Eilisessä kaupunginhallituksessa piti olla käsittelyssä kaupunginjohtajan esitys koulujen tilankäyttösuunnitelmasta talousarviossa pöydälle jääneiden asioiden (Matinkylän lukio, Otaniemen vuokratilat, Tapiolan alakoulut), jotta asiasta olisi voitu käydä ryhmien väliset neuvottelut sovitusti 3.4. Näin ei kuitenkaan ollut, koska opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta palautti vielä joitakin asioita (Otaniemen vuokratilat) uudelleen valmisteltavaksi ja pitää ylimääräisen kokouksen 9.4. Toivottavasti asiassa päästään eteenpäin pian tuon kokouksen jälkeen.

Toinen asia, jonka piti olla tässä kokouksessa, on Mari Anthonin (vihr.) ja Ekim Özdemirin (vihr.) nuorisovaltuuston aloitteita koskevan valtuustoaloitteen käsittely, joka jätettiin 5.3. kokouksessa pöydälle tähän kokoukseen. Tapasimme kaupunginhallituksen pj. Markku Markkulan (kok) kanssa nuorisovaltuuston puheenjohtajistoa ja viranhaltijoita ja kävimme rakentavan keskustelun nuvan toiminnan kehittämisestä laajemmin. Nuorisovaltuusto ja nuorisopalvelut järjestävät 11.4.2018 keskusteluillan nuorten vaikuttamisesta ja sen esteistä. Tilaisuuteen osallistuu myös Tampereen yliopiston tutkija Georg Boldt, joka esittelee havaintojansa Espoon nuorisovaltuustosta nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen näkökulmasta. Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmällä on tässä aktiivinen rooli myös, kiitos vpj. Mari Anthonin (vihr.). Valtuustoaloite on perusteltua tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn vasta tämän tilaisuuden jälkeen.

Alla päätökset, esityslista avattuna löytyy täältä.

– Vuoden 2017 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia)

Allekirjoitettiin tilinpäätös. Nostin esiin toimintakertomuksesta sisäisen valvonnan huomioita ICT- ja hankintatoimen osalta. Näihin samoihin asioihin kiinnitin huomiota, kun ICT:n ja hankintojen strategiset linjaukset olivat kaupunginhallituksen käsittelyssä. Kaupunginhallitus palautti esityksestäni molemmat uudelleen valmisteltavaksi 29.1. kokouksessaan. Ne olisi syytä saada pian uudelleen käsittelyyn ja hyväksytyiksi.

Tässä poimintoja toimintakertomuksesta:

ICT-toimintojen osalta todetaan, että ICT-toiminnoissa on kehitettävää niin sisäisen toimintaympäristön ja valvontakulttuurin, riskienhallinnan, valvontatoimenpiteiden kuin raportoinninkin osalta.

Hankintatoiminnon osalta todetaan, että säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa on ilmennyt puutteita. Hankintatoimen julkisuusperiaatteen toteutumisesta huolehtiminen ja hankintamenettelyjen asianmukaisuus eivät ole kaikilta osin toteutuneet.

Lisäksi todetaan, että tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi tarvitaan enemmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä siitä, mitä kaupunki tekee ja mikä on Espoon kaupungin strateginen valinta uusien palveluiden kehityksessä. Vuodesta 2016 alkaen kaupunki on lisännyt huomattavasti henkilöresursseja kaupungin omiin hankintapalveluja ja tietotekniikkapalveluja kaupungille tarjoaviin yksiköihin. Hankintojen johtamisen haasteeksi on tunnistettu hankintoihin liittyvän tiedon sirpaleisuus monissa eri järjestelmissä. Valmisteilla on hankinnan hallinnan järjestelmähankinta, jolla pyritään ratkaisemaan tämä ongelma.

Toimintakertomuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että kaupunginhallituksen tulee päättää strategisilla linjauksilla hankintatoimelle tavoitteet ja periaatteet, joilla kaupungin hankintatoimea ohjataan. Kuitenkin hankintakeskuksen toimintamalli muutettiin ennen kuin kaupungin hankintojen strategisia linjauksia oli annettu.

Huolestuttava on myös havainto, että kunnallistekniikkaa koskevien hankintojen osalta sääntöjen noudattamisessa on ollut epäselvyyttä, eikä toimintavuonna ole onnistuttu täysin aukottomasti välttämään vaarallisten työyhdistelmien muodostumista.

Ja vielä huomio riskienhallinnasta:

Sisäinen tarkastus on arvioinut sisäisen valvonnan toimivuutta käymällä läpi kaupunginhallituksen, sen jaostojen sekä lautakuntien ja johtokuntien kokouspöytäkirjat ja todennut niiden perusteella, että em. toimielimissä on käsitelty melko vähän riskienhallintaa. Nämä kuitenkin vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja raportoinnista tehtäväalueellaan.

– Lausunnon antaminen valtionvarainministeriölle Siikajärven kyläyhteisön esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia)

Hyväksyttiin yksimielisesti lausunto, jossa todetaan, ettei Siikajärvenkylän läntisen osan siirtämiselle osaksi Espoon kaupunkia nähdä estettä.

– Vuoden 2018 valtionosuuspäätökset

Merkittiin tiedoksi esityksen mukaan:

Vuonna 2018 verotulojen tasaus on Espoon osalta -173,4 me (- 172,2 me vuonna 2017). Valtionosuuksia Espoo saa 42,1 me (36,4 me vuonna 2017).

 

– Vuoden 2018 helmikuun kuukausiraportti

Merkittiin keskusteluitta tiedoksi.

– Espoon kaupungin henkilöstötunnusluvut vuodelta 2017

Tästä saatiin kattava esittely ja käytiin hyvä keskustelu.

Huomiota kiinnitettiin sairaspoissaolojen lisääntymiseen. Ne ovat kuitenkin edelleen aihaisemmalla tasolla kuin vertailukaupungeissa. Suurin yksittäinen syy lisääntyneisiin sairaspoissaoloihin oli vuoden ajalle osuneet kaksi influenssa-aaltoa. Lisäksi nousua on valitettavasti ollut myös mielenterveysongelmissa. Viime valtuustokaudella onnistuttiin säästämään 65 000 sairaslomapäivää

Sote- ja maakuntauudistus aiheuttaa henkilöstössä suurta epävarmuutta, mikä näkyy henkilöstön vaihtuvuudessa. Myös matalapalkkaisiin naisvaltaisiin kuntatyöntekijöihin osunut kiky-sopimus hiertää edelleen.

Huolestuttavan suuri lähtövaihtuvuus (9%) on tällä hetkellä teknisessä ja ympäristötoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa. Se kuormittaa olemassa olevaa henkilökuntaa, jonka työaikaa kuluu rekrytointeihin ja uusien perehdyttämiseen.

Kuultiin, että tälle valtuustokaudelle on valmisteilla yhdessä henkilöstön kanssa uusi henkilöstösopimus, johon on tarkoitus asettaa kunnianhimoiset tavoitteet mm. työhyvinvoinnille ja sairaspoissaoloille.

Kiitin omassa puheenvuorossani siitä, että johtamiseen ja työhyvinvointiin panostettu. Suuri osa ongelmatilanteista, jotka päätyvät tavalla tai toisella kaupunginhallituksen pöytään, liittyy johtamisessa onnistumiseen.

Positiivinen kehityssuunta on, että vuokratyövoimakustannukset vähenivät edellisestä vuodesta. Kysyin, onko tässä nähtävissä jotain trendiä. Osaselitys on kiky-sopimus, jonka pitikin johtaa vuokratyövoiman käytön vähentämiseen. Mutta tämän osalta on myös tehty tarkkaa työtä. Varhaiskasvatuksen osalta tämän vuoden alussa on kuitenkin kuulemma ollut kasvua. Toki sijaisia on palkattava kun niiät tarvitaan.

– Espoon vastaus HUS:n kyselyyn kiinteistöomistuksista

Hyväksyttiin esityksen mukaan. Espoon näkemyksen mukaan HUS-kuntayhtymän kiinteistöomaisuutta tulisi myydä aiemmin päätettyä laajemmin. Kiinteistöomaisuutta voidaan kuitenkin myydä vain tahoille, joiden kanssa voidaan tehdä kiinteistöjen takaisinvuokraussopimus HUS:n tarvitsemien kiinteistöjen osalta vuokraajan kannalta järkevillä vuokraehdoilla.

Tässä perusteena se, että kuntayhtymien omaisuutta ei haluta siirtää vastikkeetta maakuntiin, vaan kuntien omaisuudesta pitää saada hyöty omistajakunnille.

Juri Aaltonen (sd) esitti, seuraavaa muutosta, joka kuitenkin raukesi kannattamattomana:

”Espoo tukee linjausta, jonka mukaan kiinteistöt, joissa on tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tarkoitus jatkossakin tuottaa terveydenhuoltopalveluja, pidettäisiin julkisessa omistuksessa.”

– Esport Arena Oy:n ja Espoon kaupungin välisen rahoitussopimuksen muuttaminen

Tämä juontaa juurensa valtuuston vuonna 2001 tekemään päätökseeen, että kaupunki osallistuu Tapiolan urheilupuiston salibandy-jalkapallohalli toteuttamiseen.

Muutossopimuksella lykättäisiin lainan lyhennysten alkamisajankohtaa kolmella vuodella. Ensimmäinen lyhennys tulisi maksuun 21.03.2021 ja lyhennykset maksettaisiin sen jälkeen 10 vuoden kuluessa. Eli kokonaislaina-aikaa ei pidennettäisi. Korkoa maksettaisiin sopimuksen mukaisesti koko ajan.

Tämä jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten.

– Valtuustokysymys vanhuspalvelulain edellyttämien oikeuksien toteutumisesta Espoossa (Kv-asia)

– Valtuustokysymys kotihoidossa ilmenneiden ongelmien korjaamisesta (Kv-asia)

– Valtuustokysymys vanhusten kotihoidon tilanteesta Espoossa nyt ja tulevaisuudessa (Kv-asia)

Näiden kaikkien kolmen osalta vastaukset hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuustossa käydään varmasti keskustelua ja asia on uskoakseni taas syksyllä esillä talousarvioneuvotteluissa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on tärkeä rooli palveluiden riittävyyden seuraamisessa.

 

– Espoon osallistuminen Uudenmaan valinnanvapauspilottiin

Esittelijä korjasi päätöksen sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymään muotoon:

Kaupunginhallitus päättää, että Espoo ilmoittautuu osalliseksi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Uudenmaan valinnanvapauspilotin hankehakemukseen ja toteaa, että Espoon pilottien toimintamallit tai toteutuksen periaatteet tuodaan lautakunnan päätettäväksi, mikäli Uudenmaan valinnanvapauspilotti toteutuu.

Lisäksi asiakassetelin osalta pilotin kohteeksi lisättiin kotihoidon ja pitkäaikaishoidon älisksi suun terveydenhuolto.

Tiina Ahlfors (vas) esitti, ettei kaupunki lähtisi mukaan valinnanvapauspilottiin, mutta esitys raukesi kannattamattomana.

 

– Valtuustoaloite kierrätysliikkeiden hyödyntämisestä toimeentulon asiakkaille (Kv-asia)

Hyväksyttiin vastaus esityksen mukaan.

– Valtuustokysymys koulujen henkilökunnan suojaamisesta väkivallalta (Kv-asia)

Hyväksyttiin vastaus esityksen mukaan.

– Pakankylän siirtolapuutarha, asemakaavan hyväksyminen, alue 714300, 84. kaupunginosa Röylä (Kv-asia) (Pöydälle 12.3.2018)

Tästä käytiin tiukka äänestys, kun esitimme palautusta, jotta edettäisiin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti, että että kaupunginhallitus analysoi ennen asiasta päättämistä, missä Espoossa on tarvetta ja luontevia edellytyksiä käynnistää siirtolapuutarhahankkeita. Selostusosaa oli täydennetty teknisen lautakunnan hyväksymän kaupunkiviljelyohjelman esittelyllä. Ohjelman pääpaino on kuitenkin viljelypalsta-alueissa ja siinä ainoastaan todetaan nykyiset ja suunnitteilla olevat siirtolapuutarha-alueet ilman analyysia niiden tarpeesta tai toteutusedellytyksistä.

Koska analyysia ei oltu tehty ja koska kaavassa on muutamia keskeisiä ongelmia (rikkoisi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, olisi riski ympäristön kannalta sijoittuessaan rehevöitymisestä kärsivän Bodomjärven laskuojan varteen ja I luokan pohjavesialueelle), tein seuraavan palautusesityksen:

”Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätöksenteon pohjaksi tehdään kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämä analyysi siitä, missä Espoossa on tarvetta ja luontevia edellytyksiä käynnistää siirtolapuutarhahankkeita. Pakankylän siirtolapuutarhahankkeen osalta on arvioitava esitettyä tarkemmin alueen soveltuvuus siirtolapuutarhaksi, siirtolapuutarhan vaikutus maakunnallisesti merkittävään arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sekä vaikutukset rehevöitymisestä kärsivään Bodomjärveen.”

Esitys hävisi harmillisesti äänin 7-6, 1 tyhjä. Esitystämme tukivat sd, rkp, vas. Vihreiltä oli yksi jäsen poissa, mutta se ei tulosta ratkaissut, sillä tulos olisi tuolloin ollut tasan ja palautus hävinnyt pj. Markku Markkulan (kok) äänellä.

Markkulan esityksestä tehtiin seuraava lisäys:

”Kaupunginhallitus kehottaa teknisen ja ympäristötoimen toimialaa laatimaan selvityksen Espoon siirtolapuutarhahankkeiden nykytilasta sekä niiden kehittämistarpeesta ja toteutusedellytyksistä siten, että soveltuvia alueita voidaan asemakaavoittaa jo lähivuosina. Tarvittava selvitys tuodaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyyn kuluvan vuoden syyskaudella.”

Tuo selvitys ei nyt poista sitä tosiasiaa, että Pakankylän osalta olisi mielestäni pitänyt tehdä tarkempaa harkintaa osana kokonaisselvitystä.

– Valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi (Kv-asia)

Inka Hopsun (vihr.) ja 52 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että Espoo ryhtyy ripeästi Espoon Pitkäjärven kunnostamistoimiin, ettei järven kunto entisestään heikkene.

Vastauksessa todetaan, että ympäristökeskus laatii tämän vuoden aikana Espoon Pitkäjärvelle ja Lippajärvelle uuden kunnostussuunnitelman vuosille 2018−2027, jossa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Lisäksi todetaan, että tarkoituksenmukaista olisi laatia alueen hajakuormitusselvitys ennen kunnostussuunnitelman laatimista, sillä tiedot järviä kuormittavista ulkoisista tekijöistä ovat oleellisia kunnostustoimien kohdistamiseksi niitä eniten tarvitseville alueille.

Kysyin vielä tarkemmin tehdyistä toimenpiteistä ja esittelijä täydensi vastausta näin:

”Ympäristökeskukseen on saatu lisäresurssi (limnologi) vesiensuojelutyöhön. Vastauksessa mainitut toimien valmistelu järven tilan parantamiseksi on aloitettu ympäristökeskuksessa.”

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Piispankallion asemakaavan muutosta, alue 321608, koskevasta valituksesta

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

– Ahertajankulma II, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 211402, 12. kaupunginosa Tapiola

Esittelijän esityksestä kaavaan tehtiin yksimielisesti maanomistajan toivoma muutos autopaikkojen osalta siten, että autopaikkamääräys muutettiin muiden tilojen kuin asuntojen osalta yhteiseen muotoon: ”Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap liike-, toimisto-, kulttuuri-, lähipalvelu- ja työtilojen kerrosalan 100 k-m2 kohti.”

Perusteluna se, että tarkoitus on suunnitella ja toteuttaa Kulttuurimajakkaan mahdollisimman muuntojoustava ensimmäisen kerroksen tila tulevaisuuden vaihteleviin tarpeisiin sisältäen erilaisia toimintoja. Tulevilla toiminnoilla on tarkoituksenmukaista olla sama ohje autopaikkojen määrän osalta.

– Maarinaukio, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 221601, 10. kaupunginosa Otaniemi

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa vihreät esittivät huoltoaseman poistamista (hävisi äänin 8-5) ja vähittäistavarakaupan koon pienentämistä 500 k-m2 (hävisi äänin 10-3). Tein samat esitykset kaupunginhallituksessa seuraavin perusteluin:

Esitys 1:
Poistetaan kaavaselostuksesta lause ”Kortteliin saa sijoittaa myös polttoaineen jakeluaseman”. Vastaavasti kaavamääräyksistä poistetaan maininnat polttoaineen jakeluasemasta.

Perustelu:
Yksi Laajalahden Natura-alueen luontotyypeistä on laajat matalat lahdet. Osa tämän luontotyypin vesikasvillisuudesta ja pohjaeliöstä on herkkää veden samentuman lisääntymiselle, happamuudelle ja haitallisille yhdisteille. Espoon ympäristökeskus on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota hulevesien käsittelyyn sekä meritulviin varautumiseen huomioimiseen, jotta Natura-alueen luontoarvoihin ei kohdistuisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Alueelle ei pitäisi tuoda polttoaineen jakeluaseman kaltaista ylimääräistä riskitekijää, kun rakentamista tulee joka tapauksessa paljon.

Esitys hävisi äänin 9-5.

Esitys 2:
Muutetaan KL-1 merkinnällä varustetun korttelin kaavamääräyksen kolmas lause kuulumaan: ”Alueelle ei saa sijoittaa yli 500 kerrosneliömetrin kokoista vähittäiskaupan myymälää.”

Perustelu:
Otaniemen ja Keilaniemen alueen päivittäistavarakaupan sijaintipaikkoja ja mitoitusta arvioinut raportti osoittaa, että alueelle sijoitettavien kauppojen koon ollessa on pieni, saadaan verkosto varmemmin sellaiseksi, että lähikauppoja syntyy sinne missä ihmiset asuvat. Maarinaukiolle sijoitettava supermarket-kokoinen kauppa sijaitsisi etäällä alueen asukkaista ja palvelisi parhaiten henkilöautolla liikkuvia asiakkaita.

Hävisi äänin 9-3, 2 tyhjää

– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset

Mia Laiho (kok) esitti otto-oikeuden käyttämistä seuraavaan viranhaltijapäätökseen, esitys raukesi kannattamattomana:

”Perusturvajohtajan päätöspöytäkirja (Henkilöstöasiat) 16.3.2018) / § 23 Sairaanhoitajan siirtäminen vakansseineen sosiaali- ja kriisipäivystyksestä mtp-klinikalle (1294/2018-1).
Perusteena kriisipäivystyksen saatavuuden ja laadun turvaaminen.”

Päätös liittyy sosiaali- ja kriisipäivystyksen organisaatiomuutokseen, joka on ollut paljon myös julkisuudessa. Sosiaali- ja perhepalvelujen johtaja Mari Ahlström oli kokouksessa kertomassa ja perustelemassa muutosta. Muutos liittyy lainsäädäntömuutokseen sekä viranomaisten tarkastuskäynnillä tekemiin huomioihin. Kyse on rakenteen muuttamisesta vastaamaan tarvetta. Saman tyyppinen rakenne on myös Helsingissä ja Vantaalla. Harmillista, ettei muutosta ole kyetty viemään läpi henkilöstön kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä ja muutos on johtanut irtisanoutumisiin.