Maanantaina kaupunginhallituksen toiseksi viimeinen kokous, jossa isoimpana asiana kaupungintalon kohtalo. Asiasta on väännetty vuosikausia ja moni on ehtinyt matkan varrella turhautua päätöksenteon hitauteen. Työ ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan, nyt on vihdoin realistiset vaihtoehdot päätöksenteolle.
Alla kokousasiat avattuna ja kaupungintalostakin tarkemmin. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi (Kv-asia) (Pöydälle 27.11.2017)
Lausunnosta käytiin viikko sitten evästyskeskustelu kaupunginhallituksen iltakoulussa. Olimme tyytyväisiä virkamiesten kriittiseen pohjaesitykseen, joka on pysynyt pääosin samana. Lausunnon loppuun on iltakoulun evästysten mukaisesti lisätty kuvaus siitä, miten Espoo jo nyt hoitaa sote-palvelunsa uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi korostetaan suurten kaupunkien merkitystä Suomen menestykselle ja toistetaan aiempi kanta, että uudistus pitäisi tehdä ensin siellä missä sitä tarvitaan (pienet harvaan asutut maakunnat) ja säilyttää se mikä jo toimii (suurten kaupunkien tilanne). Suurilla kaupungeilla tulisi jatkossakin olla mahdollisuus tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse.
Lausunnon lopusta löytyy pihvi, eli vahva kritiikki koko uudistusta kohtaan:
”Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen edellyttää palveluiden oikeaa kohdentumista ja vaikuttavuutta. Palvelujen integraation varmistaminen edellyttää sujuvia hoitoketjuja ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia. Esitetty malli aiheuttaa haasteita eri palveluiden yhteensovittamiselle. Palveluiden pirstaloituminen haittaa merkittävästi niiden yhdenvertaista saatavuutta ja vaikuttavuutta. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää epärealistisena sitä, että kustannusten kasvua pystyttäisiin hillitsemistä peräti 3 miljardilla eurolla.
Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille järjestelmä saattaa osoittautua huomattavan monimutkaiseksi. Nykyistä vahvempi palveluneuvonta ja -ohjaus ovat välttämättömiä, ja silti esitetyn mallin haasteena on varmistaa heikommassa asemassa olevien henkilöiden palveluiden saanti, kyky valita itselleen sopivimmat palvelut sekä palvelupolkujen saumattomuus. Sosiaalihuollon näkökulmasta on epäselvää, miten ehdotettu malli nopeuttaa palveluihin pääsyä ja estää ongelmien kasautumista.
Ylipäätään esitetyn mallin ongelmaksi voi muodostua se, että maakunnan mahdollisuudet ohjata palvelutuotantoa ja sitä kautta riittävällä tavalla huolehtia lain tavoitteiden toteutumisesta ovat hyvin rajalliset. Esitetty malli on korostuneen markkinaohjautuva. Uudistuksen vahvuutena on järjestämisvastuun integroiminen, mutta tuottajatasolla integraatio voi jäädä monin paikoin toteutumatta. Esityksen vaikutusarviointi on tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi suppea. Käynnissä olevien tai käynnistyvien kokeilujen tuloksia ei ole vielä voitu hyödyntää. Valmistelun kiire ja jatkuvat muutokset hankaloittavat myös sidosryhmien kuulemista. Eri tahojen osallisuutta uudistuksen valmistelussa on syytä vahvistaa.”
– Valtuustokysymys asiakasmaksujen perinnästä ja ulosotosta (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) ja 29 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään mistä syistä laskuja joutuu perintään ja ulosottoon, miten tätä voitaisiin ennaltaehkäistä, ja millaisia kustannuksia kaupungille syntyy perintätoimistojen käytöstä.
Terveyskeskusmaksuista perintään on päätynyt vuonna 2017 noin 15 600 laskua. Ulosottoon niistä päätyi 1 809 maksua. Länsiväylän uutisen mukaan suuri osa perintään liittyvistä laskuista on erilaisista perusterveydenhuollon ja päivähoidon palveluista.
Vastauksessa kerrotaan, että kaupunki ei systemaattisesti selvitä laskujen perintään ja ulosottoon siirtymisen syitä. Talouspalvelujen puhelinpalveluun soittaneiden asiakkaiden kertoman perusteella näyttäisi siltä, että yleisimmät syyt ovat asiakkaan taloudellisen tilanteen heikkous, tietämättömyys siitä, että laskut siirtyvät perintään mikäli niitä ei makseta ajallaan sekä maksamisen unohtaminen.
Asukkaiden on mahdollisuus saada maksuaikaa kaupungin lähettämille laskuille ottamalla yhteyttä Talouspalvelujen puhelinpalveluun.
Kaupunki maksaa perintää hoitaville yrityksille vuositasolla noin 70 000 euroa. Tämän lisäksi kaupunki maksaa yrityksille perintäpalkkioiden arvonlisäverot, noin 50 000 euroa vuodessa (nämä kaupunki saa vähentää omassa arvonlisäverotilityksessään).
Maksukaton täyttymistä on hyvin vaikea seurata ennakkoon, sillä useat asiakkaat maksavat maksukaton piiriin kuuluvia maksuja myös muille kuin Espoon kaupungille (esim. HUSille).
Lopuksi todetaan, että taloudellisin ja asiakasystävällisin vaihtoehto hoitaa perintä on käyttää perintään erikoistunutta kumppania.
Vastaus on melkoisen niukka ja siitä puuttuu sosiaalinen näkökulma. Huolta on herättänyt se, kuinka agressiivista kaupungin perintätoiminta on, tarjotaanko aktiivisesti apua kun maksuvaikeuksia ilmenee ja onko maksukaton ylittymisiä oikeasti yritetty selvittää. Samoin olisi hyvä kuulla tarkemmin, millaisin kriteerein perintätoimistot on kilpailutettu.
Valmistelussa on Mikki Kausteen (vihr.) ja Tiina Ahlforsin (vas) valtuustoaloite samasta aiheesta. Olisi luontevaa, että tämä vastaus käsiteltäisiin samaan aikaan aloitevastauksen kanssa. Kysymme, koska valtuustoaloite on tulossa käsittelyyn.
– Valtuustokysymyksiin annettavat vastaukset (neljä kysymystä) (Kv-asia)
Jouni Särkijärvi (kok.) on taas tehnyt kysymyksiä suoraan kaupunginhallitukselle:
– Valtuustokysymys Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n kustannuksista kaupungille 7.10.2017
Kysytään pienentyvätkö kaupungin kustannukset, kun velvoitepaikkoja ja väestönsuojatiloja myydään niitä tarvitseville yhtiöille, paljonko kaupunki maksaa pysäköintiyhtiölle tänä vuonna muuta kuin lainan lyhennyksiin kohdistuvaa vastiketta sekä sitä, miksi yhtiön vuoden 2013 jälkeisiä tilinpäätöksiä ei ole saatavilla julkisesta rekisteristä.
Vastaus:
Kaupunki edellyttää maankäyttösopimuksissa, että kiinteistö ostaa kaupungilta tarvitsemiaan parkkipaikkoja vastaavan määrän osakkeita. Osakkeiden myyntihinta määritetään niin, että kaupunki saa sijoittamansa rahat takaisin.
Osa osakkeista jää pysyvästi kaupungin omistukseen korvaamaan purettavan Kaupinkallion Paikoitustalon paikkoja. Siirrossa otetaan huomioon nykyinen pienempi pysäköintipaikkanormi niin, että keskuspysäköintiin osoitettu velvoiteautopaikkamäärä on aikaisempaa pienempi.
Tapiolan keskuksen uudistamisen jatkuminen pitkälle 2020-luvulle ja pysäköintinormin lievennys johtaa siihen, että kestää kauemmin, että kaupunki saa ylimääräiset paikat myytyä.
Kaupunki on tehnyt kustannuksellaan keskuspysäköintihalleihin väestönsuojan ja edellyttää, että kaikki uudet väestönsuojapaikat osoitetaan sinne ja paikoista maksetaan kaupungin määräämä hinta.
Tilinpäätöstietojen toimittamisessa patentti- ja rekisterihallitukseen on ollut tietokatkos, johon on nyt reagoitu.
– Valtuustokysymys Mestarintunnelin kustannushyödystä 7.10.2017
Kysytään, mitkä ovat olleet kaupungin investointikustannukset Mestarintunnelista ja maan pinnalla vapautuneen maa-alueen kunnallistekniikasta ja paljonko kaupunki on saanut tuloja tonttien myynnistä Kehä I:ltä vapautuneella alueella.
Vastaus:
Tunnelin kustannukset jaettiin aikanaan Espoon ja valtion kesken suhteessa 39/61. Vapautuvalle tiealueelle sijoittui yhteensä noin 36 000 k-m2 asuinrakennusoikeutta, jonka arvioitiin kattavan puhdistuksen ja uuden alueen kunnallistekniikan rakentaminen. Korkeiden kustannusten ja teknisesti vaikeiden ratkaisujen johdosta betonikannen päälle rakentaminen ei ole toteutunut.
Tunnelin rakentamiskustannukset kaupungille olivat noin 21,5 miljoonaa euroa. Kaupunki on myynyt alueelta kaksi tonttia ja vuokrannut yhden, yhteensä noin 19 600 k-m2. Näiden luovutusten arvo on yhteensä noin 11 miljoonaa euroa.
Kaupunkikehityksen näkökulmasta tunneloinnilla on nähty myös kaupunkirakennetta parantavia vaikutuksia, kun on saatu pois kaupunkia halkova valtatie ja sitä kautta asukkaille terveellistä ja viihtyisää asuinympäristöä. Parantuneet liittymäjärjestelyt mahdollistavat myös Leppävaaran keskuksen voimakkaan kehittämisen.
– Valtuustokysymys koulujen ja päiväkotien pysäköintipaikkojen yhteiskäytöstä 3.11.2017
Kysytään, onko tavoitteena, että koulujen ja päiväkotien pysäköintipaikkoja hyödynnetään jatkossa nykyistä laajemmin yleiseen pysäköintiin.
Vastaus:
Koulujen ja päiväkotien pysäköintipaikkojen nykyisen käytön laajentaminen yleiselle pysäköinnille on ongelmallista huollon järjestelyjen osalta ja jotta voidaan varmistaa paikoitustilat asianomaisen yksikön käyttöön silloin, kun se niitä tarvitsee. Nykyisiä aikarajoituksia pidetään siis perusteltuina.
– Valtuustokysymys Espoonjoen tulvasuojelusta 2.11.2017
Kysytään mitä on tarkoitus tehdä, jotta Espoonjoen tulvariskejä vähennettäisiin.
Vastaus:
Espoonjoen kunnostussuunnittelu välillä Turunväylä-Lasihytti on käynnissä. Se on aloitettu vuonna 2016 Espoon kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteishankkeena. Laajamittainen kunnostus tarvitsee vesilain mukaisen luvan, joten lupahakemus ja yleissuunnitelma kunnostuksesta on jätetty Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lokakuussa 2017.
Asiantuntijaryhmä on todennut, että tasaisesta profiilista johtuen tulvimista ei voida täysin poistaa siten, että uoman luonne säilyisi ennallaan. On kuitenkin mahdollista ja tavoitteena palauttaa uoma siihen kuntoon, missä se on ollut ennen umpeenkasvun kiihtymistä.
Liikennevirastolla on käynnissä Turunväylän saneeraushanke, jossa savikolla painunutta moottoritietä korotetaan Espoonjoen kohdalla 1,0-1,5 m aiempaa ylemmäksi. Urakka valmistuu vuoden 2018 aikana, ja tulee käytännössä poistamaan tulvariskin moottoritieltä. Kirkkojärven alueen riskikohteille (Tuomiokapituli, Kirkkojärven koulu, Kuninkaantien lukio ja uimahalli) on suunnitteilla kiinteistökohtaiset tulvasuojaukset.
Kirkkojärvenpuiston uusi asemakaava eri vaihtoehtoineen on vireillä. Kaavaselostuksessa todetaan, että alueen toimenpiteillä ei pystytä vaikuttamaan Espoonjoen tulvahuippuihin. Puistoraitin yhteyteen rakennettavan tulvapenkereen avulla voitaisiin kuitenkin suojata rakennuksia paikallisesti. Joissakin keskusteluissa esillä ollut Kirkkojärven palauttaminen pahentaisi tulvia, kun pysyvä järvi poistaisi tulvimistilaa alueelta.
– Espoon erityisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat laitokset vuoden 2018 presidentinvaalissa
Nimetään 52 laitosta ennakkoäänestyspaikoiksi, mukana sairaaloita ja ympärivuorokautista hoitoa antavia yksiköitä.
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettaminen vuoden 2018 presidentinvaaliin
Listat näyttävät olevan täydet vihreiden ja muidenkin osalta.
– Kaupunginhallituksen opintomatka Brysseliin 17. – 19.1.2018
Kaupunginhallituksen varsinaiset jäsenet sekä valtuuston puheenjohtajisto lähtevät opintomatkalle.
Matkan tarkoituksena on syventää ymmärrystä EU:n tarjoamista mahdollisuuksista Espoo-tarinan toteuttamisessa ja viedä Espoon keskeiset viestit EU-tasolla valmisteilla oleviin rahoituskauden painopisteisiin. Matkalta haetaan uutta tietoa ja ideoita sekä luodaan verkostoja Espoo-tarinan kärkiteemojen toteuttamiseen mm. kansainvälisten ja EU-rahoitteisten hankkeiden avulla.
Kaupunginhallituksella on ollut tapana käydä opintomatkalla kerran tai kaksi valtuustokauden aikana. Matkat ovat aina hyödyllisiä myös sisäisen verkostoitumisen kannalta. Nyt ohjelmassa näkyy erityisesti kaupunginhallituksen pj. Markku Markkulan käden jälki, kun hän on vahva vaikuttaja EU:n alueidenkomiteassa. Näitä verkostoja pyritään nyt hyödyntämään.
– Lahdenpohja, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue Lahdenpohja, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, (MRA 27 §), alue 221800, 10. ja 17. kaupunginosa Otaniemi ja Laajalahti (Kv-asia) (Pöydälle 27.11.2017)
Tämä jäi pöydälle viime kokouksessa, jotta kaikki ehtivät paneutua asiaan. Hankala kaava, jossa vastakkain ovat Laajalahden natura-alueen sekä Elfvikin vanhan metsän suojeluarvot ja alueen sujuvat liikenneyhteydet sekä asukkaiden pelko läpiajon lisääntymisestä Laajalahdessa ja Ruukinrannassa. Viranomaisneuvotteluissa on käynyt selväksi, että ennen Raide-Jokeria kaavailtu rinnakkaistievaihtoehto, jota asukkaat kannattavat, ei tule kyseeseen luontoarvojen takia ja sisältää ilmeisen valitusperusteen. Tämä puolestaan viivyttäisi Raide-Jokerin suunnittelua.
– Virastokeskuksen kehittäminen ja Espoon kaupungintalon tilaratkaisu (Kv-asia) (Pöydälle 5.6.2017)
Kaupungintalon kohtalosta on väännetty vuosikausia ja minä muiden mukana olen ehtinyt matkan varrella turhautua päätöksenteon hitauteen. Espoon keskuksen kehittäminen on viimein saatava vauhtiin, jolloin saadaan keskuksen palveluille lisää käyttäjiä ja elinvoimaa. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun Lommilan kauppakeskuksen kaava sai lainvoiman ja rakentaminen voi alkaa.
Vaikka aiemmat päätökset ovat saattaneet tuntua turhalta viivyttämiseltä, ovat ne pakottaneet tuottamaan realistisia vaihtoehtoja Espoon keskuksen kehittämiseksi kaupungintalolla ja ilman. Pidän tärkeänä, että lähtökohtana valmistelussa on ollut se, että Espoon keskuksen asema säilyy kaupungin päätöksenteon paikkana.
Nyt meillä on vihdoinkin edellytykset päätöksenteolle. Valittavana on kaksi päävaihtoehtoa:
– ”Kaupungintalo”-kehityspolku, jonka lähtökohtana on kaupungintalon peruskorjaaminen ja paikallishistoriallisten arvojen säilyttäminen voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Tässä vaihtoehdossa myös valtuustotalo säilyy. Lisäksi on tarkoitus rakentaa uusi tehokkaampi virasto- ja palvelukeskus Virastotalo 2:n paikalle. Tavoitteena on kaikkien helposti saavutettava Espoon kaupungintalo, joka yhdessä uuden Virastotalo 2:n kanssa muodostaisi Espoon kaupungin merkittävimmän asiakaspalvelukeskittymän.
– ”Espoo-talo”-kehityspolku, jonka lähtökohtana on uuden Espoo-talon toteuttaminen nykyisen virastotalo 2:n paikalle. Taloon tulisi monipuolisten ja myös asukkaita palvelevien tilojen lisäksi valtuustosali ja muut kokoustilat, jotka toimisivat iltaisin laajasti myös muussa käytössä. Kaupungin muita hallinnollisia tiloja sijoittuisi tulevaisuudessa myös nykyisen Virastotalo 3:n paikalle.
Tässä yhteydessä tulee siis ratkaistavaksi myös Virastotalo 2:n kohtalo. Rakennus on peruskorjauksen tarpeessa ja asetettu käyttökieltoon sisäilmaongelmien takia. Kaupungin henkilökunta siirretään rakennuksesta muualle väistötiloihin vuoden 2018 aikana.
Virkavalmistelu esittää siis tuota ”Espoo-talo” -vaihtoehtoa, jossa kaupungin toiminnot kokoustiloineen keskitettäisiin Virastotalo 2:n paikalle tulevaan uuteen rakennukseen. Kaupungintalo ja valtuustotalo purettaisiin ja niiden tilalle tulisi asuntoja.
Myös Kaupungintalo-vaihtoehto toisi lisää asuntorakentamista alueelle. Se sijoittuisi nykyisen Virastotalo 3:n paikalle. Näin ollen molemmissa vaihtoehdoissa tulisi uusia asukkaita virastokeskusta elävöittämään radan pohjoispuolelle suunnilleen yhtä paljon.
Kaupungintalon korvaaminen asunnoilla edellyttäisi kaavamuutosta, koska nykyisessä kaavassa kaupungintalon paikka on varattu julkiselle rakentamiselle.
Molemmissa vaihtoehdoissa keskeinen tavoite on keskittää kaupungin henkilökunnan työpisteet ja saada näin aikaan säästöjä tilakustannuksissa. Nyt kaupungin hallinnollista henkilökuntaa (n. 1 700 hlöä) ja palveluja on Espoon keskuksessa hajallaan 11 eri osoitteessa molemmin puolin rataa.
Olen vuosien varrella ottanut vahvasti kantaa kaupungintalon säilyttämisen puolesta ja olen edelleen sitä mieltä, että kaupungintalo on se rakennus, joka Espoon keskuksessa kannattaa säilyttää tuomaan kaupunkikeskukseen ajallista kerrostumaa.
Nyt kun kaupungintalon purkamisen mahdollistava kaava on lainvoimainen (hallinto-oikeus hylkäsi ELY-keskuksen valituksen), antaa se pelivaraa sille miten rakennus peruskorjataan.
Tämän pohjalta on tutkittu eri vaihtoehtoja kaupungintalon säilyttämiseksi ilman tiukkaa suojelua. Kaikki rakennuksen säilyttävät vaihtoehdot mahdollistavat kaupungintalon toteuttamisen merkittäväksi osaksi Espoon identiteettiä ja kaupunkikuvaa. Rakennukseen saadaan työtilat n. 400 henkilölle, kokous- ja näyttelytiloja, asiakaspalvelu ja kahvilatilat. Rakennuksen pääovet avautuisivat rakennettavan Vaakunatorin suuntaan.
Sillä peruskorjataanko kaupungintalo vai rakennetaanko samalle paikalle uusi lähes samankokoinen rakennus, ei ole merkittävää eroa kaupunkirakenteen tai kustannusten kannalta. Pidän parhaana vaihtoehtoa, jossa rakennus peruskorjataan siten, että se voidaan modernisoida ulkoa ja sisältä kutsuvaksi ja tiloiltaan tarkoituksenmukaiseksi. Tämä voidaan tehdä niin, että samalla säilytetään riittävästi paikallishistoriallisia arvoja.
Kaupungintalo tai Espoo-talo kehityspolut toisivat vuosien 2017 – 2042 jaksolla n. 34 – 37 me säästöt nykytilanteeseen verrattuna. Merkittävimmät säästöt syntyvät tilatehokkuuden parantamisesta. Molemmat kehityspolut edellyttävät huomattavia investointeja. Nettoinvestoinnit ovat n. 43 – 46 me lisää nykytilanteeseen verrattuna, huomioiden maanmyynneistä saatavat kasvavat tulot. Suurimmat arvioidut investoinnit ovat VT2:n paikalle uudisrakennus (n. 45 me), Kaupungintalon (n. 25 me) tai Virastotalon 3:n peruskorjaus (n. 24 me), sekä vuorottaispysäköinnin järjestäminen (n. 17 me, josta toimitilojen osuus n. 6 me).
Kehityspolkujen investoinnit maksavat itsensä takaisin arviolta vuoteen 2031 mennessä kertyneinä säästöinä sekä kasvaneina maanmyyntituloina. Uusi Virastotalo 2 tai ns. Espoo-talo voidaan toteuttaa joko vuokratiloina tai omana investointina. Investointi- tai rahoituspäätös tulee käsiteltäväksi myöhemmin.
Laskelmat on tehty nykyisen henkilöstömäärän pohjalta (1700). Jos sote-uudistus tai muut tehostamistoimet johtavat henkilöstömäärän merkittävään pienenemiseen, tarvittavien tilojen määrä vastaavasti pienenee. On arvioitu, että tällaisessa tilanteessa olisi mahdollista sijoittaa tarvittava määrä työpisteitä tulevaan Espoo-taloon ja Kamreerintie 5:ssa olevaan osaketilaan. Ja VT3:n paikalle voitaisiin sijoittaa asumista.
Tehtyjen selvitysten pohjalta näen molemmissa vaihtoehdoissa hyviä puolia ja olenkin kiittänyt virkamiehiä hyvästä valmistelusta. Kannatan kuitenkin edelleen kaupungintalon säilyttävää ratkaisua, kuitenkin ilman suojelunäkökulmaa, jolloin tilankäyttöä voidaan suunnitella joustavammin tulevaisuuden tarpeisiin. Näen arvokkaana sen, että myös Espoon keskuksessa säilytetään vanhaa osana kaupungin ajallista kerrostuneisuutta.
– Karakallio, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 131406, 57. kaupunginosa Karakallio
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin omistamaa vuokra-asuntotarjontaa muuttamalla maantasopysäköintiin nykyisellään käytetty alue asuinrakentamiseen. Hanke eheyttää ja uudistaa samalla Karakallion läntisen sisääntulon kaupunkikuvaa, sekä nostaa olevan korttelin pysäköintiratkaisun laatutasoa. Kaava-alue sijaitsee Karakalliontien ja Lähderannantien kaakkoiskulmauksessa.
Fiksua tiivistämistä. Kaava on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Viherlaakso, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 150335, 61. kaupunginosa Viherlaakso
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavalla osoitetaan kaksi rakennusalaa, joille molemmille saa rakentaa neljä-viisi kerroksisen asuinkerrostalon.
Tämäkin fiksua tiivistämistä. Lautakunnassa Lintunen (kok) äänestytti rakennuskorkeuden, mutta esitys hävisi äänin 9-3.
– Espoon kaavoitusohjelma 2018 – 2021 (Pöydälle 27.11.2017)
Tämä jäi pöydälle perehtymistä ja muutosesitysten muotoilua varten. Valmistaudumme tekemään jo viime kokousessa esittämämme esitykset:
Uudistetaan edellisessä kokouksessa tehdyt esitykset:
1.) Poistetaan kaavoitusohjelman sivulta 29 kohta ”Ylismäentien jatke” sekä kaikki viittaukset siihen muualla kartoissa ja teksteissä. Puolarmetsän sairaala-alueen suunnittelua jatketaan niin, että sen toteuttaminen ei edellytä Ylismäentien jatkeen toteuttamista.
Perustelu: Ylismäentien jatke nakertaisi Keskuspuistoksi mielletyn alueen eteläreunaa ja heikentäisi viheryhteyttä Friisinkallion ja Keskuspuiston välillä.
2.) Poistetetaan kaavoitusohjelman sivulta 31 kohta ”Espoonväylän varsi” sekä hanketta kuvaava teksti ja sivulta 37 kohta ”Espoonväylä” sekä hanketta kuvaava teksti. Lisäksi poistetaan kyseiset hankkeet kaavoitusohjelman karttakuvista ja taulukoista.
Perustelu: Espoonväylän suunniteltu linjaus halkaisisi Keskuspuiston ja tuhoaisi sen luontoarvoja peruuttamattomalla tavalla. Ensisijaisena vaihtoehtona liikenneyhteyksien parantamiselle Espoon keskuksen ja Etelä-Espoon välillä tulee olla nykyisen Finnoontien parantaminen sekä pikaraitiotielinjauksen tai runkolinjan tutkiminen parantamaan joukkoliikenneyhteyksiä
3.) Lisätään joukkoliikenne-kohdan ensimmäisen palstan loppuun s. 36
”Lisäksi HSL:n alustavasti suunnitteleman 542 runkolinjan Espoonlahti-Espoon keskus kaavallisia toteuttamismahdollisuuksia selvitetään. Myös poikittaisrunkobussien korvaamiseen pikaraitioteillä
varaudutaan runkolinjojen alueiden täydennyskaavoituksen yhteydessä esimerkiksi Kehä II kehityskäytävässä.”
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti keskiviikkona vuoden 2018 kaavoituksen työohjelman hyväksyessään Henna Partasen (vihr.) esityksestä, että pikaraitiotieverkoston toteutumista edistetään suunnittelemalla tarkemmin reittilinjauksia ja etsimällä täydennysrakentamiskohteita mahdollisten tulevien pysäkkien ympäristöistä.
Tärkeä lisäys, joka olisi hyvä saada sisään myös kaavoitusohjelmaan.