Eilen oli tiivis kokous- ja neuvottelupäivä, jonka lomassa kaupunginhallituksen kokous. Kehyksestä ja veroprosentista tehtiin päätökset, strategian tavoiteosuudesta jatkuvat neuvottelut. Päätöksiä siitäkin on tarkoitus tehdä valtuustossa 11.9. Vauhdikkaasti ja työntäyteisesti on alkanut uuden valtuuston syksy. Alla raportti kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Espoo-tarinan ja strategiaperustan päivittäminen (Kv-asia) (Pöydälle 28.8.2017)
Ryhmien välisissä neuvotteluissa oltiin päästy yksimielisyyteen Espoo-tarinasta, joka päätettiin esittää valtuustolle neuvotellussa muodossa. Tarinaan ei kohdistunut suuria muutospaineita, koska se hiottiin huolella neljä vuotta sitten, eikä maailma ole valtavasti neljässä vuodessa muuttunut.
Vihreiden lisäyksinä saatiin sisään luontoarvojen, joukkoliikenteen ja lähipalveluiden painotusta sekä vanhojen lähiöiden huomioimista viiden kaupunkikeskuksen ohella. Myös ikääntyvät, vammaiset ja asunnottomat saatiin mukaan, samoin esteettömyys. Tärkeä esityksestämme tehty lisäys oli myös luottamushenkilöjohtamisen mainitseminen virkamiesjohtamisen rinnalla. On erikoista, että kaupunki haluaa olla Suomen toimivin demokratia, mutta luottamushenkilöjohtamisen roolia ei haluta nähdä osana kaupungin johtamisjärjestelmää.
Neuvottelut strategian tavoitteista ja toimenpiteistä jatkuvat torstai-iltana. Niiden hyväksymistä varten pidetään ylimääräinen kaupunginhallituksen kokous ma 11.9. klo 15.30. Menettely on poikkeuksellinen, mutta näin saadaan lisää aikaa tavoitteiden hiomiseen. Strategia on kuitenkin valtuustokauden tärkeimpiä päätöksiä.
– Vuoden 2018 talousarvion sekä vuosien 2019-2020 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) (Pöydälle 28.8.2017)
– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2018 (Kv-asia) (Pöydälle 28.8.2017)
Olemme jo useampana vuonna käyneet keskustelua siitä, että prosessi jossa veroprosentti lyödään kiinni kehyksen yhteydessä ennen kuin on tieto toimialojen todellisista tarpeista, ei ole luottamushenkilön näkökulmasta mielekäs.
Tämän vuoden osalta prosessin ja aikataulun muuttaminen ei enää onnistunut, mutta sovittiin, että tammikuussa käydään virkamiesvalmistelun pohjalta neuvottelut siitä, miten jatkossa päätöksenteko talousarvion osalta on järkevää juoksuttaa. Tähän saadaan myös vertailua muista kaupungeista.
Demarit esittivät kuitenkin kokouksessa, että veroprosentista päätettäisiin vasta marraskuun kokouksessa, kun kaupunginjohtajan talousarvioesitys on julkistettu. Tämä olisi edellyttänyt valtuuston kokouksen aikaistamista viikolla, koska veroprosenttitiedot on ilmoitettava valtiolla 17.11. Kannatin esitystä, joka kaatui äänin 9-6 (sitä kannattivat vihreät, demarit ja vasemmistoliitto).
Tämän jälkeen demarit tekivät esityksen veroprosentin 0,25%-yksikön korotusta (tarkoittaa noin 15 me), jota esitystä myös tuin. Perustelut esitykselle olivat seuraavat:
”Tuloveroprosentin nostaminen on tarpeen kaupungin velkaantumisen hidastamiseksi, sisäilmaongelmaisten koulujen- ja päiväkotien korjaamisen rahoittamiseksi sekä väkiluvultaan kasvavan kaupungin palvelujen turvaamiseksi.”
Tämä esitys kaatui samoin numeroin.
Vuosi sitten esitimme 0,5%-yksikön korotusta. Tänä vuonna päädyimme kannattamaan tuota pienempää muutamastakin syystä. Eniten mietityttää, miten sote-uudistus toteutuessaan vaikuttaisi kaupungin taloustilanteeseen. Valtio kompensoi pysyvästi 60% kaupungilta lähtevien verotulojen ja sote-nettomenojen välisestä erotuksesta. Tuo ero on nyt Espoossa suuri, koska olemme tuottaneet sote-palvelut edullisesti.
Myös taloustilanne näyttää nyt paremmalta kuin vuosi sitten, mikä osaltaan vähentää painetta suureen korotukseen. Mutta toisaalta tiedämme jo nyt, että toimialoilla on vajetta, erityisesti varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa, joten tuo 0,25%-yksikön korotus on perusteltu tässäkin tilanteessa. Epäilemme myös sitä, onko koulukorjauspaketti riittävä ja velkaantumistakin haluamme hillitä.
Kehys hyväksyttiin ohjeellisena. Lautakuntien käsittelyssä ja talousarvioneuvotteluissa päästään sitten kiinni yksityiskohtiin.
Tässä yhteydessä kaupunginjohtaja esitteli myös ns. koulukorjauspaketin, jolla on tarkoitus päästä kunnianhimoiseen tavoitteeseen ”hätäväistöjä ja sisäilmakohteita nolla”.
Koulutiloja on tarkoitus hankkia kasvavassa määrin vuokratiloina. Kysyimme, onko kasvavat vuokrakulut sisällytetty siton budjettiin. Tähän ei saatu virallista vastausta, mikä tarkoittaa että ei ole.
Tilahankkeisiin ollaan investoimassa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 1,1 miljardia. Toisin kuin kaupungin tiedotteessa mainittiin, tämä ei mene pelkästään koulu- ja päiväkoti-investointeihin (pääosin kyllä), vaan mukana on mm. parkkihalleja ja Matinkylän uimahalli. Investointiohjelmakokonaisuuteen voi kunnolla ottaa kantaa vasta kun näemme hankelistan. Sinänsä suunta ja keinovalikoima on oikea. Oirekartoitukset esityksestä tosin puuttuivat, pyysin lisäämään ne mukaan.
Pyysin myös tarkentamaan, minkä verran vuosittaista lisäystä koulu- ja päiväkotirakentamiseen on verrattuna viimeisen neljän vuoden jaksoon. Teknisen toimen johtaja totesi, että vertailukohtaa on vaikea hakea euromääräisesti, koska tavoitteena ei ole ollut lisätä hankkeisiin rahaa vaan saada tuotettua tiloja sitä mukaa kuin väistötarve sitä vaatii. Mittarina pitäisikin olla se, kuinka monta kohdetta menee vuodessa prosessin läpi. Vuokrakohteiden lisääntyminen luo painetta käyttötalouden puolelle, mikä on haaste sivistystoimen budjeteissa.
On totta, että rahaa käytetään Espoossa investointeihin todella paljon verrattuna muihin kaupunkeihin. Nyt pitää varmistaa, että se raha käytetään järkevästi pitkällä aikavälillä. Ja ettei investointikaton kiertäminen vuokrakohteilla johda siihen, että kasvaneet vuokrakulut ovat pois opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta.
– Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä
– Lausunnon antaminen työ- ja elinkeinoministeriölle työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietinnöstä
– Valtuustokysymykset Tapiolan harjoitusareenan sähkökatkosta ja Suomenojan venesatamasta
– Valtuustokysymykset Henttaan ja Kuurinniityn välisen kevyen liikenteen väylän käytöstä ja kaupunkikuvatoimikunnan toimivallasta
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle kantelusta koskien Tapiolan keskuksen asemakaavan muutosta
Nämä hyväksyttiin kaikki keskusteluitta esityksen mukaan.
– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset
Tässä kohtaa tuli kokouksen yllätys:
Toimialajohtaja Olli Isotalo käytti otto-oikeutta konsernijaoston päätökseen koskien lausuntoa HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Kokouksessa äänestettiin niukasti äänin 5-4, että lipunhintoja ei pidä korottaa ja että infrakorvauksista pitää löytää ratkaisu, joka ei nosta kohtuuttomasti lipunhintoja. Iloitsimme konsernijaoston viisaasta joukkoliikennemyönteisestä linjasta. Harvoin saa lukea näin vihreiden tavoitteiden mukaisia kaupungin kokoustiedotteita.
Saapa nähdä, kääntyykö kanta kaupunginhallituksessa Kokoomuksen johdolla. On todella ristiriitaista, että samaan aikaan kun Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, joukkoliikenteeseen ei haluta panostaa, vaan se nähdään kulueränä. Asia tulee käsiteltäväksi 18.9. kokoukseen.