Kaupunginhallituksen pj. Markku Markkulan kiirehdittyä lentokentälle, sain johtaa puhetta viimeisen pykälän ajan – joka olikin tärkeä!
Tässä raporttia eilisestä kaupunginhallituksen kokouksesta. Esityslista avattuna löytyy täältä. Länsimetron jatkosta tehtiin päätös. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava jäi pöydälle, samoin kiistelty Soukanniemi ja palveluverkkoperiaatteet.
Lopuksi saatiin vihdoin eteenpäin sitä, ettei yhteys Tapiolantieltä Otaniemeen katkea. Tehtiin valmistelukehotus ja sillan toteuttamisesta on tarkoitus tehdä pääöts 12.3. kokouksessa.
– Länsimetron jatkeen tarkennetun hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Hankesuunnitelma hyväksyttiin yhtä vaille yksimielisesti. Jukka Kilpi (sin) olisi lopettanut metron rakentamisen tähän. Se olisi kohtalokasta Espoonlahden alueelle. Saatiin perusteelliset esittelyt hankesuunnielman sisällöstä, metron vaikutuksista kaupungin tulopohjaan (lisäkaavoituksen tuomat maankäyttömaksut, joiden mukaan metro maksaisi itsensä vuoteen 2050 mennessä) sekä Länsimetron organisaation kehittämisestä (on vahvistettu). Hankesuunnitelma perustuu nyt realistiselle pohjalle, kun suunnittelutyöstä on tehty 90%.
Aikaa louhintojen alkamisesta metron valmistumiseen kuluu yhdeksän vuotta. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa tähän oli varattu viisi vuotta. Siitä johtunevat median raflaavat otsikot neljän vuoden viivästymisestä. Kukaan kuitenkaan tuskin odotti tässä vaiheessa, että valmista olisi ensi vuonna.
Kustannusten nousulle on järkeenkäyvät perustelut, eikä kukaan pitänyt järkevänä alkaa tässä vaiheessa säästöjen nimissä karsia asemien laatutasosta. Kaikki sisäänkäynnit rakennetaan heti, koska se tulee halvemmaksi ja parantaa metron käytettävyyttä. Ja Espoonlahden bussiterminaali toteutetaan lämpimänä tilana kuten Tapiolan ja Matinkylän terminaalitkin. Vikaherkkyyttä puolestaan eliminoidaan Kivenlahden kääntöraiteiden pidentämisellä. Länsimetron ensimmäisen vaiheen kokemusten perusteella suunnitteluorganisaatiota on kasvatettu ja sekin maksaa.
Korostin omassa puheenvuorossani, että jatkossa konsernijaostolle on raportoitava säännöllisesti ja kattavasti hankkeen etenemisestä ja kustannuksista, jotta ongelmiin voidaan tarvittaessa puuttua ajoissa.
Pyysin myös tarkempia perusteluja sille, mikä selittää, että I-vaihe (1,186 mrd) ja II-vaihe (1,159 mrd) ovat samassa hintaluokassa, vaikka I-vaihe on 14 km + 8 asemaa ja II-vaihe 7 km + 5 asemaa.
Samoin pyysin, että valtuustolle tuotetaan laskemat siitä, paljonko metro on tuottanut kaupungille rahallista hyötyä rakennus- ja muiden hankkeiden myötä ja paljonko jatkopätkän arvioidaan tuottavan.
Kokouksessa vallitsi myös vankka yhteinen näkemys siitä, että nyt kun tiedetään jatkon valmistumisen vievän viisi vuotta, on HSL:n suuntaan on varmistettava, että suorien bussilinjojen valmistelu Espoonlahden alueelta riittävän kattavana kokonaisuutena käynnistetään viipymättä. Linjojen kilpailutuskin voidaan nyt tehdä suoraan pidemmäksi ajaksi.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Juri Aaltosen (sd) esityksestä seuraavasti:
Kaupunginhallitus edellyttää, että Länsimetron jatke tulee toteuttaa niin, että Kivenlahden pääteasema mahdollistaa teknisesti jokaisen junavuoron ajamisen Kivenlahteen/Kivenlahdesta.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille (Kv-asia)
Päätettiin yksimielisesti esittää valtuustolle, että taattujen lainojen määrä nostetaan enintään 1 032 miljoonaan euroon. Laina-aika enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.
Kilpi (sin) esitti tässäkin, ettei takauksen korotusta myönnetä, mutta esitys raukesi kannattamattomana.
– Hallintosäännön I osan 1. luvun 7 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Kv-asia)
Päätettiin esityksen mukaan.
– Valtuustoaloite Espoon oman normienpurkuohjelman käynnistämisestä (Kv-asia)
Mikko Laakson (kok) ja 37 muun aloite, jossa esitetään, että Espooseen perustetaan normienpurkuohjelma.
Tämä palautettiin kokoomuksen esityksestä uudelleenvalmisteltavaksi. Meille vastaus olisi riittänyt, mutta emme käyneet vastustamaan palautusta. En pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että normienpurun nimissä työllistetään virkamiehiä normienpurkutyöstä raportointiin.
– Sivistystoimen yleisten palveluverkkoperiaatteiden hyväksyminen vuosille 2020-2030 (Kv-asia)
Iso ja tärkeä asia, joka jätettiin viikoksi pöydälle. On ongelmallista, että ennen kuin näitä periaatteita on hyväksytty, ollaan jo päättämässä konkretiasta kouluverkon osalta.
Yhtä mieltä oltiin siitä, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päättämät muutokset sisällytetään esitykseen. Olin valmistellut seuraavat muutosesitykset:
Nämä on lautakunta hyväksynyt yksimielisesti:
s. 7, kohta 3b
”Varhaiskasvatuspalvelujen ostopalveluista luovutaan vähitellen.”
Muutetaan muotoon:
”Varhaiskasvatuspalvelujen ostopalveluista luovutaan vähitellen siten, että selvitetään mahdollisuutta jatkaa lapsiryhmien toimintaa kaupungin omana toimintana tai yksityisenä palveluna lapsen etu ja mahdollisimman yhtenäinen koulupolku huomioiden. Erityistä huomiota kiinnitetään erityispedagogiikkaan painottuneisiin päiväkoteihin.”
s. 8, kohta 4a
”Väistötilat ovat tarkoituksenmukaisia ja ovat kohtuullisesti ja turvallisesti saavutettavissa.”
Muutetaan muotoon:
”Väistötilat ovat tarkoituksenmukaisia ja ovat kohtuullisesti ja turvallisesti saavutettavissa. Kohtuullisuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota kulkureittien turvallisuuteen.”
s. 9, kohta 4l
”Lukio-opetus on kaupunkitasoinen palvelu. Jokaisella suuralueella on vähintään yksi suomenkielinen lukio. Kaupungissa on yksi ruotsinkielinen lukio.”
Muutetaan muotoon:
”Lukio-opetus on kaupunkitasoinen palvelu. Jokaisella suuralueella pyritään tarjoamaan lukiopalvelua suhteessa väkimäärään ja opiskelijoiden mahdollisuuteen saavuttaa lukio julkisella liikenteellä. Jokaisessa kaupunkikeskuksessa sijaitsee vähintään yksi suomenkielinen lukio. Kaupungissa on yksi ruotsinkielinen lukio.”
s. 12, kohta 8b
”Pienistä, ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista, epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja suurimmasta osasta ryhmäperhepäiväkoteja luovutaan vuoteen 2030 mennessä.”
Muutetaan muotoon:
”Pienistä, ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista, epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja suurimmasta osasta ryhmäperhepäiväkoteja luovutaan vuoteen 2030 mennessä. Yksiköistä luovutaan vähitellen, kun alueella on riittävästi korvaavia varhaiskasvatuspaikkoja eivätkä lasten matkat varhaiskasvatukseen olennaisesti pitene. Muutoksissa huomioidaan lapsen etu ja mahdollisimman yhtenäinen koulupolku ja kuullaan perheiden toiveita.”
Lisäksi tein seuraavan muutosesityksen:
s. 8, poistetaan kokonaan kohta 4 c
”Väistötilat toteutetaan ensisijaisesti kestävän kehityksen mukaisesti toteutettuina pysyvinä tiloina
2014 hyväksyttyjen väistöperiaatteiden mukaan. Tilaratkaisuissa vältetään lyhytaikaisten väliaikaisten väistötilaratkaisujen kertakustannuksia.”
Perustelu:
Väistötilaperiaatteiden 2014 hyväksymisen jälkeen on käynyt selväksi, että silloin tehdyt linjaukset eivät tuota pienten alakoululaisten kannalta kestäviä ratkaisuja. Esimerkiksi Jousenkaaren koulun väistötilaksi osoitettu Uusikumpu on nyt muuttunut tilankäyttösuunnitelmassa 10 vuoden ratkaisuksi. Väistötilat on toteutettava todelliseen tarpeeseen perustuen ja mahdollisimman lähelle tarvetta ja katsottava mikä on kussakin tapauksessa näistä lähtökohdista kustannustehokkainta. Pysyvää tilaa on hyvä olla sen verran, että pystytään reagoimaan nopeasti hätäväistötilanteissa. Pitkäaikaisena ratkaisuna isossa mitassa periaate ei toimi.
Lisäksi ehdotin seuraavien kohtien muotoilua uudelleen:
s. 12, kohta 8d
”Tavoitteena on, että peruskoulut ovat vähintään kaksisarjaisia vuoteen 2030 mennessä.”
Kuinka monta yksisarjaista alakoulua meillä on tällä hetkellä? Uusimmassa tilankäyttösuunnitelmassa Nuuksion koulu esitetään säilytettäväksi ja ainakin vihreiden ryhmä kannattaa myös Pakankylän koulun säilyttämistä. Vuosi 2030 on jo 12 vuoden päästä, eikä minusta ole perusteltua tässä kohtaa linjata, ettei pieniäkin kouluja voisi silloin olla. Toki asiaan vaikuttaa olennaisesti alueiden maankäytön ja palvelurakenteen kehittyminen. Ehdotan muotoilua, joka ei ole näin ehdoton.
s. 12, kohta 8i
”Suomenkieliset lukiot erotetaan yläkouluista.”
Tämähän ei toteudu nyt Tapiolassa eikä Espoonlahdessa, eikä tähän ole esitetty muutosta tilankäyttösuunnitelmassa. Ehdotan muotoilua, joka vastaa paremmin todellisuutta eli ei ole änin ehdoton.
– Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tarkistaminen vammaispalveluissa perittävien ateriamaksujen osalta 1.3.2018 lukien, liitteen korjaus
– Lausunto hallinto-oikeudelle yksityisen hoidon tuen sisaruslisää koskevassa asiassa
– Valtuustoaloite kielikahvilatoiminnan laajentamisesta osaksi palvelukeskuksien toimintaa tai ikäihmisille suunnattua päiväkeskustoimintaa (Kv-asia)
Nämä hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Valtuustoaloite nuorisovaltuustoaloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn (Kv-asia)
Mari Anthonin (vihr), Ekim Özdemirin (vihr) ja 30 muun allekirjoittama aloite nuorisovaltuuston aloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn. Tämä palautettiin jo kertaalleen uudelleen valmisteltavaksi, mutta sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälän kanta oli edelleen negatiivinen.
Mari Anthoni oli kokouksessa tuuraamassa Tiina Pursulaa ja esitti, että aloitteeseen olisi otettu positiivinen kanta. Maria Guzeninakuitenkin jättää pöydälle 26.3. kokoukseen, jotta valtuuston neuvottelutoimikunta ehtii käsitellä asiaa. Tätä pidimme hyvänä ratkaisuna.
Tarkoitus on myös tavata kaupunginhallituksen edustajien kanssa nuvan puheenjohtajia ja keskustella laajemminkin nuvan toiminnan kehittämisestä. Olen jo tämän laittanut vireille.
– Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 30 §), alue 722300
Saatiin perusteellinen esittely ja jätettiin asia yksimielisesti pöydälle. Keskustelussa nousivat esiin mm. Vihdintien kehittäminen ja Kalajärven yhteydet Kehäradan asemille.
Korostin Pohjois-Espoon luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien merkitystä ja varjelua uuden rakentamisen paineissa. Yleiskaavan yleispiirteisyys jättää suuren vallan tarkemmalle suunnittelulle. Erityisen suuri riski on, jos yleiskaavaa käytetään suunnittelutarveratkaisujen pohjana.
– Soukanniemi, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 412900, 33. kaupunginosa Soukka
Tästä samoin saatiin esittely ja jätettiin viikoksi pöydälle. Itse en olisi valmis päästämään kaavaluonnosta esitetyssä muodossa nähtäville, koska se tarkoittaisi liian massiivista rakentamista herkälle ja luonnoltaan arvokkaalle alueelle etäällä toimivista joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista.
Kaavan tehokkuutta perustellaan sillä, että näin pystytään rahoittamaan rakentamisen edellyttämät katu- ja kunnallistekniikan investoinnit. Tehokkaimmilla alueilla asuntoja tulisi kahteen kerrokseen ja pysäköinti toteutattaisiin kannen alle, mikä on kallista. Nyt 2,5 metrisiä katuja pitäisi levenäät 4,5-5 metrisiksi. Suvisaariston vesiosuuskunnan kanssa on tehty yhteistyötä suunnittelussa, mutta vesihuollon toteutuksesta ja kustannuksista ei ole sovittu.
Kaavasta on tullut paljon palautetta. Iso osa asukkaista vastustaa tehokasta rakentamista, mutta moni toivoo maltillista lisärakentamista (toinen talo tontille). Kaava-alueen jakamista on ehdotettu, mutta viranhaltijat eivät ole pitäneet sitä hyvänä, koska kaavan tulot tulevat nimenomaan eteläosan tehokkaasta rakentamisesta ja siellä ovat myös venesatamat, joiden toimintaa halutaan kehittää.
– Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2017-2026 hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 12.2.2018)
Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan seuraava esitys:
Ohjelmaluonnoksen mukaan ”Ensisijaisiksi kohteiksi nousivat alueet, joissa on suurimmat asukasmäärät ja lisäksi ympäristöllisiä tai terveydellisiä syitä. Toteuttamisjärjestys määritettiin priorisointianalyysin perusteella. Toteutusohjelmaan Espoosta nimetyt kohteet seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat Pakankylä, Brobacka, Oittaa, Mustapuro ja Vanhakartano.” Näiden lisäksi on useita muitakin kohteita, jotka tulisi saada toteutukseen. Nopeutettava kohde on mm. Mustapuro, jonka osalta toteutusedellytykset esitettyä aikaisemmin tulee varmistaa HSY:n suunnitelmiin.
Kaupunginhallitus täsmentää ohjelmaa seuraavalla lisäyksellä: Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaluonnos POKE on tulossa lähikuukausina nähtäville. Sen avulla on mm. tarkoitus vauhdittaa asemakaavojen laadintaa POKE-alueella, lisätä kylämäistä pientalorakentamista, selkeyttää hajarakentamisen käytäntöjä sekä ottaa tämä lisääntyvä väestömäärä huomioon palvelujen aikatauluttamisessa. Kaupunginhallitus kehottaa teknisen ja ympäristötoimen toimialaa ja HSY:tä ottamaan tämä tavoiteltu kehitys jo nyt kaikessa toiminnassa huomioon ja tarkistamaan vesihuollon toteutusohjelmaa tämän mukaisesti.
Lisäksi Espoon kaupunginhallitus yhtyy Helsingin kaupunginhallituksen seuraavaan näkemykseen: ”Lausuessaan HSY-alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmasta Helsingin kaupunginhallitus totesi, että jotta pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunkien haja-asutuskohteiden vesihuoltotarpeet voidaan jatkossa toteuttaa, tulisi HSY:n vesihuollon investointiohjelmaan tätä varten tehtävä varausta kasvattaa nykyisestä.”
Tämän lisäksi äänestettiin kannattamaani Jukka Kilven esityksestä, että Mustanpurontien alueen vesihuollon toteuttaminen aloitettaisiin vuonna 2020.
Esitys hävisi äänin 8-7. Kilven esityksen puolella olivat vihr, sd, vas ja sin.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Palokärjen asemakaavan muutoksen, alue 1123302 hyväksymistä koskevasta valituksesta
Hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Valtuustokysymys mikromuovien aiheuttamista haitoista (Kv-asia)
Tämä on vihreiden Helka Hosian kysymys, johon annettu hyvä vastaus hyväksyttiin yksimielisesti.
– Valtuustoaloite koulujen, varhaiskasvatuksen ja vanhusten asumispalveluyksikköjen tärkeiden lähiluontokohteiden selvittämisestä (Kv-asia)
– Valtuustoaloite Espoon liittymisestä hukkajahtiin (Kv-asia)
– 2M-IT Oy:n osakassopimuksen hyväksyminen
Nämäkin hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Lisäasia: Valmistelukehotus
Pj. Markku Markkulan (kok) kiirehdittyä lentokentälle, sain johtaa puhetta tämän viimeisen pykälän ajan. Ja se olikin tärkeä: Vihdoin saatiin selostus vaihtoehdoista liikenneyhteyden säilyttämiseksi Tapiolantien ja Otaniemen välillä. Liikennevaloyhteyden säilyttämistä on selvitetty, mutta ely-keskus ei kannata sitä, koska Kehä I:n liikenne tukkeutuisi. Sen sijaan ely-keskus on valmis antamaan liikennevaloristeykselle lisäaikaa vuoden 2019 loppuun mikäli Espoo päättää rakentaa siltaratkaisun. Seuraavalla valmistelukehotuksella päätimme, että asia valmistellaan seuraavaan kokoukseen. Silta olisi väliaikainen (odottaa Hagalundinkallion tunnelin toteutusta) ja sen hintalappu on noin 5 me:
Kaupunginhallitus kehottaa teknistä- ja ympäristötoimea pikaisesti valmistelemaan Tapiolan ja Otaniemen välistä yhteyttä palvelevan Kehä I ylittävän Tapiolantien jatkeena olevan sillan toteuttamisen ja tuomaan asian kaupunginhallituksen päätettäväksi 12.3. kokoukseen.