Huomenna tila- ja asuntojaoston kokouksessa isona päätösasiana Viherlaakson koulun hankesuunnitelman muuttaminen. Puretaan enemmän kuin oli alkujaan tarkoitus. Tämä riski oli esillä, kun asia palautettiin jaostossa kertaalleen uudelleen valmisteltavaksi vuonna 2015. Tästäkin on otettava opiksi.
Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
– Ajankohtaiset sisäilma-asiat, Maija Lehtinen
Olen pyytänyt listalle Jupperin ja Nöykkiön koulut joista on tullut yhteydenottoja. Käytiin listapalaverissa keskustelu siitä, että Tilapalveluiden vastuulla on viestintä sisäilmakohteissa, mutta normaaleista ylläpitokorjauksista ja huoltotoimista vastuu on rehtorilla. Tässä nyt selvästi vielä hiomista prosessissa, jotta vastuut ovat selvillä ja tieto kulkee.
Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulujen historiaselvitykset on luovutettu kaupungille 4.10. Nyt on tärkeää aikatauluttaa seuraavat stepit johtopäätösten ja tarvittavien päätösten tekemiseksi.
– KETS-sopimuksen mukainen toimintasuunnitelma, Maija Lehtinen
KETS on kuntien energiatehokkuussopimus, jossa on lähdössä uusi sopimuskausi uusin tavoittein. Tämä on tärkeä paperi matkalla kohti hiilineutraalia Espoota 2030. Kävin maanantaina tapaamassa Tilapalveluiden energia-asiantuntijoita. Hyvä ote tuntuu siellä nyt olevan päällä. Vielä pitää varmistaa, että on rahat energiatehokkuusinvestointien tekemiseen, jotta päästään asetettuihin tavoitteisiin.
– Rakenteiden ja kosteuden seuranta, Maija Lehtinen
Tämä on tärkeä asia, josta on ollut paljon puhetta. Hyvä että infotaan jaostolle, mihin toimiin on ryhdytty.
– Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen, tarkistetun hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Valtuusto hyväksyi 2015 Viherlaakson koulun ja lukion hankesuunnitelman, jonka mukaan piti säilyttää kaksi vanhinta osaa, joista vanhin (edelleen säilytettävä) Aarne Ervin suunnittelema.
Hankesuunnitteluvaiheessa ennen sopimuksen solmimista tehtiin rakennuksesta 2 selvitykset sisältäen mm. sisäilmaselvitykset, rakenteiden kosteus- ja homeriskianalyysit, rakenteiden kosteustekniset kuntotutkimukset sekä kantavien ylälaattapalkistojen kuntotutkimuksen. Niiden perusteella päädyttiin peruskorjausvaihtoehtoon.
Koulun tyhjennyttyä opetustoiminnasta tehtiin lisätutkimuksia, joissa rakennus on osoittautunut teknisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna korjauskelvottomaksi.
Rakennus 2:n purkaminen mahdollistaa koulukokonaisuuden toiminnan kannalta selkeämmän, rationaalisemman ja toimivamman tilaratkaisun, jossa mm. vaatimukset uusista oppimisympäristöistä on helpompi toteuttaa.
Koulun perusparannus ja laajennus toteutetaan elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Jos hyvin käy, rakennus 2 purkamalla voidaan saada kustannuksia alas myös elinkaarivastuista. Suunnitelmamuutoksen kustannusvaikutukset ovat vielä selvityksen alla.
Kun hankesuunnitelmaa hyväksyttiin vuonna 2015 jaosto kävi vierailemassa Viherlaakson koululla ja kävimme tiukan keskustelun siitä, kannattaako rakennus 2 säilyttää. Palautimme asian jaostosta esityksestäni kertaalleen uudelleenvalmisteltavaksi seuraavin evästyksin:
”Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tutkitaan mahdollisuutta laskea kustannusarviota erityisesti tutkimalla päästäänkö tähän purkamalla myös toiseksi vanhin rakennus. Lisäksi tulee selvittää mikä vaikutus tällä olisi hankkeen toteutusaikataululle.”
Seuraavaan kokoukseen hankesuunnitelma tuli kuitenkin samanlaisena ja se hyväksyttiin yksimielisesti.
Saadun selvityksen mukaan purkuvaihtoehto olisi tullut kalliimmaksi ja rakennus olisi korjattavissa hyvään kuntoon. Lisäksi perusteltiin, että kaupunginmuseo esitti rakennuksen säilyttämistä ja rakennusluvan saaminen olisi ongelmallista. Ja että hankesuunnitelman päivitys viivästyttäisi hankkeen aikataulun.
Päätös ei siis aikanaan ollut läpihuutojuttu. No onneksi näistä ajoista on otettu opiksi ja nyt Tilapalvelut esittää esim. Aarnivalkean koulua purettavaksi huonon kunnon takia suojeluarvoista huolimatta.
Tarkoitus ei ole muilta osin avata hankesuunnitelmaa, vaan pysyä suunnitellussa laajuudessa ja toiminnoissa sekä hakea tämän osan uudelleen suunnittelulla uusien tilaratkaisujen kautta kustannustehokasta ratkaisua. Ymmärtääkseni sivistystoimi on ollut tiiviisti mukana suunnittelussa.
– Lainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas) hakee korkotukilainan puoltoa Maarinsolmu-nimiselle vuokratalohankkeelleen Maarinsolmun asemakaavan muutosalueelle osoitteeseen Kalevalantie 2. Hankkeeseen on suunniteltu 190 asuntoa (7 840 k-m2). Korkotukilainaa haetaan 23 841 900 euroa sekä lisäksi investointiavustusta 2 649 000 euroa.
Hakemus on Maarinsolmun kaavaehdotuksen (nähtävillä 2.5. – 1.6.2017) mukainen. Alueella on kunnallistekniikka.
Kaava on siis vielä vaiheessa. Se on hyväksytty nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 28.3.2017 yksimielisesti evästyksin, jotka koskivat lähinnä Hopealehto-nimistä puistoa ja hulevesijärjestelyjä. Opiskelija-asuntohanke sinänsä hyvä ja kannatettava