehtyjä valituksia
Korkein hallinto-oikeus on hylännyt valituksen kokonaisuudessaan ja todennut, että täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset raukeavat eikä hallinto-oikeuden päätöstä muuteta. Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi asian 30.11.2015 päätöksellä, jonka mukaan se ei tutki osaa valituksista ja hylkää valitukset muilta osin.
– Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista (Kv-asia)
Kurt Bymanin (ps/sit) ja 23 muun allekirjoittama kysymys koskien Kiviruukin kivenmurskaamohanketta.
Taustalla julkisuudessakin paljon ollut tapaus, jossa Rudus Oy hakee ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa ylijäämälouheen murskaukselle kymmeneksi vuodeksi Kiviruukin teollisuusalueelle. Asemakaavassa toiminta-alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Toukokuun lopussa 2016 yhtiö sai tilapäisen luvan kiviainestuotteiden varastoimiseksi viideksi vuodeksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta määräsi alueen 14.9.2016 kokouksessaan rakennuskieltoon viideksi vuodeksi, mikä estää murskaamon tulon. Nykyinen kiviainesten varastointi kuitenkin jatkuu.
Tässä kysymykset ja tiivistykset vastauksista:
– Onko kaupungilla sisäistä ohjeistusta siitä, kuinka lähellä asutusta, kouluja ja päiväkoteja kivenmurskaamot voivat toimia?
Ympäristölupaa hakeva toimija esittää toiminnan sijoituspaikat. Espoon ympäristökeskus käy läpi luvan myöntämisen edellytykset ja ehdot. Sijoittumista ohjaavat lainsäädäntö ja asetukset, jotka mm. asettavat rajat toiminnan sallituille sijoitusetäisyyksille eri kohteisiin nähden. Espoon kaupungin rakennusjärjestyksessä ei ole erillistä ohjeistusta koskien kivenmurskaamojen sijoittumista.
– Olisiko mahdollista, että Kiviruukin teollisuusalueen kivenmurskaamolle etsitään korvaava, paremmin toimintaan soveltuva tontti?
Vaihtoehtoisen, murskaukseen soveltuvan paikan esittäminen on toiminnanharjoittajan vastuulla. Lupaviranomaisen tulee tutkia, että esitetty sijoituspaikka täyttää lain vaatimukset. Kaupunki voi omistamillaan mailla vaikuttaa siihen, minkälaista toimintaa alueelle sijoittuu.
– Mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä sille, ettei asutuksen, päiväkotien ja koulujen läheisyyteen jatkossa perusteta kivenmurskaamoja?
Lupia myönnettäessä tulee ottaa huomioon säädetyt varoetäisyydet sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät, kuten kaavatilanne ja lähialueen maankäyttö. Asutuksen, päiväkotien ja koulujen läheisyyteen sijoittuvien lupa-anomusten osalta tulee kaupungin ja luvan hakijan kesken mahdollisuuksien mukaan käydä jo ennen luvan anomista neuvotteluja tontin soveltuvuudesta hakemuksen mukaiseen toimintaan.
– Onko kaupungilla kokonaisvaltaista suunnitelmaa kivenmurskaamojen sijoittamisperiaatteista?
Kivenmurskaamojen sijoittaminen on hankekohtaista ja usein kestoltaan tilapäistä ja liittyy usein yksityisten toimijoiden toimintaan.
Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi on tilaamassa selvitystyötä kaikkien rakentamisessa syntyvien maa- ja kiviainesten hallinnasta, mihin kuuluu kierrättäminen, varastointi ja logistiikka. Selvitykseen kuuluu myös alueilla sallittavien toimenpiteiden periaatteiden kuvaus varmistamaan kaavoituksessa ja lupakäsittelyssä kaupunkilaisten ja ammatinharjoittajien tasapuolinen kohtelu (Espoon massataloustarkastelu). Samansuuntainen selvitystyö on laadittu myös Helsingissä. Espoon massataloustarkastelun on tarkoitus valmistua vuoden 2017 aikana.
Tämä on tärkeä asia, jossa ympäristölautakunnan pj. Henna Partanen on ollut todella aktiivinen. Ongelma on, että vaikka kivenmurskaamo saatiin torpattua (Rudus ei tosin ole vetänyt hakemustaan pois) jatkuu varastointitoiminta, joka ei ole ongelmatonta sekään. Lupa on kuitenkin myönnetty, vaikka sen perusteet on kyseenalaistettu. Henna on myös ollut aktiivinen siinä, että massataloustarkastelu tehäädn Espoossa Helsingin malliin. Talousarvioneuvotteluissa hyväksyttiin esityksestämme pöytäkirjamerkintä, että tuo massojen sijoitussuunnitelma tuodaan luottamushenkilökäsittelyyn kevään 2017 aikana.
– Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 210427, 12. kaupunginosa Tapiola
Kaava mahdollistaa Sampotorin eteläpuolella sijaitsevan vuonna 1979 valmistuneen 7-kerroksisen toimistorakennuksen purkamisen ja uusien asuntojen rakentamisen Tapiolan keskustaan liike- ja toimistotilojen lisäksi. Nykyisen katutason alapuolella on kolme liikekerrosta ja yläpuolella kaksi liike-yms kerrosta, joiden yläpuolella 7 asuinkerrosta. Korkeutta tulee siis muutama kerros lisää.
Asumista tuodaan keskustaan lisää, jotta luodaan edellytykset Tapiolan alkuperäisen keskuksen kehittymiselle uudelleen vireäksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi ja tämän myötä koko puutarhakaupungin säilymiselle elinvoimaisena.
Tapiolan keskustan uudistaminen etenee pala kerrallaan sitä mukaa kun maankäyttösopimuksia saadaan solmittua. On hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
* * *
Lisäksi kokouskutsussa mainittiin, että kokoukseen tuodaan tila- ja asuntojaostossa aamulla käsittelyssä oleva Kirstin ja Viherlaakson koulujen peruskorjauksen hankesuunnitelmien muuttaminen kustannusten osalta. Kyse on peruskorjauksista, jotka tehdään elinkaarimallilla. Kilpailutuksessa saadut tarjoukset ylittävät tavoitekustannukset. Ensi vuoden talousarvioon on varattu 55,7 me, tavoitekustannusta esitetään nostettavaksi 62 milj. euroon.
Molemmat hankkeet ovat kiireellisiä ja kustannusten nousua selittää myös se, että suunnitelmat ovat matkan varrella laajentuneet. Kilpailutus osoitti, että peruskorjauksiin elinkaarimalli ei ole rakennusfirmoille houkutteleva ja riskit sisällytetään hintoihin. Toisaalta tilat pysyvät kunnossa ja siitähän kaupunki tässä mallissa maksaa.
Nämä kohteet on nyt kuitenkin tärkeää saada korjattua päätetyssä aikataulussa. Myös väistötilojen käytön pitkittäminen tulee kalliiksi. Ja kokemus on osoittanut, että työ kannattaa tehdä kerralla kunnolla.