maanantaina viimeinen kaupunginhallituksen kokous vanhalla kokoonpanolla. Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Listallan on monia lausuntoja sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntöön liittyen, mm. ympäristöterveydenhuoltoa ja kasvupalveluita koskien. Lisäksi mm. yhteistöysopimus Matinkylän keskustakorttelin rakentamisesta.
Perjantaina kuuden aikaan listalle lisättiin vielä kaksi asiaa: Teatteri uudet tilat ja kaupungintalon kohtalo. Molempia on pyöritetty koko kulunut valtuustokausi, en ihan ymmärrä, että ne pitää tuoda nyt vanhan kaupunginhallituksen viimeiseen kokoukseen. Molemmat on syytä jättää pöydälle, jotta uudet valtuustoryhmät ehtivät ne käsitellä ennen kaupunginhallituksen päätöksentekoa.
– Edustajien nimeäminen Uudenmaan liiton edustajainkokoukseen, maakuntavaltuustoon ja maakuntahallitukseen (Osittain Kv-asia)
Vihreillä on maakuntavaltuustossa kolme varsinaisen jäsenen ja kolme varajäsenen paikkaa ja maakuntahallituksessa yksi jäsen ja yksi varajäsen.
Maakuntahallitukseen esitämme:
Inka Hopsu, vara Tiina Elo
Maakuntavaltuustoon esitämme:
Johanna Karimäki, vara Helka Hosia
Pinja Nieminen, vara Mari Anthoni
Risto Nevanlinna, Ekim Özdemir
– Kaupunginjohtajan, perusturvajohtajan ja sivistystoimen johtajan vuosilomasijaisten määrääminen
Kaupungin ylin johto hetken aikaa heinäkuussa yhtäaikaa lomalla ja nimetään sijaiset.
– Valtuustoaloite kaupungintalon osallistavasta valotaideteoksesta (Kv-asia)
Susanna Rahkosen (vihr.) ja 18 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi Espoon kaupungintalolla toteutetaan valotaideteos ja ikkunoiden yleisilme siistitään. Ja että suunnitteluun ja toteutukseen osallistetaan paikallisia taiteilijoita, yhdistyksiä ja yhteisöjä.
Vastaus on kirjoitettu kulttuurilautakunnan lausunnon pohjalta. Siinä todetaan, että valotaideteos voi olla mahdollista toteuttaa yhtenä juhlavuoden kohteena. Tilapalveluiden mukaan kaupungintaloa on mahdollista käyttää vain ulkoa päin, jolloin toteutus pitäisi tehdä ulkopuolelta valaisten.
Edelleen todetaan, että mikäli valoteoksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset resurssit ovat käytettävissä ja lupa-asiat saataisiin järjestymään, mahdollisen valotaideteoksen toteuttamisesta huolehtisi kulttuurin tulosyksikön tapahtuma- ja kulttuuripalvelut.
Tästä ei käy ilmi, ollaanko tätä toteuttamassa vai ei. Eli edellyttääkö toteutuminen lisärahaa ja jos, niin ollaanko sitä hakemassa. Ei käy myöskään ilmi minkähän kokoisesta summasta olisi kyse.
– Lausunnon antaminen hallituksen esitysluonnoksesta laiksi eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun siirtämisestä maakunnalta kunnalle
Espoon kannaksi esitetään seuraavaa:
– lailla tulee mahdollistaa koko ympäristöterveydenhuollon järjestäminen pääkaupunkiseudun yhteistyönä mukaan lukien Kauniaisten kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristöterveydenhuolto
– eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta tulee säilyttää eläinlääkäripalvelujen kanssa samassa organisaatiossa, osana ympäristöterveydenhuoltoa
– jos ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnille, tulee rahoituksesta sopia suoraan valtion kanssa
– luonnoksen valmisteluvaiheessa esillä ollut muutosehdotus järjestämisvastuun kriteerin muuttamisesta 30 htv:n sijasta 20 henkilötyövuoteen on myös kannatettava vaihtoehto (tämä mahdollistaa, että Espoo kaupunki voisi jatkossakin itse järjestää Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen ympäristöterveydenhuollon)
– Nuorisovaltuustovaalien järjestäminen vuonna 2017
Esitetään hyväksyttäväksi vaalien järjestäminen seuraavasti:
Seuraavat nuorisovaltuuston vaalit järjestetään syksyllä 2017. Nuvaan valitaan 40 jäsentä kahden vuoden toimikaudeksi (2018–2019). Ehdolle voivat asettua vaalivuonna 13–18 vuotta täyttävät nuoret, joiden kotipaikka on Espoo. Samat ehdot koskevat äänioikeutettuja.
– Valtuustoaloite pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asuntoloiden mitoitusrajoituksista ja ohjeista asuntoloiden sijainniksi (Kv-asia)
Ulla Palomäen (kok) ja 24 muun allekirjoittama valtuustoaloite, jossa vaaditaan että pitkäaikaisasunnottomille tarkoitetuille asuntoloille laaditaan mitoitusrajoitukset ja paremmat ohjeet niiden sijaintiin liittyviin kysymyksiin. Aloite liittyy Kuninkaankallion 108 asunnon asuntolaan, josta on ollut paljon häiriötä lähialueen asukkaille.
Kuninkaankallion asumisyksikön asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti päihdeongelmaisille henkilöille, joilla asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä, ja joilla asunnottomuuteen liittyy erilaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
Vastauksessa todetaan, että Kuninkaankallion asumisyksikkö on yksittäisenä hankkeena poikkeuksellisen suuri. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan vuosina 2012-2015 sisältyneet hankkeet ovat olleet kooltaan 20-45 asuntoa. Hankkeet on pyritty sijoittamaan eri puolille Espoota kohtuullisen hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärelle.
Nyt asunnottomuustyössä on keskitytty asunnottomuuden varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Enää ei tavoitella uusia asunnottomille tarkoitettuja asumisyksiköitä vaan asunnottomuutta pyritään ratkaisemaan tarjoamalla asuntoja ensisijaisesti tavallisesta asuntokannasta ja viemällä tarvittavat palvelut kotiin.
Kuninkaankalliosta on tullut paljon palautetta ja tilanne on ollut todella kestämätön lähalueen pientalojen asukkaille. Toivottavasti ongelmat nyt todella saadaan haltuun ja alue taas turvalliseksi.
– Kaupungin, Länsimetro Oy:n, TA-Asunnot Oy:n, Kassiopeia Finland Oy:n ja Lujatalo Oy:n välisen yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen (Matinkylän keskustakortteli 23311 C-tontti)
Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan pääperiaatteet Matinkylän korttelin 23311 C-tontin ja siihen liittyvien rakennusten ja rakennelmien toteutuksesta, kustannusvastuista ja aikatauluista. C-tontille rakennetaan hotelli ja asuntohotelleja, asuntoja sekä näiden yhteyteen liiketiloja, Länsimetron Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti sekä Tynnyripuiston pysäköintilaitos.
Tynnyripuistoon, tämän rakennushankkeen välittömään läheisyyteen, on suunniteltu sijoittuvaksi myös Meri-Matin koulu ja Matinkylän Uimahalli. Kaupunki vastaa kustannuksellaan koulun ja uimahallin suunnittelusta ja rakentamisesta.
Hankkeen sujuvan toteuttamisen ja metron haittavaikutusten minimoimiseksi maanrakennus- ja louhintatyöt on jo kaupungin toimesta tehty. Esirakennustöiden kustannukset peritään täysimääräisesti pinta-alojen suhteessa hankkeen toteuttajilta.
Hankkeen jatkorakentaminen käynnistyy toteuttajien toimesta elokuussa 2017 ja C-tontti on aikataulun mukaan kokonaisuudessaan rakennettu vuonna 2020.
Rakennuskokonaisuuden osana toteutetaan Tynnyripuiston pysäköintilaitos, joka sijoittuu C-tontin ja katualueen alle.
Pysäköintilaitokseen sijoittuu yhteensä 231 autopaikkaa, joista Matinkylän Uimahalli Oy:lle tulee 115 autopaikkaa. Uimahallin velvoiteautopaikkamäärä on 48 autopaikkaa. Loput 67 autopaikkaa varataan alueen tulevaa rakentamista varten (Matinkylän Elä ja Asu -keskus). Autopaikoituksesta on suora maanalainen yhteys uimahalliin.
Yhteistoimintasopimuksessa autopaikan arvioitu kustannus urakkasopimuksen mukaisella sisällöllä on 64 150 euroa. Tämä on kyllä todella kova hinta yhdestä parkkipaikasta.
– Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamiseksi
Kuntien takauskeskus on suomalaisten kuntien yhteenliittymä, joka takaa kuntien lainoitusta kun kunnat hankkivat rahoitusta infra-, rakennus- tai palveluinvestointeihin.
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien omaisuutta siirtyy maakunnille ja se vaikuttaa kuntien vakavaraisuuteen ja sitä kautta Kuntien takauskeskukseen. Uudistuksessa kuntien kannalta on erityisen tärkeää, etteivät ne menetä vakavaraisuusasetuksen nollariskiluokitusta. Jo nyt kaavaillut uudistukset maakuntien rahoitukseen heikentävät kaupunkien vakavaraisuutta ja näkyvät rahoituksen hinnassa sekä saatavuudessa.
Lausunnossa painotetaan, että lain muutoksilla ei saa heikentää Kuntien takauskeskuksen tai Kuntarahoitus Oyj:n asemaa. Tämä on iso ongelma erityisesti paljon investoiville kasvukaupungeille, kuten Espoolle.
– Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi
Lausuntopyyntö koostuu kolmesta osuudesta (A-C):
A. käsittelee maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyviä tehtäväaloja, jotka perustuvat maakuntalain maakuntien tehtäväalan määrittävään 6§:ään.
B. käsittelee valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia ja sen edellyttämiä uusien virastojen perustamista koskevia lakiehdotuksia.
C. käsittelee hallituksen esityksen sisältämää ehdotusta voimaanpanolaiksi sekä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan uudistuksen edellyttämät tehtäväsiirrot maakunnille, Valtion lupa- ja valvontavirastolle ja muille virastoille.
Valtava lainsäädäntöurakka tämä uudistus on. Vaikea uskoa, että valmista tulisi kesän aikana.
– Lausunnon antaminen luonnoksista laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä
Espoon lausunnon tärkeimpiä kohtia:
– Aiemmin lausunnolla olleessa hallituksen esityksessä kuvattiin jakokaava, jolla maakunnat saavat kasvupalvelurahoituksen. Mainittu jakokaava ei huomioi millään tavoin huomioi maahanmuuttajaväestön määrää tai osuutta eri maakunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan maahanmuuttajien asiakaspalvelu vaatii 1,5 – 2 kertaa enemmän resursseja äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuviin asiakkaisiin verrattuna. Tämän tosiasian tulee näkyä kasvupalveluiden alueellisen rahoitusjaon kriteereissä.
– Espoo pitää myönteisenä sitä, että lakiesityksissä annettaisiin maakunnalle, Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymälle ja kasvupalveluiden palveluntuottajille laaja liikkumatila määritellä palvelujen sisältöjä ja toteuttaa innovatiivisesti suunniteltuja palveluita.
– Eri toimijoiden roolit uudessa mallissa jäävät osin epäselväksi. Esimerkiksi, lakiesityksen mukaan palvelutarve voidaan arvioida digitaalisesti. Lakiesityksestä ei kuitenkaan selviä, millaisella ja minkä tahon ylläpitämällä tietojärjestelmällä tällainen arviointi tapahtuu. Osin epäselväksi jäävät myös järjestäjän ja palvelutuottajien roolit palvelutarpeen arvioinnissa.
– Espoo kannattaa muutoksia, joilla edistetään työttömien sijoittumista aitoon työympäristöön, vahvistetaan työelämätaitoja, ammatillista osaamista ja kontaktien muodostumista sekä tuetaan jatkotyöllistymistä. Tällaiset palvelut tulee aina toteuttaa niin, etteivät työkokeilu tai muut työpaikalla järjestettävät palvelut syrjäytä työsuhteista työtä.
– Työmarkkinatuen rahoitusosuus tulee poistaa kunnilta. Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä maakuntien vastuulle. Kuntien osuutta työmarkkinatukeen on perusteltu niiden roolilla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajana, joten vastuu tulee siirtää uudistuksessa palveluiden mukana maakunnille.
Esitetty työttömyysturvalaki saattaa huonoimmillaan vaikuttaa negatiivisesti koko kasvupalvelulakikokonaisuuden toteutumisen mahdollisuuksiin, jos teennäiset ”pakkohakemukset” säikäyttävät osan työantajista pois avoimesti toimivilta työmarkkinoilta (vähintään 12 hakemusta 12 viikon aikana). Kasvupalveluiden pitää mahdollistaa uusia palveluja ja luoda polkuja työelämään – ei lisätä byrokratiaa.
Nämä vaikuttavat perustelluilta kannoilta. Olemme peräänkuuluttaneet kaupungilta aktiivisempaa otetta työllisyysasioiden hoitoon. On tärkeää pitää huoli, että linkki kaupungin tekemiseen säilyy, vaikka palvelut siirtyisivät kuntayhtymän tehtäväksi.
– Logistiikan korjaamotoiminnan siirto työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena (Kv-asia) (Pöydälle 29.5.2019)
Tämä jätettiin tosiaan viimeksi pöydälle lisäselvityksiä varten. Nyt liitteenä löytyy lisätietoa, mm. pyytämäni korjaamotoimintojen eri organisointivaihtoehtojen vaikutusten arviointi.
– Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittaminen kulttuurikeskuksen yhteyteen osana kulttuurikeskuksen peruskorjaushanketta
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston vuoden takaisen päätöksen mukaisesti on jatkettu sen selvittämistä, miten teatterille saataisiin uudet tilat Tapiolan kulttuurikeskuksen yhteyteen. Selvityksen perusteella on löydetty ratkaisu, jossa teatterin tarvitsemat tilat sijoitetaan Kulttuuriaukion ja Tapionkentän väliselle alueelle.
Lähtökohta on ollut, että teatterin toiminnot ja tarvitsemat tilat ovat samat kuin erillisessä teatteritalossa lukuun ottamatta pientä salia, jona toimisi Kulttuurikeskuksen Louhisali. Lisäksi otetaan huomioon joidenkin tilojen yhteiskäyttö (esimerkiksi aulatilat) Kulttuurikeskuksen kanssa, mutta lähtökohtana on teatterin nykyisenkaltainen ja -laajuinen toiminta vierailuteatterina ja myös omat tuotannot.
Selvityksessä on tarkasteltu kolme uutta vaihtoehtoa teatterin tarvitsemien tilojen sijoittamiseksi Kulttuurikeskuksen läheisyyteen Kaupinkallion pysäköintitalon paikalle tai Marimekkotalon yhteyteen. Toimivimmaksi vaihtoehdoksi todettiin Kulttuurikeskuksen laajentaminen Kulttuuriaukion ja Tapionkentän väliselle alueelle.
Asiaa esiteltiin muutama kokous sitten kaupunginhallituksessa ja myös kaupunkisuunnittelulautakunta sai viime kokouksessa infon asiasta. Minusta tämän vaihtoehdon mukaisesti voitaisiin edetä, mutta pidän erikoisena, että asiaa ei ole käsitelty kulttuurilautakunnassa, jolloin olisi tieto todellisista tilatarpeista.
– Virastokeskuksen kehittäminen ja Espoon kaupungintalon tilaratkaisu
Päätösesitys perustuu siihen, että nykyinen kaupungintalo ja valtuustotalo purettaisiin ja uudet tilat rakennettaisiin virastotalo 2:n paikalle.
Päätösesitys kuuluu seuraavasti:
– valmistelua viedään eteenpäin selostuksessa esitetyn ”Espoo-talo” vaihtoehdon mukaisesti nykyisen Virastotalo 2:n rakennuksen paikalle
– käynnistetään tarveselvityksen laatiminen ’Espoo-talo’ vaihtoehdon toteuttamiseksi.
– ”Espoo-talon” yhteyteen suunnitellaan keskitetysti monipuolisia asukkaiden palveluita, kulttuuri- ja liiketiloja, monikäyttöinen valtuustosali ja muut päätöksenteon tarvitsemat tilat, sekä muita kaupungin hallinnollisia tiloja.
– suunniteltavien tilojen tulee edistää kuntalaisten osallisuutta päätöksentekoon, helpottaa asukkaiden palveluiden saavutettavuutta ja noudattaa kestävän kehityksen tavoitteita. Rakennuksen lähiympäristöineen tulee muodostaa viihtyisiä kaupunkitiloja ja olla korkeatasoisesti toteutettu.
– ”Espoo-talo” hankkeen suunnittelu, rahoitus ja rakentamisen aikataulu esitetään kaupunginhallitukselle investointiohjelman käsittelyn yhteydessä.
Valtuusto päätti hyväksyessään Virastokeskus-asemakaavamuutoksen 17.11.2014 seuraavaa:
”Kaupungintalotontin käytöstä tuodaan valtuuston käsittelyyn eri vaihtoehdot rakennuskustannus- ja käyttökustannuslaskelmineen heti sen jälkeen, kun valtuuston päättämä asemakaava on lainvoimainen. Vaihtoehdot ovat talon purku ja uuden rakentaminen, talon korjaaminen (suojeltuna tai ilman suojelua) tai tontin muu käyttö.”
Nyt esitetään, että kaupunginhallitus tekisi vaihtoehdosta päätöksen, mikä on vastoin valtuuston päätöstä.
Vaihtoehtoja on esitelty valtuustolle erillisessä seminaarissa. Niiden kustannukset eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Tämä on niin iso ja periaatteellinen asia, että on minusta syytä tuoda valtuustoon. Ja pitäisi ensin pöydätä, jotta ryhmät ehtivät käsitellä jo ennen kh:n päätöksentekoa. Olen ollut kaupungintalon säilyttämisen kannalla ja kyllä edelleen kaupungintalon ja valtuustotalon purkaminen tuntuu brutaalilta vaihtoehdolta.
Vaikka kaupungintalo ei ole suojeltu (Ely-keskuksen valitus asiasta kaatui oikeudessa ja talon purkamisen mahdollistama asemakaava sai lainvoiman 2.3.2016) pidän sitä yhtenä harvoista Espoon keskuksen säilyttämisen arvoisista rakennuksista, kunten myös valtuustotaloa. Tästä asiasta haluan kuitenkin käydä uuden valtuustoryhmän kanssa perusteellisen keskustelun uusien selvitysten pohjalta.